Lue keskustelun säännöt.
Rakkaat kanssasisaret, auttaisitteko minua selventämään ajatuksiani parisuhteestani?
07.12.2012 |
Olen reilu parikymppinen nainen. Olen ollut parisuhteessa pian vuoden ajan, mutta asumme vielä omillamme.
Tämä mies on käytännössä kaikkea sitä, mistä olen aina haaveillut ja toisaalta jotain sellaista, mistä en ole osannut haaveillakaan. Hän on turvallinen, järkevä, kiltti, komea ja haaveemme tulevaisuudesta kohtaavat ainakin suurilta osin.
Jostain syystä saan vain jatkuvasti inhottavia epävarmuuden puuskia suhteestamme. Tuntuu, että valitan jatkuvasti jostain ja sen vuoksi en edes aina viitsi näyttää/kertoa miehelle, kun turhaudun häneen. Valittamisen aiheita on ollut mm. hänen viileys ja etäisyys.
Miehessä ei omasta mielestäni ole mitään "vikaa", en vain tiedä, olemmeko me sittenkään sopivat ihmiset toisillemme. Silti rakastan häntä jo aivan tajuttomasti, enkä haluaisi edes ajatella sitä vaihtoehtoa, ettemme enää olisikaan yhdessä.
Kommentit (8)
Ole nyt jo hyvä ja ota kirja käteen ja ala lukea...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös sitä kannata sitten jatkaa tämän unelmamiehen kanssa, jos ei kerran ole mitään syytä olla jatkamatta? Meissä jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolet, pitää vaan miettiä, onko ne toisen huonot puolet niin huonoja, ettei niitä jaksa loppuelämää katsella. Ja omat osoitteet kannattaa pitää niin kauan kunnes on varma.
Mulla vaikutti tuohon ailahteluun e-pillerit. Niiden aloituksen jälkeen mies rupesi tuntumaan ihan väärältä.
Oletko ihan varma että tosiaan olet rakastunut mieheen omans itsenään? Vai olisiko käynyt niin että vaikka mies onkin mukava, kiltti yms. oletkin rakastunut enemmän johonkin haavekuvaan, ajatukseen siitä mitä voisi olla jos vaan mies muuttuisi niin ettei sinua enää ärsytä?
Vain itseään voi muuttaa, toista ei voi pakottaa muuttumaan. Jos et pysty hyväksymään miestä sellaisena kuin on vaan toivot muutosta niin unohda koko suhde. Vähitellen ärsytyksen aiheet kasvaa ja tulee isommiksi ja toisessa on vaikea nähdä enää mitään hyvää... Joka suhteessa tottakai kuherruskauden loppuessa ärsytyksen aiheet kasvaa, mutta jos niitä on jo häiritsevän paljon ennen sitä se ei lupaa minusta kovin hyvää suhteelle!!
Eikös sitä kannata sitten jatkaa tämän unelmamiehen kanssa, jos ei kerran ole mitään syytä olla jatkamatta? Meissä jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolet, pitää vaan miettiä, onko ne toisen huonot puolet niin huonoja, ettei niitä jaksa loppuelämää katsella. Ja omat osoitteet kannattaa pitää niin kauan kunnes on varma.
Mulla vaikutti tuohon ailahteluun e-pillerit. Niiden aloituksen jälkeen mies rupesi tuntumaan ihan väärältä.
kuten tämän viileyden ja etäisyyden. Silti aina kerta toisensa jälkeen turhaudun mieheen, kun hän toimii jollakin tapaa viileästi tai etäisesti. En nyt osaa enkä halua kertoa mitään käytännön esimerkkejä.
Olen ollut kerran ennenkin pitkässä parisuhteessa ja jos jotakin siitä suhteesta opin, niin sen, että sinkkuna olen onnellisempi kuin suhteessa, jossa olen vain ajoittain onnellinen. No, meidän tilanne nyt ei vielä niin paha ole, tällä kertaa olen kyllä enimmäkseen onnellinen - vielä. Silti vähän väliä löydän itseni möksähtelemästä ja murjottamasta. Tiedostan itsenikin olevan melko vaikea ihminen kumppanina ja kuullut asiasta myös ulkopuolisilta. Kuinka sitten muuttaa omaa luonnettaan/käytöstään niin, että kokisi saavansa toiselta esim. tarpeeksi huomiota?
Tuo e-pillereiden vaikutus on kyllä itselläkin käynyt mielessä ja olen ajatellutkin kokeilla pitää niistä parin kuukauden tauon. Tämä syksy on muutenkin ollut niin pitkä ja väsyttävä, mikä sekin on saattanut vaikuttaa mielialaani.
Ap
mutta luulen, ettet tule kestämään tulevaisuudessa tuota viileyttä ja etäisyyttä, vaikka tällähetkellä usein ns hyväksyt sen. Tuo tulee pahenemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahalta kuulostaa. Mitä mies sanoo kun kysyt hänen viileydestään?
Pahalta kuulostaa. Mitä mies sanoo kun kysyt hänen viileydestään?
eikä varmaan siksi itsekään oikein osaa. On kyllä luvannut yrittää oppia näyttämään niitä vähän enemmän ja on hän siinä kehittynytkin jo.
Ap
Ole nyt jo hyvä ja ota kirja käteen ja ala lukea...