Lue keskustelun säännöt.
Huh, meinasin saada jonkun paniikkikohtauksen neuvolan odotushuoneessa
13.03.2014 |
Mulla on ilmeisesti päässyt elimistö menemään jotenkin ylikierroksille. Takana pari hieman lyhyempää yötä, vähän enemmän aikataulutusta, yksi päviä melko tiivistä työskentelyä koneella ja sitten hieman nopeampi lenkki. Tuli ensin kova selkäkipu, sitten supistuksia (kivuttomia, mutta alkoivat heti, kun nousin ylös ja liikuin) ja tänä aamuna neuvolan odotushuoneessa sellainen puolihysteerinen kohtaus. Onneksi olin ainoa asiakas...
Kyllä tämä raskaus vain vaikuttaa ihmeellisesti elimistöön.
Kommentit (84)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:06"]
Älä ota hikeä jokaisesta tuntemuksesta. Vaikka raskaus on täysin normaali olotila, eikä mikään suuri ponnistus niin siihen kuuluu kaikkea vähän normaalista poikeava.
[/quote]
En ota hikeä jokaisesta tuntemuksesta, mutta mielestäni jatkuvat supistukset ja paniikkikohtaukset eivät ole sellaisia, että ne kannattaa ohittaa, eikä sitä mieltä ollut terkkakaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:07"]
Jätä palstalla notkuminen ja inttäminen. Voi olla että tykytyskin lakkaa.
[/quote]
Jospa sinä kuitenkin poistuisit tästä ketjusta kaatamasta pahaa oloasi mun niskaan. Mun on nyt pakko vain olla ja levätä, ja siihen tämä palstailu sopii ihan hyvin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:09"]
Paniikkihäiriöinen voi olla hyvä äiti kun oppii kohtauksia hallitsemaan. Siskolla 5 lasta ja vaikea paniikki kaikko muuten kunnossa :) mainitse tuosta neuvolassa paniikki pitää aina hoitaa muuten pahenee ja menee yli
-paniikkihäiriöinen odottaja
[/quote]
Olen samaa mieltä! Itselläni en tosin lähtisi vielä paniikkihäiriötä epäilemään, tämä oli ihan yksittäinen tapaus.
Ap
Älä ajattele niin paljon. Paniikki on henkinen oire, ei fyysinen.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:11"]
Älä ajattele niin paljon. Paniikki on henkinen oire, ei fyysinen.
[/quote]
Anteeksi, mutta luotan kyllä enemmin omiin tuntemuksiini ja terveydenhoitajan asiantuntemukseen kuin sinun mielipiteeseesi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, paniikkikohtaukset johtuu aina psyykkisistä (taisit käyttää nimitystä henkisistä) syistä, vaikka oireet onkin fyysisiä. Eli joko sulla ei ollut paniikkikohtausta tai sitten se johtui henkisistä syistä. Pick and choose. Jos saat paniikin siitä, että sydän tykyttää normaalia enemmän (mikä saattaa johtua raskaudesta, on aika tyypillistä), niin se paniikki ei aiheudu siitä sydämentykytyksestä vaan siitä miten sun psyyke suhtautuu siihen tykytykseen.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:01"]
Mulla on kolme lasta ja olen kaikkien odotusaikana panikoinut aivan hillittömästi. Olen muutenkin vähän sellainen "neuroottinen huolestuja", mutta raskausaikoina piirre korostui paljon. Joka kerta odotellessani neuvolan odotushuoneessa sydämeni hakkasi aivan hulluna, kädet tärisivät, maha oli sekaisin jne. Jännitin aivan hirveästi sitä, että neuvolakäynnillä tulisi ilmi jotain komplikaatiota tms. Kaikki oli aina hyvin, jokainen raskaus sujui hyvin, synnytykset menivät kuin oppikirjasta ja lapset olivat terveitä. Silti en kyennyt rauhoittumaan, sillä joka kerta olin AIVAN VARMA, että nyt varmasti selviää jotain kamalaa...
Auttaa en siis ap sinua osaa, mutta vertaistukea. :)
[/quote]
Luin just Vauva-lehdestä ihan mielenkiintoisen jutun raskaudenaikesesta pelosta, siis sellaisesta, joka menee jo vähän neuroottisen puolelle. Löytyy siis uusimmasta lehdestä, jos kiinnostaa lukea!
