Muuttaako tatuointi muka mua ihmisenä ja työntekijänä?
Ei oikeen tule uni kun ihmettelen, miten muka tatuointi muuttaa työnantajan mielipiteen musta. Kesätyön lopuksi jo lupailtiin, että pääsen ensi kesällä taas kesäsesongin ajaksi töihin, mutta nyt kun kävin puhumassa ensi kesän suunnitelmista, oli työnantaja puhelimessa ihan ookoo ja ystävällinen ja kutsui käymään mutta kun tulin sinne toimistoon, niin oli koko keskustelun aikana sellanen torjuvan olonen ja huomautti sitten että ai sulla on nyt tollainen tatuointi.
No ei siinä mitään. On se melko iso ja on käsivarressa jotta näkyy kun on vähänkin lyhyempi hiha. Mutta kun lähdin pois ja kyselin, että joko voisi aloittaa huhtikuun puolella työt, niin se sanoi, että ei voi vielä sanoo eikä voi edes vielä sanoa, tarvitaanko ensi kesällä lisää ihmisiä.
Ja nyt sain perjantaina sähköpostia, että eivät "valitettavasti" tarvitse mua.
Kommentit (133)
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:13"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:01"]
Tatuointi, joka on huomattavalla paikalla ja isohko VAIKEUTTAA työnsaantia ja antaa huonon ja epäammattimaisen kuvan firmasta, jota edustatte! Olittepa sitten raksamiehiä tai lääkäreitä.
Se nyt vaan on niin että helposti huomattavat tatuoinnit + työnhaku = huono yhdistelmä, milloin menee kaaleen?
Itse en ole tatuointien vihaaja, minulla on kaksi pientä tatuointia ja vaatteet peittää ne yleensä. Ei tulisi mieleenkään mennä työhaastatteluun tatuoinnit vilkkuen. Muuten se on aivan sama, mitä sitä kehoonsa hakkauttaa mutta töissä ollaan töissä, tatskat piilossa ja työnantajalla on vaatimuksensa teitä kohtaan. En ymmärrä mikä ongelma. Jokainen saa omalla ajallaan esitellä niin paljon kuin vaan haluaa.
[/quote]
En ottaisi sinua töihin, koska taivutat sanan kaali "kaaleen". Ulkonäkö on sivuseikka, jos aivotoiminta ei ole sujuvaa.
[/quote]
Näin täällä Oulussa olen kuullut sanottavan. Molempia kuullut käytettävän, kaaliin tai kaaleen. Enkä minäkään muuten ottaisi sinua töihin, jos olisin yrittäjä. Miksikö? Siksi vain että epäkohteliasta naama norsun vitulla olevaa kurppaa ei jaksa kukaan. Mahdollisesti myös tatuoitua, kun osuu ja uppoaa.
Jos asiakaskontakti on kovin lyhyt kuten vaikka aulapalvelussa tms, niin se ulkonäkö korostuu enemmän. Ei tarvitse olla jumalaisen kaunis tai meikattu, vaan yleensä auttaa että ulkonäössä ei ole mitään erityisen häiritsevää kuten iso nenärengas. meillä oli jonkun verran keikkatöissä nainen jolla oli huulilävistyksiä. Hänen puhe oli sössöttävää niiden kapistusten takia joten se häiritsi asiakaspalvelua. Varmasti esim opettajan töissä ei häiritse ulkonäköseikat koska työ perustuu paljon pitempään kontaktiin ja persoonalla on se 99,9 % merkitys.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:20"]
Tää on ihan järkky keskustelu. Tatuointi ei heikennä kenenkään työtaitoja yhtään missään ammatissa! Minusta tatuoinnin takia työntekijän hylkääminen on ihan yhtä lailla syrjimistä kuin vaikka jättää ottamatta ihminen töihin siksi, että hänellä on pälvikalju, pottunenä, syntymämerkki tai silmälasit. (Lukuunottamatta sitä, että joissain tietyissä ammateissa pitää olla kaunis tai tietyn näköinen.)
