Huh, meinasin saada jonkun paniikkikohtauksen neuvolan odotushuoneessa

Aidosti olen huolissani siitä miten pärjäät sitten kun vauva syntyy. Onko sinulla kunnon tukijoukot?

Miksi olet aidosti huolissasi siitä?

Ap

Lähinnä sitä tässä ajattelin, että olisikohan jollakulla muullakin tullut tällaisia fyysisiä oireita. Nytkin oli tarkoitus mennä lapsen kanssa päiväunille, mutta en voinut maata, kun sydän hakkasi kovasti.

Ap

Aiak pienestä menit sekaisin, sellaiselta tuo kuulostaa. Hiukkasen huonot yöunet, tiivis työpäivä ja lenkki. Eikö se ole normaalia arkea?

Ok

Rauhoitu hyvä nainen tai mene lääkäriin!

mulla oli sama, auttoi siihen magneisumi, b vitamiin ja karnosiin

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:51"]

Aiak pienestä menit sekaisin, sellaiselta tuo kuulostaa. Hiukkasen huonot yöunet, tiivis työpäivä ja lenkki. Eikö se ole normaalia arkea?

[/quote]

Et ehkä huomannut, mutta olen raskaana. En koe oloani huonoksi henkisesti, vaan ajattelen, että tuo paniikkikohtaus oli nimenomaan fyysisistä syistä johtuvaa. Ymmärsitkö nyt?

Ap

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:52"]

Rauhoitu hyvä nainen tai mene lääkäriin!

[/quote]

Mä olin juuri neuvolassa, kuten ehkä aloituksesta voi päätellä. Yritän parhaani mukaan rauhoittua tässä sohvalla. Jotenkin kuitenkin elimistö käy ylikierroksilla.

Ap

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:53"]

mulla oli sama, auttoi siihen magneisumi, b vitamiin ja karnosiin

[/quote]

Mä otin eilen magnesiumia, b-vitamiinia voisin vielä ottaa. Karnosiini ei ole tuttu.

Ap

Mäkin olen raskaana ja tulee välillä huimausta ja sydän lyö kovaa, alan panikoimaan sitä ,mutta yritän rauhoittua, se esiintyy eniten alkuraskaudessa tai sit raskauden lopussa, yritä levätä enemmän, älä mene lenkille, lepää ja lepää

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:56"]

Mäkin olen raskaana ja tulee välillä huimausta ja sydän lyö kovaa, alan panikoimaan sitä ,mutta yritän rauhoittua, se esiintyy eniten alkuraskaudessa tai sit raskauden lopussa, yritä levätä enemmän, älä mene lenkille, lepää ja lepää

[/quote]

Juu, en olekaan käynyt sittemmin lenkillä, vaikka ihan kauhealta tuntuu kököttää sisällä. Ehkä huomenna uskallan tehdä pienen joogaohjelman, varsinkin jos ei supista enää. Menen mun vanhempien luo käymään, he hoitavat sitten lasta, niin mä saan levätä.

Ap

karnosiinia ei raskauden aikana suositella, sitä ei ole tutkittu, mutta noiden pitää ainakin auttaa. Raitis ilma auttaa kans ja vähemmän stressia ja urheilemistä.Lopetin jumpassa käymiset, koska huimaus on aika voimakasta ja tuntuu siltä että pyörryn sinne tunnille.

MUllakaa ei ollut mitään oireita ekassa raskaudessa, mutta nyt tulee kaikenlaista vaivaa, vaikka elän terveellisesti

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:51"]

Aiak pienestä menit sekaisin, sellaiselta tuo kuulostaa. Hiukkasen huonot yöunet, tiivis työpäivä ja lenkki. Eikö se ole normaalia arkea?

[/quote]

Et ehkä huomannut, mutta olen raskaana. En koe oloani huonoksi henkisesti, vaan ajattelen, että tuo paniikkikohtaus oli nimenomaan fyysisistä syistä johtuvaa. Ymmärsitkö nyt?

Ap

[/quote]

Kuinka tyhmänä pidät ihmisiä? Ymmärsin oikein hyvin, että olet raskaana.