Mä en kuitenkaan koe, että tässä mun tilanteessa olisi ainakaan ensisijaisesti kyse henkisestä puolesta tai peloista, neuvolaan on kiva mennä ja meillä on ihan mahtava th. Kyllä mua eilen illalla vähän huoletti, kun jatkuvasti supisti, mutta soitin sitten synnytyssaliin ja juttelin asiasta. Se paniikki siellä neuvolan odotushuoneessa alkoi ihan kuin kirkkaalta taivaalta, mä istuin ja luin lehteä ja olin ihan hyvillä mielin!
Ap
[/quote]
No siis mulla kans nuo paniikkituntemukset alkoivat (ja alkavat edelleen, vaikken ole vuosiin ollut raskaana) useimmiten juuri silloin, kun kaikki oli täydellisen hyvin. Aina, kun tunnen olevani onneni kukkuloilla ja kaiken elämässäni kohdallaan, saattaa yhtäkkiä iskeä paniikkitunne, sellainen "kuolen tähän paikkaan" -fiilis. Olen tulkinnut sen olevan jotain alitajuista pelkoa sen onnen häviämisestä. Ajatuksella: Kaikki on nyt niin hyvin, että kohta on PAKKO tulla jotain joka ottaa tä multa pois...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:14"]
ap, paniikkikohtaukset johtuu aina psyykkisistä (taisit käyttää nimitystä henkisistä) syistä, vaikka oireet onkin fyysisiä. Eli joko sulla ei ollut paniikkikohtausta tai sitten se johtui henkisistä syistä. Pick and choose. Jos saat paniikin siitä, että sydän tykyttää normaalia enemmän (mikä saattaa johtua raskaudesta, on aika tyypillistä), niin se paniikki ei aiheudu siitä sydämentykytyksestä vaan siitä miten sun psyyke suhtautuu siihen tykytykseen.
[/quote]
No, en voi ollenkaan allekirjoittaa tätä niiden tuntemusten kanssa, joita mulla tänään siellä neuvolassa oli.
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:11"]
Älä ajattele niin paljon. Paniikki on henkinen oire, ei fyysinen.
[/quote]
Anteeksi, mutta luotan kyllä enemmin omiin tuntemuksiini ja terveydenhoitajan asiantuntemukseen kuin sinun mielipiteeseesi.
Ap
[/quote]
Mistä sinä minun ammattini tiedät?!? Rauhotunut jo hyvä ihminen ja mene vaikka ulos täällä meuhkaamisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:01"]
Mulla on kolme lasta ja olen kaikkien odotusaikana panikoinut aivan hillittömästi. Olen muutenkin vähän sellainen "neuroottinen huolestuja", mutta raskausaikoina piirre korostui paljon. Joka kerta odotellessani neuvolan odotushuoneessa sydämeni hakkasi aivan hulluna, kädet tärisivät, maha oli sekaisin jne. Jännitin aivan hirveästi sitä, että neuvolakäynnillä tulisi ilmi jotain komplikaatiota tms. Kaikki oli aina hyvin, jokainen raskaus sujui hyvin, synnytykset menivät kuin oppikirjasta ja lapset olivat terveitä. Silti en kyennyt rauhoittumaan, sillä joka kerta olin AIVAN VARMA, että nyt varmasti selviää jotain kamalaa...
Auttaa en siis ap sinua osaa, mutta vertaistukea. :)
[/quote]
Luin just Vauva-lehdestä ihan mielenkiintoisen jutun raskaudenaikesesta pelosta, siis sellaisesta, joka menee jo vähän neuroottisen puolelle. Löytyy siis uusimmasta lehdestä, jos kiinnostaa lukea!
Mä en kuitenkaan koe, että tässä mun tilanteessa olisi ainakaan ensisijaisesti kyse henkisestä puolesta tai peloista, neuvolaan on kiva mennä ja meillä on ihan mahtava th. Kyllä mua eilen illalla vähän huoletti, kun jatkuvasti supisti, mutta soitin sitten synnytyssaliin ja juttelin asiasta. Se paniikki siellä neuvolan odotushuoneessa alkoi ihan kuin kirkkaalta taivaalta, mä istuin ja luin lehteä ja olin ihan hyvillä mielin!
