Kiusaaminen päiväkodissa
Iltaa,
enpä olisi ikinä uskonut joutuvani kohtaamaan tällaisen asian - nimittäin päiväkodissa 3,5 vuotiaan kiusaamisen kohteeksi joutumisen. Olimme pitkällä joululomalla ja tänä aikana ryhmässä 0-3 v ryhmä kaksi isointa lasta siirtyi toiseen ryhmään ja tilalle tuli pieniä (n. 1 v lapsia). Lomamme jälkeen alkoi poikamme puhumaan illalla kotona, että häntä kiusataan hoidossa. Selvisi, että häntä haukutaan paskapääksi, pissäpääksi yms. Otin asian heti puheeksi hoidossa ja otin yhteyden päiväkodin johtajaan ja he lupasivat puuttua asiaan. Poikamme reagoi tulemalla öisin viereemme ja kyselemällä yliaktiivisesti viikonlopun saapumista, kertoi lisäksi usein leikkivän yksin ryhmässä, ettei muut halua leikkiä minun kanssani. No hiljalleen puheet laantuivat ja tilanne tuntui menevän parempaan suuntaan,kunnes tänä aamuna vein poikaamme hoitoon ja hän meni leikkihuoneeseen, josta yhtäkkiä juoksi takaisin itkien, että X haukkui häntä paskapääksi. Kotona emme juurikaan kiroile tai käytä ko. sanoja eli sekin on jo yksistään hämmentävää. Lisäksi kuulin viime viikolla kuinka aamulla jo huudettiin että me ei haluta leikkiä sinun kanssasi. Poikamme on hieman muita kehittyneempi, puhuu ja rakentaa taitavasti sekä on isoveljen mukana oppinut monenlaista. Kiusaamista harrastaa erityisesti yksi poika, joskus toinen poika mukana. Laitoin tänään johtajalle viestiä, että asialle pitää saada loppu ja pyysin, että he ottaisivat psykologin tai erityislastentarhanopettajan mukaan ryhmään. Mitä minä vanhempana voin tehdä? Kotonamme on hyvä lasten olla ja täällä he saavat rakkautta ja välittämistä, mutta silti tänäänkin töissä tuntui, että sydän pakahtuu, niin pahalta tämä tuntuu. Ja kesälomaan on vielä neljä kuukautta. Mitä teen? Ahdistavaa.
Kommentit (18)
Ei ole normaalia, että pienten puolella on jo tuollaista. Isompien ja lähinnä tyttöjen hommilta kuulostaa tuo.
Kaiken kaikkiaan sinun 3,5-vuotiaasi, varsinkin jos on ikäisekseen kehittynyt niin kuin toteat, kuuluisi isompien ryhmään.
Tuossa tilanteessa kannattaa toimia aika vikkelästi. Vaadit henkilökunnalta aktiivisia toimenpiteitä sekä opetat lapsellesi jonkun mielestäsi hyvän, hänelle sopivan taktiikan, jolla näistä tilanteista selviäisi. Poistuu tilanteesta, sanoo jonkun nasevan kommentin, menee välittömästi kertomaan jollekin aikuiselle tms. Jos ei nämäkään auta, vaadit että lapsesi vaihtaa toiseen ryhmään tai kokonaan toiseen päiväkotiin.
Niin, minustakin tuntuu oudolta, että pienten puolella tällaista tapahtuu. Poikamme onneksi vielä sanoo, että äiti minä menen pois, kun X haukkuu tai sanoo pahasti. Toisaalta tekisi mieli sanoa, että sano takaisin. ..
inhoaa meidän poikaa. No se selvitettiin ja nyt taas leikit sujuu....
Meillä tyttö jätettiin leikkien ulkopuolelle ja vaan poika huolittiin mukaan. Arvaatte varmaan, että sydämeni särkyi tytön puolesta.
Itse työskentelen päiväkodissa enkä ymmärrä miten tilanteeseen ei olla saatu loppua tai ainakin parannusta. Päiväkodissa tuollaiset kiusaajan alut(jos noin voi sanoa) on saatava kuriin. Päiväkodissa se on koulu maailmaan verrattuna huomattavasti helpompaa koska lapset ovat koko ajan valvovan silmän alla.
Et anna periksi! Käy tapaamassa johtajaa kasvotusten ja kerro ettei asia voi jatkua näin. Jos muutosta ei tule uhkaile tai tee suoraan valitus korkeammalle.
Meidän poikaamme ei siirretty, kaksi isoa tyttöä siirrettiin. Alunperinkin olisin halunnut poikamme isompien ryhmään, samaan veljensä kanssa, mutta ei tuntunut sopivan.. Aloitti siis viime syksynä hoidon, aiemmin oli ryhmäperhepäivähoidossa veljensä kanssa.
Mielessäni ajattelin, että vaadin siirtoa veljen ryhmään ellei tilanne hellitä ja pian, pienelle kuukausi kiusaamista on pitkä aika.