[/quote]
Entä jos on se värikäs keesi, jonka vuoksi pitää aina vähän kumartua kun kulkee oviaukosta? Jos työasuun ei kuulu päähinettä, niin vaikka kaupan kassalla tuollaisen takia hylkääminen on silkkaa sortoa ja vihapuhetta ja syrjintää?
Jos on kaksi työnhakijaa, joilla ihan samat koulutukset ja työkokemukset, ovat siis yhtä hyviä ja samaa sukupuolta, mutta toisella on tatskat, valitsisin ilman muuta sen, jolla niitä ei ole.
Yksinkertaista.
Niin, väärinhän se ulkonäön merkitys on mutta silti reaalielämää. Ihan samoin kuin se, että selvästi ylipainoiset saavat huonommin töitä tai se, että kauniita lapsia kannustetaan ja kiitetään enemmän päiväkodeissa, vaikka ei niin kaunis lapsi käyttäytyisi aivan samalla tavalla. Tai että siististi ja asiallisesti pukeutunut ja meikattu nainen saa paremmin töitä ja saa parempaa palkkaa kuin täysin naturelli tai liian meikattu. Millään näistä asioista ei ole mitään tekemistä työn tekemisen tai kykyjen kanssa mutta ihminen on visuaalinen olento ja näköaistin kautta saatu ensihavainto ja mielikuva ratkaisee työpaikan saannin tai esim. jatkohaastatteluun pääsemisen jo heti ensimmäisen parin sekunnin aikana. Tästä on ihan tutkimusnäyttöä olemassa. Mukarationaaliset selitykset keksitään sitten myöhemmin aivoissa päätöksen perusteiksi mutta ensivaikutelma on se, joka ratkaisee ja erittäin harvoin myöhempi haastattelutieto tms. muuttaa sitä alitajuista päätöstä. Ihminen ei ole niin rationaalinen kuin luulee ja väittää olevansa. Tätä vastaan voi toki yrittää sotia ja riittävän vahva persoona ehkä voi huonoa ensivaikutelmaa kääntää muilla ominaisuuksilla edukseen. Kun jokaiseen työpaikkaan on kova kilpailu, kannattaisi ehkä kuitenkin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä ennemmin sitä asiallista ja miellyttävää ulkonäköä ja korostaa niitä omia miellyttäviä ja hyviä puoliaan kuin korostaa kovin persoonallisia ja joidenkin mielestä jopa epämiellyttäviä piirteitä. Toki on aloja, joissa erikoinen, yksilöllinen ja mieleenjäävä ulkonäkö ja tyyli voi olla merkityksetön tai joskus jopa se ratkaiseva juttu mutta valtaosassa työpaikoista näin ei todellakaan ole.
??
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:44"]
2013 - vain tällä palstalla. Ihq
[/quote]
Totta on mitä 126 kirjoittaa. Minä pyristelin aikani vastaan, kun tuntui ihan idioottimaiselta pukeutua johonkin saakelin virkapukutakkiin, jollainen piti vetää niskaan hotellin vastaanottovirkailijana. Keksin ties mitä verukkeita että sain heittää jakun milloin minkin tuolin karmille. Sitten vaan tapahtui yhtenä kauniina päivänä päässä "naks" ja tajusin ettei se ruma jakku millään tavalla haittaa mun työntekoa vaan päinvastoin.
Tatuointi laskee naisen seksuaalista markkina-arvoa.
Lutkaleima...
Luultavasti se syy ei ollut tatuointi vaan olemuksesi siinä silmien alla. Tosiasia on kyllä sekin, että joissakin töissä ei vain käy se, että naama on täynnä lävistyksiä ja käsivarret kuin pappavainaan kalsarit. Sitä kannattaisi miettiä etukäteen.
Mielummin minäkin palkkaisin ihmisen, jolla on tavallinen iho, kuin metalliniittejä kilistelevän peikon. Tatuoinnit ja lävistykset ovat osoitus "kapinamielestä" ja tarpeesta erottua joukossa uhmakkaasti. Sekään ei sovi kaikkiin töihin.
