Lue keskustelun säännöt.
Muuttaako tatuointi muka mua ihmisenä ja työntekijänä?
03.11.2013 |
Ei oikeen tule uni kun ihmettelen, miten muka tatuointi muuttaa työnantajan mielipiteen musta. Kesätyön lopuksi jo lupailtiin, että pääsen ensi kesällä taas kesäsesongin ajaksi töihin, mutta nyt kun kävin puhumassa ensi kesän suunnitelmista, oli työnantaja puhelimessa ihan ookoo ja ystävällinen ja kutsui käymään mutta kun tulin sinne toimistoon, niin oli koko keskustelun aikana sellanen torjuvan olonen ja huomautti sitten että ai sulla on nyt tollainen tatuointi.
No ei siinä mitään. On se melko iso ja on käsivarressa jotta näkyy kun on vähänkin lyhyempi hiha. Mutta kun lähdin pois ja kyselin, että joko voisi aloittaa huhtikuun puolella työt, niin se sanoi, että ei voi vielä sanoo eikä voi edes vielä sanoa, tarvitaanko ensi kesällä lisää ihmisiä.
Ja nyt sain perjantaina sähköpostia, että eivät "valitettavasti" tarvitse mua.
Kommentit (133)
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 14:42"]
Niiden pyöriminen on täysin riippuvaista työvoimasta ja asiakkaista, ja esimerkiksi syrjintä ulkonäön perusteella on mahdollista vain, mikäli tämä on hyväksyttyä tai jopa toivottua niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin puolelta.
[/quote]
Pyöriminen on täysin riippuvaista olosuhteista, asian kiteyttääkseni.
Verotoimiston aspaa ei voi valita eikä sitä minkä näköinen poliisi tai palomies tulee kun hädässä soittaa. Suunnilleen kaiken muun voi valita ja on erinomaisen hyvä asia, että sen valinnan voi tehdä se joka palvelusta maksaa.
Tällä hetkellä olosuhteet ovat sellaiset, että meillä on joukko ihmisiä, jotka eivät halua syödä tatskatun pöytään kantamaa ruokaa. Ehkä samat ihmiset aikoinaan olisivat halunneet mennä farkuissa töihin, mutta ei, piti olla sarkahousut. Ja osa meni silti ja saattoi pärjätä ja ajat muuttuivat, farkut hyväksyttiin.
Aivan varmasti 40 vuoden päästä meillä on joku uusi kauhistus niillekin, jotka tänä päivänä ovat ottaneet tatskoja osana omaa pientä kapinaansa. Silloin on heidän aika olla tyytyväisiä siitä, että konservatiivisemmat yrittäjät ovat ainoastaan tatuoituja, jos sitäkään, ja jättävät työllistämättä ne, jotka ottavat osaa siihen 2050-luvun kapinakauhistukseen.
[/quote]
Kyllä, maksajan valinnanvapaus on hyvä asia, mutta silläkin on rajansa - yleensä maksukyvyn mukainen. Asiat, mitä voit asiakkaana ravintolalta odottaa, ovat aika erilaisia esim. chez dominguessa verrattuna hesburgeriin. Kuitenkaan (parantunut) tatuointi ei ole este ravintolatyölle, mikäli se on mahdollista peittää pigmenttivoiteella tai säädyllisellä työvaatetuksella. Ap:n tapauksessa työsopimuksen jatkamattomuus ei kuitenkaan johtunut asiakaspalautteesta, vaan esimiehen henk.koht.asenteesta.
Jos kukaan ei olisi mennyt aikoinaan töihin farkuissa, siellä käytäisiin edelleen sarkahousuissa. Eikä ilman kapinointia olisi työsuojelulakia tai työehtosopimuksiakaan. Ei siis ole mitään "aivan varmasti 40 vuoden päästä", ei se tulevaisuus koskaan ole itsestään muovautunut. Ehkä 40 vuoden päästä tatuointeja edelleen katsotaan kieroon, ehkä 40 vuoden päästä kauhistellaan, miten ulkonäkökeskeisiä ihmiset ovat olleetkaan silloin ennen vanhaan. Se kun vähän riippuu mistä roikkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tatuoinnit näyttävät likaisilta tuhruilta. Syntyy epäsiisti vaikutelma. Kielteistä lisäbonusta tulee tyhmistä tatuoinneista, kuten nyt vaikka koiran naamakuvasta ja miehen nimestä tai kiinalaisraflan menyystä tai harrikka/natsi/zombie/kärmeskuvioista.
Työntekijänä edustat yritystä/työnantajaasi ja tottakai ulkonäöllä ja mielikuvilla on merkitystä. Erityisen paljon juurikin asiakaspalvelutyössä jota tarjoilijan työ mitä suurimmassa määrin on.
