Ihmisten jaksamattomuus / laiskuun hämmentää
Tuttujen tai työkavereitten kanssa puhuessa monesti tulee ilmi, että ei kai sitä nyt työpäivän jälkeen mitään liikuntaa jaksa, helpoti tulee vaan jäätyäs sohvalle, vaikka tulikin alkusyksystä ilmoittauduttua johonkin liikuntaryhmään. Tai jos ei heti töistä kotiin mennessä käy kaupassa, niin eihän sitä nyt enää sitten enää mihinkään jaksa lähteä, tai joku olemattoman pieni homma odottaa tekemistä monta viikkoa, tai tälläkin palstalla saa lukea, ettei jaksanut tänä vuonna lähettää joulukortteja.
Its jaksan kyllä kaikki nuo ja ainoa rajoittava tekijä on aika. Erityislasta kun ei voi jättää yksin, niin aina tarvitaan joku hoitamaan. ELi jos miehellä on menoa, minä en voi tehdä omia juttujani. Näillä tutuilla sen sijaan ei ole mitään esteitä. Se liika aikako tekee laiskaksi?
Kommentit (21)
olen tänä syksynä viettänyt ehkä yhden illan viikossa kotona, vaikka olen myös sitä mieltä että ei jaksa mihinkään lähteä kun on töistä kotiin päässyt. Tai se olisi toiveissa :)
Ehkä sinä olet virkeämpi kuin moni muu. Tai sitten tutuillasi on sellaisia velvoitteita, joita sinulla puolestaan ei ole. Tai sitten he vain arvostavat muunlaisia asioita elämässään. Sekin on mahdollista, että itse pakenet ahdistavia asioita toimintaan.
Miten vain, mutta olemisen lähtökohdaksi kannattaisi ottaa sen ymmärtäminen, että muut ihmiset eivät ole välttämättä samanlaisia kuin itse on.
Itse olen huomannut että jos minulla on liikaa aikaa jää monet pienetkin hommat tekemättä mutta jos on kiire yritän jokavälissä tehdä jotain ja hommat etenee.
Toisaalta itse en saanut pariin vuoteen tehtyä juuri mitään mutta "laiskuuteni" takaa löytyikin se että olin allergisoitunut maidolle ja se teki oloni tosi huonoksi jatkuvasti mutta maidottoman dietin aiakana löytyi taas virtaa tehdä asioita paljon reippaammin.
Ihmisillä on erilainen temperamentti ja elämäntilanne ja se vaikutta paljon siihen mitä saa tehtyä.
Eli syitä on monia ja välttämättä itsekkään ei tiedä miksi ei saa aikaiseksi (esim. minä pariin vuoteen kunnes allergiat löytyivät).
Ole onnellinen että olet virtanen.
Itse olen huomannut että jos minulla on liikaa aikaa jää monet pienetkin hommat tekemättä mutta jos on kiire yritän jokavälissä tehdä jotain ja hommat etenee.
Toisaalta itse en saanut pariin vuoteen tehtyä juuri mitään mutta "laiskuuteni" takaa löytyikin se että olin allergisoitunut maidolle ja se teki oloni tosi huonoksi jatkuvasti mutta maidottoman dietin aiakana löytyi taas virtaa tehdä asioita paljon reippaammin.
Ihmisillä on erilainen temperamentti ja elämäntilanne ja se vaikutta paljon siihen mitä saa tehtyä.
Eli syitä on monia ja välttämättä itsekkään ei tiedä miksi ei saa aikaiseksi (esim. minä pariin vuoteen kunnes allergiat löytyivät).
Ole onnellinen että olet virtanen.
[iSekin on mahdollista, että itse pakenet ahdistavia asioita toimintaan.
[/quote]
No, ehkä näinkin laiska voi perustella ahkerien ihmisten tekimisiä.
että eivät jaksa mitään vapaa-aikana. Monella alalla teetetään yhdellä ihmisellä nykyään ne työt jotka ennen teki useampi. Sitten on osa työttömänä, ja sekin on henkisesti niin raskasta, että motivaatio tehdä mitään laskee.
Minä olen uupunut ihminen, ja musta kyllä tuntuu että kaikki muut kyllä jaksaa tehdä vaikka mitä, minä en suoriudu kuin pakottamalla itseni tekemään pakolliset, kaikki muu saa jäädä, kun ei vaan jaksa.
Hyvin sanottu tuo "ihmisten energiatasot ovat erilaisia". Onko se sitten temperamentti vai luonteenpiirre, toiset ovat aikaansaavampia kuin toiset.
