Häh, lukion opettajan vuosipalkka 56000e?!!?
Kaverini on lukiossa opettajana, ihan tavisope. Näin vahingossa hänen verotuspäätöksen ja hän oli tienannut 56000e viime vuonna! Tuohan on ihan törkeän kova liksa! Kyllähän hän välillä tekee tosi pitkää päivää, mutta välillä on myös tosi löysää.
Kaverillani ei ole mitään muita tuloja kuin palkkatulo, tämän tiedän varmasti. Hänen miehensäkin on lukion opettaja ja kaverini on sanonut, että he tienaavat suunnilleen saman verran. Ei ihme että on varaa matkustaa monta kertaa vuodessa ulkomaille.
Kommentit (244)
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 14:06"]
6. Maisterin koulutus ei todellakaan ole samantasoinen kuin diplomi-insinöörin :) Opintopisteitä aikalailla enemmän ja tekevät yleensä tuottavaa työtä, eli ei ole pelkkää palvelutuotantoa josta emme tulorahoitusta valtiolle tai kunnille saa.
[/quote]
Siis kenellä on opintopisteitä enemmän..? Samanlaajuiset koulutuksethan nuo ovat. Ja jos aineenopettajalla on monia opetettavia aineita, niin tutkinto voi olla paljonkin vaadittua laajempi.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 18:03"]
Olen yliopisto-opettaja, kokemusta kymmenen vuotta, vuosipalkka noin 40000 euroa, työtunteja vuodessa 1600. Tuntipalkka siis 25 euroa.
Kyllä on lukiossa hyvät liksat!
[/quote]
Ja jos teet 8-tuntisia päiviä, sulla on 12 viikkoa lomaa vuodessa. Kelpaisi monelle.
No tämä aloitteleva lukion opettaja tienasi viime vuonna 55 000 euroa. Opetusvelvollisuus 20 kurssia ja taisi olla 27 kurssia mitä pidin.
Opettajilla on mahdollisuus tienata myös kirjoilla. Muistan 80-luvun lopulta hämmästelleeni verokalenterista kemianopettajan ansioita. Hänen vuositulonsa olivat silloin 350000 markkaa ja se oli markka-aikaan ihan järkyttävän iso raha! Luonnollisesti käytimme kirjoja, joita hän oli ollut tekemässä - ja ansiotulojen perusteella ne olivat muutenkin suosittuja.
Saksanopettaja luetutti meillä C-saksan kirjaa, koska hän oli ollut sitä tekemässä. Muissa kouluissa A-saksan lukijat käyttivät luonnollisesti A-saksan kirjaa, mutta me jouduimme tyytymään kälyiseen kirjaan, jotta opettaja sai siitä omansa.
35 jatkaa: Katsokaa nyt tätä! http://cdon.fi/kirjat/kalkku,_ismo/ Tuo kemianopettaja on varmasti jo eläkkeellä, ei ollut mikään nuori poika silloin 80-luvun lopullakaan. Ja vieläkin tulee kirjoista hilloa! Eipä sillä, kyllä hän on hillonsa ansainnut, oli erittäin innostava opettaja.
Opettajaksi menee ne jotka ei pärjää oikeassa työssä. Eikä opettajilla ole oikeasti mitään vastuuta. Niin luokatonta opettamista nykyään on kaikissa koulutustasoissa. Opettajat pyörittää samoja materiaaleja vuodesta toiseen. Nekin ovat yleensä surkeita. Käytännössä nykyään opetus on itseopetusta eikä opettajista ole mitään hyötyä. Ei todellakaan ole ansainnut palkkaansa.
Paskat ole. Mitään vastuuta heillä ei ole. Mitään opetusta ei saa nykyään missään koulussa. Lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa ei opettajat ole edes murto-osaa tunneista luokassa. Käytännössä heistä ei ole mitään hyötyä. Oppilaat oppivat, kirjoista, materiaaleista ja netistä asiat. Ei opettajilta.