Ap tässä. Olen lukenut näitä kommentteja ja suruhan tässä tulee hihaan. Ei ole montaa, jotka ovat sitä mieltä että tatuointi on mun yksityisasiani. Sitä ei nyt vaan saa kokonaan piiloon pitkillä hihoilla enkä mä voi kulkea hanskatkaan kädessä tarjoilemassa noita eineksiä.
Kertokaa, mitä kokemuksia on töistä ,jossa tatuointi ei ole herättänyt vastemielisyyttä. Ja totta on, että olen ollut salin puolella sellasissa vähän rajummissa baareissa, tää viime kesä oli sitten sellainen tavallisempi ruokaravintola ja siellä oli hyvä olla.
Sinä, joka kirjoitat:
Jos on tarpeeksi asiantuntemusta ja työkokemusta, ei kukaan katso, pilkottaako hihan alta jotakin. Minut on palkattu jokaiseen työhön, mihin olen hakenut, vaikka selkäni ja käteni on kokonaan tatuoitu.
Kerro mitä töitä olet hakenut ja saanut!
Minustakin tatuoinnit ovat rumia ja likaisen oloisia, minua ällöttäisi jos tarjoilijani olisi tatuoitu. Sorry! Ymmärrän kyllä työnantajaa siinä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ollut ap:ltä turha aloitus, kun keskustelu sai hänet ajattelemaan. Surku vaan, että se on nyt vähän myöhäistä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Jatkossa: älä mene haastatteluun tai töihin koskaan niin, että tatska näkyy. Jos joudut käyttämään lyhythihaista asua, peitä tatuointi töissä hyvällä peitevärillä, JoeBlasco tms. joka tarkoitettu nimenomaan tuliluomien ym. voimakkaiden ihomuutosten peittämiseen. Töiden ulkopuolella on tietty ihan sama, miten paljon haluat sen näkyvän, siihen ei kellään ole sanomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha, onneksi työnantajat harrastaa tätä työntekijöiden valintaa muillakin kriteereillä:
-jos polttaa tupakkaa, työnhakija on idiootti
-jos naishakijalla on korvakorut, lävistyksiä on varmaan muuallakin, ei jatkoon
- jos naishakijalla on nuorena saadut lapset, on lutka
- jos naishakijalla on ylipäätään lapsia, on lutka
- jos ei käytä hametta ja korkokenkiä ja meikkiä, on varmaan lesbo, niitähän ei kannata palkata, eihän sitä tiedä mitä siitä seuraa!
- jos nainen käyttää liikaa meikkiä, on lutka
Kyllähän tatuoinneista käytettäviä tekosyitä palkkaamatta jättämiseen voidaan soveltaa mihin vaan!
-Jos hakee terveysalalle ja on hiiva, ei voida palkata.
Nyt niitä valoja päälle, oikeasti.
Suurimmalla osalla nuorista aikuisista on tatuointeja, eli vanhemmat polvet saavat luvan tottua niihin, muutenhan meillä olisi 80% nuorista aikuisista työttöminä.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:39"]
Ap tässä. Olen lukenut näitä kommentteja ja suruhan tässä tulee hihaan. Ei ole montaa, jotka ovat sitä mieltä että tatuointi on mun yksityisasiani. Sitä ei nyt vaan saa kokonaan piiloon pitkillä hihoilla enkä mä voi kulkea hanskatkaan kädessä tarjoilemassa noita eineksiä.
Kertokaa, mitä kokemuksia on töistä ,jossa tatuointi ei ole herättänyt vastemielisyyttä. Ja totta on, että olen ollut salin puolella sellasissa vähän rajummissa baareissa, tää viime kesä oli sitten sellainen tavallisempi ruokaravintola ja siellä oli hyvä olla.
Sinä, joka kirjoitat:
Jos on tarpeeksi asiantuntemusta ja työkokemusta, ei kukaan katso, pilkottaako hihan alta jotakin. Minut on palkattu jokaiseen työhön, mihin olen hakenut, vaikka selkäni ja käteni on kokonaan tatuoitu.
Kerro mitä töitä olet hakenut ja saanut! [/quote]
Olen ollut todella monessa paikkaa, nuorena kesätöissä ja aikuisena ihan töissä. Baarissa vastaava anniskelija, ravintolassa tarjoilija, grillityöntekijä, lapsiparkissa, päiväkodissa, ala-asteen kouluavustajana, myyjänä Keskolla, promootiotyöntekijänä, lastenhoitajana perheessä ja henkilökohtaisena avustajana. Nyt valmistuttuani maisteriksi olen äidinkielen opettaja, mutta olen tehnyt myös toimittajan ja tiedotusavustajan hommia.
