Ihan oikeasti - kieltäytykää kummiudesta, jos ei kiinnosta!

ja sitten siitä otetaan nokkiinsa. Itse kieltäydyin kunniasta erään kerran ja voi sitä valitusta ja kerjuuta minkä osakseni sain, lopulta suostuinkin kun puhui ympäri, mutta en mä tunteella ole ikinä ollut mukana sen lapsen elämässä. Välimatka on pitkä ja ei vaan kiinnosta.

Minua harmittaa se kun synttäreille ei kutsuta, lähetän lahjan postissa, mutta lahjastakaan ei vaivauduta edes kiittämään.

jotka ovat teihin yhteydessä jo nyt, älkääkä odottako että tilanteet muuttuu vain sen lapsen takia. Yhteydenpitokin on molemminpuolista, ei vain kummin niskoilla.

Ja kyllä, mulla on yksi kummilapsi johon en pidä yhteyttä ja jonka jälkeen opin sanomaan ei

Olin silloin NIIN väsynyt, en kerta kaikkiaan voinut edes ajatella asiaa. Nyt olen iloinen, että en suostunut. Se minun tilalle tullut kummi ei kyllä ole häävi. Ei tapaa lasta koskaan. Mielummin reilu ei siis :)



Ja mitä tulee ap:n viestiin, niin pyysittekö kummin kahville? Minä en ole vuosiin saanut oman kummilapseni synttäreille kutsua, on siis jo niin iso, että kahville voisi silti pyytää. Mutta jos minulle ei kerran vuodessa edes kahveja keitetä, niin en kyllä mitään synttärilahjaa ala ostamaan. Ihan perästä, mutta itselläni ei ole ylimääräistä rahaa mihinkään.

kutsuunkaan ei vastattu mitään :(.



Ja näitä henkilöitä tavataan harvoin, mutta säännöllisesti - edes kummilapsen nähdessään eivät osoita mitään mielenkiintoa häntä kohtaan. Ja kyseessä on vieläpä erittäin kauniisti käyttäytyvä lapsi, jonka kanssa kommunikoinnin luulisi olevan helppoa.

Taas vietettiin synttäreitä - eipä sillä, että kummit muutenkaan pitää kummilapseensa mitään yhteyttä, mutta oisko liikaa pyydetty vaikka puhelinsoitto ja onnittelut? Kun lapsikin täytti jo kuitenkin 5v...

Miksi ihmeessä ei kummipyynnöstä kieltäydytä, jos ei se kiinnostus kanna ristiäisiä pidemmälle..?

Niin eikö olisi jo aika luopua. Onhan toi ihme jääräpäisyyttä loputtomiin lähetellä synttärikutsuja ihan vaan sen takia että on lapsen kummi, parempi se on sille lapsellekin.

Kummin tehtävä on kristillinen kasvatus

joskus ennen.

Ajat ovat muuttuneet eivätkä ihmiset enää usko satuihin siinä laajuudessa kuin joskus aiemmin.

Meillä kummit eivät todellakaan höpötä mitään jeesusjuttuja!

niin vanhempien kannattaa miettiä onko heidän ja kummien välillä jotain keskinäistä skismaa. Tai onko kummien rooli jäänyt pelkäksi lahja-automaatiksi ja millä tavoin kummilapsen perhe muistaa kummeja, esim. antamalla lapsen piirustuksia tai kuvia silloin tällöin.