Johan oli taas ilta kaverini kanssa...

Eräs "ystäväni" on käyttäytynyt aina vähän kuin prinsessa. Osaa kyllä olla todella mukava ja ystävällinen, mutta ei tosiaankaan ikinä sano suoraan mitä oikeasti ajattelee - sitten humalassa saattaa päästellä "totuuksia" ja silloin käykin ilmi, että loukkaantuu älyttömän helposti, on epävarma itsestään (kauniista ulkomuodosta huolimatta) ja huono itsetunto sitten aiheuttaa katkeruutta.



On kuitenkin aina pyydellyt anteeksi kiukuttelujaan ja myöntänyt että ei ole ihan tasapainossa, ravaa terapeutilla jne. Olen tässä koittanut olla rinnalla ja tukena, mutta alkaa ärsyttää.



Eilen olin kutsunut illaksi hänet ja kaksi muuta kaveria istumaan. Muut tulivat samalla kyydilla, hän erikseen tunnin myöhässä soitettuaan ensin mulle itku kurkussa, että on tosi loukkaantunut, kun nämä kaksi muuta eivät pyytäneet häntä kyytiinsä vaan sanoivat, ettei siihen mahdu. No ei mahtunutkaan, ko. autossa oli toisen henkilön koko perhe. Mä sanoin ettei nyt murehtisi moisia.



Kun hän tuli, hän toi kolme pulloa valkoviiniä. Päivittelin isoa tuliaista, hän sanoi että ihan halpoja Viron viinejä ovat. Laitoin yhden kylmään ja kaksi pöydälle.

Olin laittanut alkujuomat ja sitten siirryimme ruokapöytään, jossa kaadoin meille neljälle kaikkiaan 2 pulloa viiniä (jotka olin valinnut ja ostanut ko. tilaisuutta varten). Kun ne oli kaikki kaadettu, odotin että lasit tyhjenisivät, jotta voidaan siirtyä paljuun ja saunomaan. No ei, kun tämä prinsessa sai lasinsa ensin tyhjäksi, ja mitään kysymättä syöksyi jääkaapille avaamaan sitä yhtä tuomaansa pulloa "hei otetaas nyt lisää, etkö sä nähnyt että mulla on läsi tyhjä?"



Mä sitten pyysin hänet istumaan, avasin pullon ja kaadoin siitä hänelle ja hetken päästä muillekin. Hän tyhjensi lasinsa ja alkoi itse kaadella lisää, kaatoi mm. mun lasiin toisen viinin päälle tätä tuliaistaan.



Kun lähdimme saunalle, hän pullonsa tyhjennyttyä hyökkäsi taas jääkaapille (olin kuljettamassa mukanamme saunalle oluita ja siidereitä) ja totesi "ei vitsi, sä et oo laittanut näitä kylmään! No juodaan lämpimänä!" ja avasi taas uuden pullon ottaen sen mukaan saunalle ja kaateli siitä muutamaan lasiin, joi itse loput saunomisen aikana. Me muut otimme yhdet siiderit.



Höpistiin, naurettiin ja juttu kulki lennokkaana. Viiniä litkivä kaverini ihmetteli "vitsit mikä teitä vaivaa kun juotte noin hitaasti" kuin mikäkin teini...



Lopuksi hänen miesystävänsä tuli hakemaan häntä ja kutsuin miehenkin sisälle. Hän lähti saunalta sisälle pitämään seuraa miehelleen ja me muut saunoimme vielä hetken.



Kun palasimme sisälle, hän oli ottanut viimeisenkin tuliaispullonsa ja kaatanut 3/4 sen sisällöstä sohvalle, matolle ja parketille ja koitti kuivata jälkiään mun villahuovalla. Suhtauduin rauhallisesti ja otin villahuovan pois, sanoin että ei haittaa ja siivoan huomenna, en yhtään suuttunut. Kerrankos sitä.



Hän sitten itkemään ja murehtimaan mokaansa. Kun sain vihdoin hänet rauhoiteltua, alkoi hän sössöttää että eikö tosiaan mennä baariin kun olisi kuskikin (mies). Oltiin sovittu että istutaan meillä myöhään naisporukalla, eikä muilla ollut baarikamppeita. Mies ei näyttänyt innokkaalta kuskilta, vaan vaivaantuneelta.



Kun sanoimme, että istutaan vaan täällä, hän alkoi taas itkeä (yritti pidätellä sitä) että "ei sitten jos ei kelpaa" "ja ootte kyllä tosi tylsää ja kotiin jumittunutta porukkaa" (no ei tosiaan) "me kyllä lähdetään nyt vai mitä Jaakko!"



Saimme hänet puhuttua vielä jäämään ja istuskelemaan. Seuraavaksi hän alkoi kysellä mun tulevasta lomamatkastani erään toisen ystävän kanssa ja kyynelehti hetken päästä "kun sä et luvannut ollenkaan lähteä mun kanssa reissuun hiihtolomalla". No, mulla ei ole silloin lomaa...



Tällaista loukkaantumisten purkamista jatkui hetken aikaa ja kaikki puheenaiheet liittyivät häneen. Mieheni tuli kotiin, ja humalainen kaverini alkoi kriittisesti tentata häntä työstään, joka kaverini mielestä on tosi outo ja arveluttava ammatti. Lopulta tuon kaverin mies totesi, että on aika lähteä, ja hyvä niin! Harmi vaan kun muutkin lähtivät samalla.



Lopuksi känninen kaverini halasi minua ja sanoi "ihana oli tulla, senkin tylsimys, oisit nyt lähteny johonkin! Ja ens kerralla varaat kunnolla juotavaa, mä voin kyllä tarjoilla jos sä et jaksa."





No, sellaista. Nyt hän on todennäköisesti loukkaantunut, kun olen "käyttäytynyt epäkohteliaasti" eli ilta ei mennyt niinkuin hän toivoi. Näin on ennenkin käynyt ja sitten ollaan tehty sovinto niin, että "hän on antanut minulle anteeksi". Seuraavan kerran taidan kutsua nuo kaksi normaalisti käyttäytyvää kaveriani.