Roskaa. Yliopiston eikä lukion opettajilla ole mitään vastuuta. Ne on mennyt niin surkeiksi ne kurssit ja opettajia ei näy missään. Monesti ihmettelen mistä niille maksetaan palkkaa
Kieltenopen opetusvelvollisuus on muuten se 20. Tämä tiedoksi aiemmalle, joka muisteli väärin.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että monet peruskoulun ja lukion opettajat tekevät käytännössä lastentarhanopettajan työtä, mutta isossa ryhmässä. Opetus on mitä sattuu, eikä muodollinen pätevyys useinkaan merkitse, että opettaja olisi millään lailla pätevä opettamaan ainettaan. Toki kurinpito on tärkeää ja onhan niitäkin poikkeuksia, joilla on sekä kurinpito että aineenhallinta hanskassa. Omalle kohdalle näitä ihmeitä sattui koko kouluaikana kaksi. Muistelen lämmöllä. Loput parikymmentä opettajaa olivat aika turhia. Oma alakin valikoitui niin, että aloin opiskella alaa, jota toinen noista pätevistä opettajista opetti. Toki ne loputkin olivat paperilla varmasti hyviä.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 20:41"]
En olisi kateellinen. Minulla sama koulutus, sillä erotuksella että olen väitellyt ja vuosiansiot nuosevat helposti yli 100 000 euron 7 vuoden työkokemuksella. Työtä normaalisti max. 20 tuntia viikossa. Työ pääasiassa yliopistoilla luennoimmista, toisinaan myös tenttien tarkastamista. Työssä joutuu valitettavan paljon olemaan poissa kotoa, joten tulevana vuotena aionkin tehdä vähemmän töitä ja olla enemmän perheeni kanssa. Samalla haistatan vitut Suomen hallitukselle ja Jutta-verolle.
Teet 20h viikossa ja joudut olemaan paljon pois kotoa? mistä syystä?
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 15:02"]
Kieltenopen opetusvelvollisuus on muuten se 20. Tämä tiedoksi aiemmalle, joka muisteli väärin.
[/quote]
Mun opetusvelvollisuus on kyllä 18. T: Lukion englannin ja ruotsin opettaja.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 14:53"]
Paskat ole. Mitään vastuuta heillä ei ole. Mitään opetusta ei saa nykyään missään koulussa. Lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa ei opettajat ole edes murto-osaa tunneista luokassa. Käytännössä heistä ei ole mitään hyötyä. Oppilaat oppivat, kirjoista, materiaaleista ja netistä asiat. Ei opettajilta.
[/quote]
Lainaan nyt vain yhtä viestiä, mutta onpa jollain paha olla :( Mitä lie sun opet tehneet sulle...
Tämäpä erikoinen käsitys! Itsellläni on maisterin paperit (FM) ja miehelläni DI:n ja kyllä tutkintomme ihan samanlaajuiset. Itse asiassa minulla on enemmänkin opintopisteitä tutkinnossani, koska olen suorittanut ylimääräisiäkin kursseja.
FYI muuten vielä, että meitä maistereita on hyvin monenlaisissa ammateissa. Itselläni on kylläkin opettajan pätevyys (luonnontieteet), mutta työskentelen teknisellä alalla asiantuntijatehtävissä. Ja tienaan saman verran kuin DI-miehenikin.
Aineenopettajat opiskelevat ihan normaalisti oman pääaineensa ja sivuaineensa opinnot, ja siihen päälle sitten halutessan opettajan pedagogiset (joko osana tutkintoa/ sivuaineina TAI tutkinnon jälkeen suorittamalla).
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 14:06"]
6. Maisterin koulutus ei todellakaan ole samantasoinen kuin diplomi-insinöörin :) Opintopisteitä aikalailla enemmän ja tekevät yleensä tuottavaa työtä, eli ei ole pelkkää palvelutuotantoa josta emme tulorahoitusta valtiolle tai kunnille saa.
[/quote]
Yläkoulussa on suurmepi tuntivelvollisuus kuin lukiossa mutta pienempi palkka. Opetan yläkoulussa ja minulla on kaksi ikälisää, vuosiansioni on 45 000 €.
Opettaminen on helppoa, mukavaa ja rentoa. Se kaikki muu on paskaa.