Ap
[/quote]
No siis mulla kans nuo paniikkituntemukset alkoivat (ja alkavat edelleen, vaikken ole vuosiin ollut raskaana) useimmiten juuri silloin, kun kaikki oli täydellisen hyvin. Aina, kun tunnen olevani onneni kukkuloilla ja kaiken elämässäni kohdallaan, saattaa yhtäkkiä iskeä paniikkitunne, sellainen "kuolen tähän paikkaan" -fiilis. Olen tulkinnut sen olevan jotain alitajuista pelkoa sen onnen häviämisestä. Ajatuksella: Kaikki on nyt niin hyvin, että kohta on PAKKO tulla jotain joka ottaa tä multa pois...
[/quote]
Mulla ei ollut mitään tuollaista tunnetta. Ja kohtauksen jälkeenkin oli henkisesti ihan hyvä olo. Tuli vain sellainen nopea ruuhkainen olo, yritin hengitysharjoituksella rauhoittaa oloa, mutta se ei auttanut. Nousin ja kävelin vähän edestakaisin, ja sitten vain alkoi itkettää ja hengästyttää hirveästi, tuli vähän sellainen olo, että iskisi hyperventilaatio päälle. KOhtaus meni ohi todella nopeasti, ja sitten oli ihan normaali olo.
Ap
Lapsiko olet?!? Miksi edes tehdä aloitusta, kun muiden kokemukset eivät kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin kurjia vastauksia olet saanut. :/ Itselläni oli raskausaikana ihan samanlaista oiretta, ja johtui sokereiden heilahteluista. Kannattaa olla erityisen tarkkana että tulee syötyä riittävän usein ja sellastsa ravintoa, mikä pitää sokeriarvot mahd. tasaisena eli välttää nopeita hiilareita. Hyviä vointeja sinulle! :)
Ap, paniikki on mielen ongelma, joka aiheuttaa fyysisiä oireita.
Sydämentykytys on sydämentykytystä, ei paniikkia.
Voisitko kuvailla tarkemmin mitä tuntemuksia sulla siellä neuvolassa oli, jollei kyse ollutkaan paniikista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:11"]
Älä ajattele niin paljon. Paniikki on henkinen oire, ei fyysinen.
[/quote]
Anteeksi, mutta luotan kyllä enemmin omiin tuntemuksiini ja terveydenhoitajan asiantuntemukseen kuin sinun mielipiteeseesi.
Ap
[/quote]
Mistä sinä minun ammattini tiedät?!? Rauhotunut jo hyvä ihminen ja mene vaikka ulos täällä meuhkaamisen sijaan.
[/quote]
1) Mä en voi mennä ulos, koska liikkuessa tulee supistuksia.
2) Mä en meuhkaa, sä meuhkaat. Sun ei ole mikään pakko kommentoida mulle.
3) Jos haluat aiheuttaa mulle nyt pahempaa oloa, niin jatka toki tuota meuhkaamista. Mutta sun ei ole mikään pakko, voit nyt mennä kommentoimaan johonkin toiseen ketjuun.
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 15:19"]
Jotenkin kurjia vastauksia olet saanut. :/ Itselläni oli raskausaikana ihan samanlaista oiretta, ja johtui sokereiden heilahteluista. Kannattaa olla erityisen tarkkana että tulee syötyä riittävän usein ja sellastsa ravintoa, mikä pitää sokeriarvot mahd. tasaisena eli välttää nopeita hiilareita. Hyviä vointeja sinulle! :)
[/quote]
Niin metsä vastaa kun sinne huutaa!!!
Ihme vänkyttäjä ja kuumakalle tuo Ap. Ei tarvitse kummastella miksi sydän hakkaa ja vituttaa.
31 jatkaa; ap, älä välitä tuollaisista ilkeistä kommenteista. Sokeriarvojen heitteleminen voi tehdä hyvin samanlaisen olon kuin paniikkikohtaus. Tämä tiedoksi, jos asia on sinulle vieras. :)
Paniikkihäiriöinen voi olla hyvä äiti kun oppii kohtauksia hallitsemaan. Siskolla 5 lasta ja vaikea paniikki kaikko muuten kunnossa :) mainitse tuosta neuvolassa paniikki pitää aina hoitaa muuten pahenee ja menee yli
-paniikkihäiriöinen odottaja