Sain myös opiskeluaikana äidinkielen opettajan ja luokanopettajan sijaisuuksia, vaikken mitenkään piilotellut tatuointejani työhaastattelussa. Minulla on käsien ja selän lisäksi tatuointi ranteessa, sormessa ja rinnassa (näkyy kaula-aukosta). Kerran sain opettajan sijaisuuden kuulemma sillä perusteella, että erotuin muista kulmakoruni vuoksi :) sijaisuus oli amiksessa raksa- ja komepuolella, joten hommaan tarvittiin ns. munaa. Sitä ei löydy tosiaankaan kaikilta hiljaisilta hiiriltä, joita äikän opeiksi opiskelee ja valmistuu.
Vinkkini sinulle: ole oma itsesi ja tee hyvää työtä. Ole ahkera ja ana cv:sivpuhua puolestasi ihon sijaan. Pysy kaukana ääliöistä, jotka eivät palkkaa hyvää työntekijää jostain noin mitättömästä syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:31"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:39"]
Ap tässä. Olen lukenut näitä kommentteja ja suruhan tässä tulee hihaan. Ei ole montaa, jotka ovat sitä mieltä että tatuointi on mun yksityisasiani. Sitä ei nyt vaan saa kokonaan piiloon pitkillä hihoilla enkä mä voi kulkea hanskatkaan kädessä tarjoilemassa noita eineksiä.
Kertokaa, mitä kokemuksia on töistä ,jossa tatuointi ei ole herättänyt vastemielisyyttä. Ja totta on, että olen ollut salin puolella sellasissa vähän rajummissa baareissa, tää viime kesä oli sitten sellainen tavallisempi ruokaravintola ja siellä oli hyvä olla.
Sinä, joka kirjoitat:
Jos on tarpeeksi asiantuntemusta ja työkokemusta, ei kukaan katso, pilkottaako hihan alta jotakin. Minut on palkattu jokaiseen työhön, mihin olen hakenut, vaikka selkäni ja käteni on kokonaan tatuoitu.
Kerro mitä töitä olet hakenut ja saanut! [/quote]
Olen ollut todella monessa paikkaa, nuorena kesätöissä ja aikuisena ihan töissä. Baarissa vastaava anniskelija, ravintolassa tarjoilija, grillityöntekijä, lapsiparkissa, päiväkodissa, ala-asteen kouluavustajana, myyjänä Keskolla, promootiotyöntekijänä, lastenhoitajana perheessä ja henkilökohtaisena avustajana. Nyt valmistuttuani maisteriksi olen äidinkielen opettaja, mutta olen tehnyt myös toimittajan ja tiedotusavustajan hommia.
Sain myös opiskeluaikana äidinkielen opettajan ja luokanopettajan sijaisuuksia, vaikken mitenkään piilotellut tatuointejani työhaastattelussa. Minulla on käsien ja selän lisäksi tatuointi ranteessa, sormessa ja rinnassa (näkyy kaula-aukosta). Kerran sain opettajan sijaisuuden kuulemma sillä perusteella, että erotuin muista kulmakoruni vuoksi :) sijaisuus oli amiksessa raksa- ja komepuolella, joten hommaan tarvittiin ns. munaa. Sitä ei löydy tosiaankaan kaikilta hiljaisilta hiiriltä, joita äikän opeiksi opiskelee ja valmistuu.
Vinkkini sinulle: ole oma itsesi ja tee hyvää työtä. Ole ahkera ja ana cv:sivpuhua puolestasi ihon sijaan. Pysy kaukana ääliöistä, jotka eivät palkkaa hyvää työntekijää jostain noin mitättömästä syystä.
[/quote]
niin ja vielä keilahallilla sekä kuntosalilla.
Mistä tiedät, että ap on hyvä työntekijä? Jos ei olekaan sen kummempi kuin muutkaan hakijat ja tatskan takia jää sekin työkokemus saamatta? Ennen kuin on yhtä vahva persoona ja yhtä varma omasta osaamisestaan kuin sinä olet, ehkä se tatska kannattaa haastattelussa ja työssäkin ainakin aluksi peittää, jotta voi näyttää sen osaamisensa ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2013 - vain tällä palstalla. Ihq
Minä miellän tatuoinnit wt-touhuksi. Tatuoidut ihmiset ovat usein muutoinkin epäsiistejä ja kuuluvat alempaan yhteiskuntaluokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isälläni on paljon tatuointeja, oli merimies. Olisittepa paheksujat nähneet ihmisten ilmeitä 70-80-luvuilla, vaikka uimarannoilla. maailma muuttuu, paheksujat eivät.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:41"]
Mistä tiedät, että ap on hyvä työntekijä? Jos ei olekaan sen kummempi kuin muutkaan hakijat ja tatskan takia jää sekin työkokemus saamatta? Ennen kuin on yhtä vahva persoona ja yhtä varma omasta osaamisestaan kuin sinä olet, ehkä se tatska kannattaa haastattelussa ja työssäkin ainakin aluksi peittää, jotta voi näyttää sen osaamisensa ensin.