Meillä oli sama tilanne lapsen päiväkotiryhmässä. Jos en olisi jäänyt äitiyslomalle tammikuussa, en tiedä mitä olisi pitänyt tehdä. Vieläkin on huono m ieli siitä, jos lapselle on jäänyt traumoja kiusaamisesta. Kuukausi ollaan oltu nyt kotona ja kertaakaan lapsi ei ole ikävöinyt päiväkotiin, vaikka muita lapsia nähdään aika harvoin. Lapsi sanoo vielä usein, että on niin mukava olla kotona.
Olisiko teidän pk:ssa toista isojen ryhmää, johon nuorempi voisi siirtyä? Aika pian pitäisi siirtyminen joka tapauksessa olla edessä.
Siirtyminen olisi syksyllä muutoinkin isojen ryhmään, jolloin isoveli siirtyisi eskariryhmään. Isojen ryhmä on tosin jaettu kahtia A ja B tupalaiset eli siinä mielessä pienempi voisi mennä toiseen. Menen heti aamulla johtajan puheille ja sanon, että kuukausi katsotaan ja sitten siirto ellei ole muutosta tapahtunut. Kiitos teille tuhannesti jakamisesta!
hoitajille ja he puuttuivat heti asiaan. Voin vaan kuvitella miten pahalta susta ap tuntuu.
Meillä poika ei päässyt leikkiin mukaan, oli nimittelyä (ei noin törkeää, mitä ap kertoi) yms. Meidän poika on vielä aika arka niin välillä tuntui, että tuleeko tästä mitään ikinä. Kuitenkin kaikki päättyi hyvin. Lapsille puhuttiin asiasta. Kiusaaja pyysi anteeksi ja myös kiusaajan äiti pyysi minulta. Nykyään nämä kaksi tulevat tosi hyvin toimeen ja leikkivät tosi hyvin yhdessä. Mutta kyllä silloin vuosi sitten oli sydän särkyä multa.
Toivottavasti ap teidän pojan kiusaaminen saadaan nopeasti kuriin!!
Meidänkin poika on aika herkkä, ujokin. Tarvittaessa saa suunsa auki ja jotenkin tuntuu, kuin hän olisi noussut tilanteen ylle, itku tulee silmään, kun kolmevuotias selvittää, että äiti ne eivät ole vielä oppineet, että sellaista ei saa sanoa. Poika jatkoi, että minä en sellaista sano, menen pois muualle leikkimään. Nyyh..
Huomenta!
Kävin aamulla keskustelemassa päiväkodin johtajan kanssa. Ehdotin ulkopuolisen avun (psykologi, KELTO) pyytämistä ryhmään, mutta ei lämmennyt asialle. Muutenkin koin, että hän vähätteli asiaa. No lopulta pääsimme sopuratkaisuun kaksi viikkoa aktiivista puuttumista ja sitten päätös, jos tilanne ei ole rauhoittunut, siirtyy poikamme toiseen ryhmään. Itse mietin tuota ryhmän vaihtoa, onko ratkaisu, mutta toisaalta pakko kai se on näin kesken vuottakin. Koin, etten aivan saanut tukea, puollustuskannalla tuntui olevan johtaja..
Eihän hän sinun lastasi hoida ja todennäköisesti on aivan pihalla ryhmän tapahtumista. Näistä asioista kannattaa keskustella lapsen oman ryhmän aikuisten kanssa. Ovatko he huomanneet ja puuttuneet? Miten tilannetta on hoidettu? Heille esitettynä tämä kelto asia olisi saattanut mennä läpikin. Valitettavasti noilla pomoilla ei ole aikaa tavallisen ihmisen ongelmille...
Olen keskustellut ryhmän hoitajien kanssa jo koko tämän kuukauden ja he itse viestivät että palikat loppuvat. Hoitajat ovat koko ajan tehneet parhaansa.
He voivat ohjata aktiivisesti lasten leikkiä ja puuttua syrjimiseen ja haukkumiseen. Pienten ryhmässä on useampikin henkilö ohjaajana. He voisivat keskenään sopia, kuka/ketkä on vastuuhenkilö tässä " projektissa" . Asiaan pystytään aivan varmasti puuttumaan, jos halutaan ja omat eväät riittävät. He voivat järjestää leikkituokioita ja ohjata lapsia leikkiin tai rinnakkaisleikkiin.
Tässä asiassa he voisivat käyttää elton/kelton/relton apua. Ohjaamaan ohjaajia toimimaan toisella tavalla.
Ohjaajista voi tuntua, että heillä on kädet täynnä töitä ja he puuttuvat huomauttamalla lapsille. Mutta tämä ei nyt riitä.
En tietysti tiedä miten he ovat toimineet, mutta aivan varmasti on järjestettävissä toisenlainen toimintatapa asiaan.
Hei,
ajattelin juuri tätä, että ohjaajien pitäisi saada työlleen tukea, kerta asia ei etene. No katsotaan miten asia etenee. Toivottavasti lapsen kannalta hyvin. Myös sen kiusaajan.
tajusinpa, että oma lapseni kertoi, kuinka X ja x vaan leikkii keskenään eikä ota häntä mukaan.
kysyin kenen kanssa hän leikkii, niin hän vastasi X, joka siis on ryhmän täti...
pitääkin kysellä miten siellä muuten menee...
herätiti minut!