Lue keskustelun säännöt.
Kun perheessä äiti on arka ja tarkka lasten turvallisuudesta, isä taas rohkeampi ja höllempi
08.07.2012 |
En osaa sanoa mikä on ns. normaali turvallisuuskäsitys, tai poikkeaako jompi kumpi meistä siitä enemmän. Joka tapauksessa tilanne on se, että minä olisin mieluummin liian varovainen, mies taas ottaisi hallittuja riskejä. Omasta mielestään molemmat ajattelevat lasten parasta. Ristiriita tulee esille ihan arkisissa asioissa: minkä ikäinen saa kiivetä ja minne, milloin voi mennä johonkin yksin ja milloin ei jne.
Jos teillä on tällainen tilanne, niin kuka sanoo viimeisen sanan vai teettekö kompromisseja?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on toisin päin :-) Minä äiti olen höllempi, isä taas tarkempi.
Välillä mennään toisen ja välillä toisen mukaan, asiasta riippuen. Onhan se näin höllemmän kannalta ärsyttävää,että jos jotain sattuu, niin "mitä mä sanoin" -vastaus löytyy aina.
Mielestäni lasten kuuluu saada olla lapsia ja kiipeillä ja joskus maahan mätkähtää. Meillä kaikki ovat olleet kovia kiipeilemään ja rohkeita kokeilemaan osaamistaan. Pieniä kaatumisia ei valitella, hiekat pyyhitään käsistä ja taas mennään. Huomaan että esikoinen on muita arempi ja dramaattisempi pientenkin haavereiden kanssa...häntä varmasti vahdattiin pienenä tarkemmin ja jokaista pipiä hoivattiin suurella tunteella:-)
Vaika kuinka koko sydämestäni haluaisin ettei mitään ikinä sattuisi ja vaikka kuinka vahtisin, en ikinä voi kuitenkaan kaikelta suojella. Kultainen ja järkevän turvallinen keskitie on paras!