Itse olen juuri noita laiskoja. En saa aikaiseksi mitään muuta kuin pakolliset jutut. Eikä mulla ole mitään oikeita tai tekosyitä. Ei vaan huvita enkä koe tärkeäksi puuhata koko ajan jotakin. Olen itse tyytyväinen näin eikä laiskuudestani ole kenellekään haittaa, joten näin aion elää jatkossakin.
Opiskelin työnohella, suurperheen äitinä. Lapsia 8. Silitin kaikki vaatteet, kuljettiin lapsia harrastuksiin. Yksi erityislapsi jonka potilasyhdistyksessä olin aktiivinen. Tein paljon kaikkea. Kunnes sairastuin masennukseen. Ja nyt ihan lääkärin määräyksestä yritän rauhoittua. Vaikeaa on tyytyä tähän epätäydellisyyteen, mutta kun ei vaan jaksa. Katselee sohvalta sotkuja ja miettii kuka siivoaisivat. Ja käyn koko päiväisesta töissä, mutta se vie kaikki voimat. Muutaman parin viikon sairaslomajakson olen ollut kun kaikki kaatuu päälle.
Nyt tästä hitaasti toivotaan ja yritetään miettiä mikä on pakko tehdä aj mistä voi paistaa
[iSekin on mahdollista, että itse pakenet ahdistavia asioita toimintaan.
No, ehkä näinkin laiska voi perustella ahkerien ihmisten tekimisiä.
Eivät kykene olemaan paikallaan ja kysymään itseltään rehellisesti, mitä minulle oikein kuuluu. Pakko koko ajan tehdä jotain, käydä jossain, tavata ihmisiä. Iskee paniikki, jos ei ole mitään tekemistä. Pakenemista se on.
mielelläni sohvalla vaikkapa lukemassa kirjoja jatkuvan hössöttämisen sijaan. Miksi se häiritsee sinua?
ei ihan tavislastakaan voi moneen vuoteen jättää yksikseen kotiin. Eikä moni ehkä haluakaan? Jotkut haluaa olla ja tehdä lasten kanssa, itse harrastan liikuntaa vaikkapa potkimalla palloa ja laskemalla mäkeä. En vastusta mitään jumppatuntejakaan, mutta ei kiinnosta. Musta olisi muutenkin kummaa vaihtaa miehen kanssa lennossa lapsenhoitovuoroa ja ajatella, että se oikea eläminen ja reipas tekeminen tapahtuu aina jossain muualla kuin kotona. Mutta toki ihmisten energiatasoissa on erojakin.
mielelläni sohvalla vaikkapa lukemassa kirjoja jatkuvan hössöttämisen sijaan. Miksi se häiritsee sinua?
ja joulukorttien kirjoittaminen. EIkä sitä että koko ajan pitäisi hössöttää jotain. Tai että luvatut menot perutaan, kun ei jaksakaan.
joilla lapset isoja tai jo aikuisia.
samoin en viihdy missään kuntosaleilla. Liikun päivittäin ulkoillen tai crosstrainerilla kotona ylläpidän kuntoa. Teen vuorotyötä ja tarvittavat asiat hoidan.Kodin siisteys on harrastuksia tärkeämpää. Aikaa olisi jotain harrastaa, muttei halua. Teatterissa käyn joka toinen kuukausi, jos se nyt harrastuksesta käy.
mutta että joka sysky aloittaa jonkun saman harrastuksen ja sitten laiskkuun iskee viimeistää lokakauun lopulla. Tammikuussa jaksaa taas, mutta hiihtoman jälkeen laikottelu voittaa.
mielelläni sohvalla vaikkapa lukemassa kirjoja jatkuvan hössöttämisen sijaan. Miksi se häiritsee sinua?
ja joulukorttien kirjoittaminen. EIkä sitä että koko ajan pitäisi hössöttää jotain. Tai että luvatut menot perutaan, kun ei jaksakaan.
ihmiset ovat erilaisia, ei kaikkia huvita käydä jumpassa tai kirjoittaa joulukortteja. Miksi se on sinun ongelmasi?
Ihan helvetisti ärsyttääkin. Motivaatio ihan hukassa kun yksin saa puurtaa saatana!
Ja en kyllä jaksa todellakaan töiden jälkeen mihinkään mennä. Haluan vaan olla rauhassa kotona, varsinkaan muita ihmisiä en jaksa nähdä.
Pakolliset kotityöt sun muut toki hoidan, lasten läksyissä auttamiset jne. Mutta ajatuskin että pitäisi lähteä johonkin harrastukseen illalla, ei ikinä.