[/quote]
Jos tekee työnsä ahkerasti ja hyvin, erottuu jo sillä edukseen. Tosiaan amiksessa olen ollut töissä, ja toimin myös ryhmänohjaajana sekä työssäoppimisen ohjaajana, joten tiedän, että työelämän pelisäännöt eivät tosiaan ole kaikille tuttuja. Luokalla on keskimäärin 2 hyvää työntekijää, jotka itse voisin palkata.
Kannattaa se tatska peittää työhaastattelussa, eihän sitä kannata ehdoin tahdoin tunkea työnantajan naamalle, varsinkaan, jos on epävarma. Mutta ei kannata tuntea itseään huonommaksi kuin muutkaan tai ajatella, ettei sinua kukaan halua palkata. Mitään ihomaaleja en suosittele, niistä näkyy kuitenkin läpi, ja se antaa sinusta a) epärehellisen kuvan ja b) heikon ja epävarman vaiutelman: et uskalla seisoa valintojesi takana. Peitä kuvat hihoilla ja jos eivät peity kokonaan, ole niinkuin niitä ei olisi.
Muuttaako meikki ja korvikset?
http://4.bp.blogspot.com/-lnf0p6tPcmk/TuQriuI2peI/AAAAAAAAB8s/phTnNYjAfL8/s1600/DSC_0209.JPG
Muuttaako tukka?
http://bp0.blogger.com/_OgVSnAKSfZw/SIxYZbKJufI/AAAAAAAAAT8/O0AG7o1aFX4/s320/IMG_3661.JPG
Tatuointi, joka on huomattavalla paikalla ja isohko VAIKEUTTAA työnsaantia ja antaa huonon ja epäammattimaisen kuvan firmasta, jota edustatte! Olittepa sitten raksamiehiä tai lääkäreitä.
Se nyt vaan on niin että helposti huomattavat tatuoinnit + työnhaku = huono yhdistelmä, milloin menee kaaleen?
Itse en ole tatuointien vihaaja, minulla on kaksi pientä tatuointia ja vaatteet peittää ne yleensä. Ei tulisi mieleenkään mennä työhaastatteluun tatuoinnit vilkkuen. Muuten se on aivan sama, mitä sitä kehoonsa hakkauttaa mutta töissä ollaan töissä, tatskat piilossa ja työnantajalla on vaatimuksensa teitä kohtaan. En ymmärrä mikä ongelma. Jokainen saa omalla ajallaan esitellä niin paljon kuin vaan haluaa.
Itse meinasin hommata ensimmäisen tatuointini.En kyllä näkyvälle paikalle.
Kannattaisi joo miettiä tatuoinnin paikkaa huolella.Sisäreiden tatuointi ei varmaan häiritse työnantajaa,mutta käsivarressa näkyvä saattaa.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:01"]
Tatuointi, joka on huomattavalla paikalla ja isohko VAIKEUTTAA työnsaantia ja antaa huonon ja epäammattimaisen kuvan firmasta, jota edustatte! Olittepa sitten raksamiehiä tai lääkäreitä.
Se nyt vaan on niin että helposti huomattavat tatuoinnit + työnhaku = huono yhdistelmä, milloin menee kaaleen?
Itse en ole tatuointien vihaaja, minulla on kaksi pientä tatuointia ja vaatteet peittää ne yleensä. Ei tulisi mieleenkään mennä työhaastatteluun tatuoinnit vilkkuen. Muuten se on aivan sama, mitä sitä kehoonsa hakkauttaa mutta töissä ollaan töissä, tatskat piilossa ja työnantajalla on vaatimuksensa teitä kohtaan. En ymmärrä mikä ongelma. Jokainen saa omalla ajallaan esitellä niin paljon kuin vaan haluaa.
[/quote]
En ottaisi sinua töihin, koska taivutat sanan kaali "kaaleen". Ulkonäkö on sivuseikka, jos aivotoiminta ei ole sujuvaa.
Jos on tarpeeksi asiantuntemusta ja työkokemusta, ei kukaan katso, pilkottaako hihan alta jotakin. Minut on palkattu jokaiseen työhön, mihin olen hakenut, vaikka selkäni ja käteni on kokonaan tatuoitu.
Tottakai on niitä työnantajia, jotka eivät palkkaisi tatuoitua ihmistä, mutta niin on niitäkin, jotka eivät palkkaa esimerkiksi huivipäistä muslimia tai pyörätuolilla liikkuvaa ihmistä. Tällaisille ahdasmielisille työnantajille en edes haluaisi työskennellä, joten inhon tunne on molemminpuolinen :)
T. Kuuma akateeminen nainen