Jos yläkoulussa on tarpeeksi ylitunteja ja lisiä niin myös siellä saa yli 4000 €/kk. Jos jonkun mielestä yläkoulussa on paskaa niin lukiossa sitä on vielä enemmän.,,
Lukion opettajan peruspalkka on juuri tuo aiemmin mainittu 2900 ja risat. Sen yli saa, jos on valmis tekemään ylitöitä ja koululla on tarjota ylimääräisiä kursseja. Aika monta ylimääristä kurssi saa tehdä, jos haluaa noin 4500 euron kuukausipalkan! Opettajan työlle on myös ominaista se, että palkka vaihtelee vuosittain. Jos teet yhtenä vuonna paljon töitä, saat vuoden ajan hyvää palkkaa. Seuraavana vuonna tunteja on vähemmän ja saatkin vain peruspalkan. Sitten taas ehkä enemmän. Tämä riippuu myös kouluista. Joissain kouluissa ei rehtori halua antaa ylitunteja, jolloin kaikki saavat peruspalkan. Jossain kouluissa ylitunteja on käytännössä pakko ottaa tai ainakin painostus on kova.
T. lukion ope
Voi sitä vihreän kateuden määrää, voi tuota tietämättömyyden määrää! Jos yksi lukion ope saa 56000 € vuodessa, niin ei se tarkoita, että jokainen saa yhtä paljon. Tuossa summassa on kaikki ikä- ja määrävuosikorotukset, kesälomakorvaus (n. puolen kuun palkka) ja muutama ylitunti ja kenties vielä erityistehtäviä. Olen tehnyt työurani lukiossa ja ollut nyt kaksi vuotta eläkkeellä. En päässyt koskaan noin korkeaan vuosipalkkaan. Parhaimmillaankin se alkoi nelosella. Meidän koulussa parhaat palkat olivat miespuolisilla matikan ja luonnontieteiden opettajilla. Heillä oli usein suuri ylituntimäärä, sen lisäksi mm. kokoelmien hoito ja demnstraatiolisät (fy+ke) ym, ym, ym. Ei meille naisille riittänyt selaisia tuntimääriä. Perheelliset eivät edes halunneet. Kyllä me monesti koeruuhkan aikaan huokailimme, että muutama sukupolvea sitten opettajilla, jopa perheettömillä, oli kotiapulainen ja joskus vielä lapsentyttö erikseen. Mikäs sitä silloin oli maisterin kokeita laatia ja korjata ja seuraavan päivän tunteja suunnitella. Moni ei myöskään ajattele, miten aikaan sidottua lukion opettajan työ on. Koeviikon jälkeen voi olla pari kolme päivää aikaa korjata kokeita ennen arvostelukokousta, johon mennessä numerot on annettava. Samassa hötäkässä täytyy myös laatia uuden jakson kurssien suunitelmat, ja jos on uusia kirjoja, on kurssimateriaali ja tehtävät käytävä läpi, ettei mene sormi suuhun tunnilla. Ylioppilaskokeissa on tarkkaan rajattu aika korjata kokeet.
En malta olla lopuksi sanomatta vanhaa totuutta: lukion opettajan työ arvioidaan julkisesti kaksi kertaa vuodessa. Jos kirjoitusten tulokset ovat hyvät, niin oppilaat ovat lahjakkaita. Jos taas tulokset ovat heikommat, syynä on se, että opettajat ovat niin huonoja. Näinhän koulutyötä tuntemattomat työtämme arvioivat. Oli se vaan jännää, että tulokset saattoivat vaihdella vuosittain laidasta laitaan samassa koulussa, vaikka opettajakunta oli pysynyt samana. Luojan kiitos, olen päässyt siitä oravanpyörästä!
Aika isot näkyy tässä maassa olevan palkkaerot samalla alalla. Omat vuositulot 36000€ luokkaa ja teen töitä reippahasti yli opetusvelvollisuuden eli toisin sanoen ylitöitä. Viidettä vuotta samalla työnantajalla.
6. Maisterin koulutus ei todellakaan ole samantasoinen kuin diplomi-insinöörin :) Opintopisteitä aikalailla enemmän ja tekevät yleensä tuottavaa työtä, eli ei ole pelkkää palvelutuotantoa josta emme tulorahoitusta valtiolle tai kunnille saa.