Lue keskustelun säännöt.
6v. poikamme oireilu
04.07.2012 |
Mikähän lastamme vaivaa? Ihan normaalit joka päiväiset toiminnat tuottavat vaikeutta.
- ei laita ovea kiinni, mutta kovasti koko ajan pitää olla aukomassa vaikka kielletty
- aamutouhut kestää 2-3h
- ei pysty siirtymään tilanteista toiseen kiukuttelematta
- kyselee koko ajan mitä tapahtuu seuraavaksi ja kaikki pitää kertoa todella tarkasti
- koko ajan pitää olla äänessä
- äyskii kavereille ja komentelee
- leikit pitää mennä hänen mukaansa
tässä nyt pieni raapaisu..
Lapsi kohta jo 6v. ja eskariin menossa. Tuleeko sanomista? Olen todella tiukka äiti, meillä aina kuri ja rajat. Tarkat päivärytmit, syömiset ym. Koko ajan kehoitan oikeaan toimintaan ja jos hölmöilee menee jäähylle. Mutta silti, ei ole tähän päivään mennessä oppinut,
että esim. ulko-ovi TÄYTYY LAITTAA KIINNI!!!!!
Olen puhki ja väsynyt ja vihainen lapselle päivittäin. Inhoan itseäni ja pidän itseäni huonona äitinä. Toinen lapsemme on täysin vastakohta. En vaan käsitä, miksi lapsen on niin vaikea oppia ihan perus asioita mitkä olis pitänyt mennä kaaliin jo 2v.
Kommentit (5)
Eskari meni poskelleen ja oli meille kovin raskas vuosi.
Eskariopet olis väkisin halunneet pojalle jonkin diagnoosin (milloin kaupattiin aspergeria, milloin add oli vuorossa, joskus si-häiriötä taivastelivat))
Saatiin lähetettä psykologille ja topimintaterapeutille, eivät keksineet mitään mikä olisi johtanut jatkotutkimuksiin.
Kaverileikkeihin ja sosiaalistumiseen alettiin itse kiinnittää huomiota ja "työksemme" ohjata.
Nyt on kasvu ja kehittyminen ollut huimaa.
Kova työ on tehty, ja tietysti sitä jatketaan vielä mutta ei onneksi ihan niin intensiivisesti kuin ennen. Mutta kyllä on kannattanut.
Nyt aletaan olla lähellä "normilapsen" kasvatusta.
Kavereita on, leikit yleensä sujuvat hyvin.
Lapsellinen edelleen on ikäisekseen, siihen emme ole keksineet apukeinoa, toivottavasti kasvaa siinäkin suhteessa ettei tule takapakkia.
Piirteitä on edelleen, jumittuu helposti ja varsinkin väsyneenä voi tulla kavereiden kanssa ylilyöntejä.
Jos hankaluuksia tulee kovasti tai teitä erityisesti huolettaa, ehkä kannattaa käydä ammattiarvioinnissa.
Jos aihetta on jatkotutkimuksiin, saatte apua sitä kautta, jos ei niin tiedätte ainakin että nyt on vain panostettava vielä enemmän siihen lapsen kasvatukseen.
Voimahali sinulle, tiedän kuinka raskasta ja turhauttavaa teillä on kasvattaa tätä lasta.
Itse olin eskarivuonna ihan puhki, jaksamisen rajoilla.
Silti meillä on ihan lapsi jota rakastan todella paljon.
Joskus sitä vain toivoisi että tie olisi vähän vähemmän kivikkoinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä en usko että omalla pojalla olisi suurempia ongelmia. Hieman adhd-piirteitä ja oppimisessa tulee varmaankin hieman ongelmia. Päiväkodissa kiinnittivät ensimmäisen kerran huomiota oppimiseen tänä keväänä. Testeissä ei ns jäänyt kiinni ainoastaan oli vaikea ottaa vastaan useampaa ohjetta samaan aikaan (niinpä niin). Kova työ on meilläkin edessä eskarivuonna ja nyt kesälomallaa. Käytöstä ei voi katsoa läpi sormien ja se kasvattaminen jos mikä käy voimille mutta pakko on jaksaa!
Tällaista tulee mieleeni:
- kyselee koko ajan mitä tapahtuu seuraavaksi ja kaikki pitää kertoa todella tarkasti: Pelkää, että äiti suuttuu. Pitää tietää, missä mennään, että voi ennakoida tilanteet tarkasti.
- koko ajan pitää olla äänessä: Lasta ei kuunnella, vaan käsketään olla hiljaa, äyskitään.
- äyskii kavereille ja komentelee: Opittu toimintamalli.
- leikit pitää mennä hänen mukaansa: Kaiken pitää mennä äidin mielen mukaan > opittu toimintamalli
Mielestäni on kyse ihan 6v uhmasta. Meillä nyt 6v on neljäs lapsi ja vanhemmilla sisaruksilla on se myös ilmennyt kaikilla vähän eri tavalla. Tällä 6v aika lailla samalla tavalla kuin kuvailit. On todella ärsyttävä ja olen todella ärsyyntynyt. 6v uhma on mielestäni uhmaiästä pahin. Sitä jo olettaisi lapselta jonkinlaista käyttäytymistä ja osaamista. Lisäksi lapsi käyttäytyy juuri niin että koet olevasi täysin epäonnistunut kasvattajana.