Sori alaspäin osoittava peukku. En ole lutka, vaikka sen tatuoinnin otin. Siinä on vaan mun miehen nimi ja koiran kuva - joo, naura vaan, mutta se vaan tuntui hyvältä ajatukselta. Eikä mun työni vaadi mielestäni mitään puhtosia edustuskäsivarsia. Tarjoilijan työtä voi ihan hyvin tehdä mun mielestä tän tatuoinnin kanssa.
No sitten olemuksesi ei miellyttänyt livenä.
Jos nainen on niin tyhmä, että tatuoi miehensä nimen ihoonsa, en sellaista palkkaisi edes tiskaajaksi.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 01:53"]
Sori alaspäin osoittava peukku. En ole lutka, vaikka sen tatuoinnin otin. Siinä on vaan mun miehen nimi ja koiran kuva - joo, naura vaan, mutta se vaan tuntui hyvältä ajatukselta. Eikä mun työni vaadi mielestäni mitään puhtosia edustuskäsivarsia. Tarjoilijan työtä voi ihan hyvin tehdä mun mielestä tän tatuoinnin kanssa.
[/quote] Minulta menisi ruokahalu, miellan tatuoinnin jotenkin likaiseksi.
Koiran kuva ja miehen nimi? Kuka nai koiran? Tai pitää miestään koiranaan????
Kyllä se oli mut livenä nähnyt jo koko tän vuoden kesätyön aikana.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 01:54"]
No sitten olemuksesi ei miellyttänyt livenä.
[/quote]
Mikä siinä on kummallista että tatskassa on mies ja koira. Kumpikin on mulle läheisiä. Eikä mies tietenkään ole mulle koira.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 01:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 01:53"]
Sori alaspäin osoittava peukku. En ole lutka, vaikka sen tatuoinnin otin. Siinä on vaan mun miehen nimi ja koiran kuva - joo, naura vaan, mutta se vaan tuntui hyvältä ajatukselta. Eikä mun työni vaadi mielestäni mitään puhtosia edustuskäsivarsia. Tarjoilijan työtä voi ihan hyvin tehdä mun mielestä tän tatuoinnin kanssa.
[/quote] Minulta menisi ruokahalu, miellan tatuoinnin jotenkin likaiseksi.
[/quote]
Sama juttu. Hämeenlinnan naisvankilan keittiössä voisi odottaa näkevänsä tatuoituja työntekijöitä.
Ei siitä tatuoinnista irtoa mitään myrkkyä eikä edes väriä.
Eikä siitä tarjoilijan asussa näy kuin ihan vähän.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 01:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 01:53"]
Sori alaspäin osoittava peukku. En ole lutka, vaikka sen tatuoinnin otin. Siinä on vaan mun miehen nimi ja koiran kuva - joo, naura vaan, mutta se vaan tuntui hyvältä ajatukselta. Eikä mun työni vaadi mielestäni mitään puhtosia edustuskäsivarsia. Tarjoilijan työtä voi ihan hyvin tehdä mun mielestä tän tatuoinnin kanssa.
[/quote] Minulta menisi ruokahalu, miellan tatuoinnin jotenkin likaiseksi.
[/quote]
Olet inisijä, vänisijä ja ruikuttaja. Se on löytänyt aikuisia työntekijöitä. Kyse ei ole tatuoinnista vaan persoonastasi.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:01"]
Tatuointi, joka on huomattavalla paikalla ja isohko VAIKEUTTAA työnsaantia ja antaa huonon ja epäammattimaisen kuvan firmasta, jota edustatte! Olittepa sitten raksamiehiä tai lääkäreitä.
[/quote]
Ja ihan varmasti raksamieheksi pääsee, vaikka olisi tatuointeja.
Tää on ihan järkky keskustelu. Tatuointi ei heikennä kenenkään työtaitoja yhtään missään ammatissa! Minusta tatuoinnin takia työntekijän hylkääminen on ihan yhtä lailla syrjimistä kuin vaikka jättää ottamatta ihminen töihin siksi, että hänellä on pälvikalju, pottunenä, syntymämerkki tai silmälasit. (Lukuunottamatta sitä, että joissain tietyissä ammateissa pitää olla kaunis tai tietyn näköinen.)