Mulla on kolme lasta ja olen kaikkien odotusaikana panikoinut aivan hillittömästi. Olen muutenkin vähän sellainen "neuroottinen huolestuja", mutta raskausaikoina piirre korostui paljon. Joka kerta odotellessani neuvolan odotushuoneessa sydämeni hakkasi aivan hulluna, kädet tärisivät, maha oli sekaisin jne. Jännitin aivan hirveästi sitä, että neuvolakäynnillä tulisi ilmi jotain komplikaatiota tms. Kaikki oli aina hyvin, jokainen raskaus sujui hyvin, synnytykset menivät kuin oppikirjasta ja lapset olivat terveitä. Silti en kyennyt rauhoittumaan, sillä joka kerta olin AIVAN VARMA, että nyt varmasti selviää jotain kamalaa...

Auttaa en siis ap sinua osaa, mutta vertaistukea. :)

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:00"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:51"]

Aiak pienestä menit sekaisin, sellaiselta tuo kuulostaa. Hiukkasen huonot yöunet, tiivis työpäivä ja lenkki. Eikö se ole normaalia arkea?

[/quote]

Et ehkä huomannut, mutta olen raskaana. En koe oloani huonoksi henkisesti, vaan ajattelen, että tuo paniikkikohtaus oli nimenomaan fyysisistä syistä johtuvaa. Ymmärsitkö nyt?

Ap

[/quote]

Kuinka tyhmänä pidät ihmisiä? Ymmärsin oikein hyvin, että olet raskaana.

[/quote]

Jos tosiaan ymmärsit, ihmettelen viestiäsi entistä enemmän.

Ap

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:58"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 14:56"]

Mäkin olen raskaana ja tulee välillä huimausta ja sydän lyö kovaa, alan panikoimaan sitä ,mutta yritän rauhoittua, se esiintyy eniten alkuraskaudessa tai sit raskauden lopussa, yritä levätä enemmän, älä mene lenkille, lepää ja lepää

[/quote]

Juu, en olekaan käynyt sittemmin lenkillä, vaikka ihan kauhealta tuntuu kököttää sisällä. Ehkä huomenna uskallan tehdä pienen joogaohjelman, varsinkin jos ei supista enää. Menen mun vanhempien luo käymään, he hoitavat sitten lasta, niin mä saan levätä.

Ap

[/quote]

Mullakaan ei ollut mitään tällaista ekassa raskaudessa. Nytkin on sellainen olo, niin kuin elimistössä olisi hirveät annokset kofeiinia ja nikotiinia, sydän hakkaa ja on ihan ylikierroksinen olo.

AP

Älä ota hikeä jokaisesta tuntemuksesta. Vaikka raskaus on täysin normaali olotila, eikä mikään suuri ponnistus niin siihen kuuluu kaikkea vähän normaalista poikeava.

Jätä palstalla notkuminen ja inttäminen. Voi olla että tykytyskin lakkaa.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:01"]

Mulla on kolme lasta ja olen kaikkien odotusaikana panikoinut aivan hillittömästi. Olen muutenkin vähän sellainen "neuroottinen huolestuja", mutta raskausaikoina piirre korostui paljon. Joka kerta odotellessani neuvolan odotushuoneessa sydämeni hakkasi aivan hulluna, kädet tärisivät, maha oli sekaisin jne. Jännitin aivan hirveästi sitä, että neuvolakäynnillä tulisi ilmi jotain komplikaatiota tms. Kaikki oli aina hyvin, jokainen raskaus sujui hyvin, synnytykset menivät kuin oppikirjasta ja lapset olivat terveitä. Silti en kyennyt rauhoittumaan, sillä joka kerta olin AIVAN VARMA, että nyt varmasti selviää jotain kamalaa...

Auttaa en siis ap sinua osaa, mutta vertaistukea. :)

[/quote]

Luin just Vauva-lehdestä ihan mielenkiintoisen jutun raskaudenaikesesta pelosta, siis sellaisesta, joka menee jo vähän neuroottisen puolelle. Löytyy siis uusimmasta lehdestä, jos kiinnostaa lukea!

Mä en kuitenkaan koe, että tässä mun tilanteessa olisi ainakaan ensisijaisesti kyse henkisestä puolesta tai peloista, neuvolaan on kiva mennä ja meillä on ihan mahtava th. Kyllä mua eilen illalla vähän huoletti, kun jatkuvasti supisti, mutta soitin sitten synnytyssaliin ja juttelin asiasta. Se paniikki siellä neuvolan odotushuoneessa alkoi ihan kuin kirkkaalta taivaalta, mä istuin ja luin lehteä ja olin ihan hyvillä mielin!

Ap