Epävakaa persoonallisuus, mielipiteet muuttuvat kuin tuuliviiri
Mielipiteet muuttuvat samaa tahtia kuin mieliala. Onko muilla epävakailla sama?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, täys seko tuuliviiri. Syy on aina muissa.
Jopa omat päätökset.
Olenkohan minä? 😆
Ap
Infoahan löytyy terveys kirjastosta aiheesta niin ei tarvitse arvailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden, täys seko tuuliviiri. Syy on aina muissa.
Jopa omat päätökset.
Olenkohan minä? 😆
Ap
Sinä juuri. On jääty sinne 5-vuotiaan tasolle ja syynä juuri lapsuuden hylkäämiskokemukset.
Vierailija kirjoitti:
Infoahan löytyy terveys kirjastosta aiheesta niin ei tarvitse arvailla.
Hienoa, mistään ei siis tarvitse koskaan keskustella, miksi puhua ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista ja ajatuksista kun voi vaan lukea jotain tietosanakirjaa..?
Aina kyllä yllättyy ihmisten typeryydestä kun tänne eksyy.
Minulla on aivan päinvastoin.
Pitäydyn vankasti ja juurevasti
omissa arvoissani ja periaatteissani.
Exäni kanssa eroa tehtiin rauhan ja sovun
hengessä peräti kolmen vuoden ajan -
samalla käytännön asioita tehokkaasti/ strategisesti hoitaen. E
Luulen, että eräällä tyypillä on, koska mihinkään hänen sanomiseen ei voi luottaa. Aikoo tehdä jotain ja ei tee kuitenkaan. Nykyisin en onneksi enää luota/odottele häntä... Lupailee aina jotain ja ei pidä sanaansa yhtään. Onneksi hän asuu kaukana... sukulainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Infoahan löytyy terveys kirjastosta aiheesta niin ei tarvitse arvailla.
Hienoa, mistään ei siis tarvitse koskaan keskustella, miksi puhua ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista ja ajatuksista kun voi vaan lukea jotain tietosanakirjaa..?
Aina kyllä yllättyy ihmisten typeryydestä kun tänne eksyy.
Osuiko pahasti?
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että eräällä tyypillä on, koska mihinkään hänen sanomiseen ei voi luottaa. Aikoo tehdä jotain ja ei tee kuitenkaan. Nykyisin en onneksi enää luota/odottele häntä... Lupailee aina jotain ja ei pidä sanaansa yhtään. Onneksi hän asuu kaukana... sukulainen.
Minun sukulaiseni sinä et ainakaan ole,
koska äitini sukulinjasta ainoastaan
yksi ihminen (veljeni, hänen jälkikasvun
ja isäni lisäksi) on minulle läheinen.
Hän on kuin perheenjäsen, sillä
yhteyttä pidetään vähintään
3 kertaa viikossa.
Kenellekään muulle sukulaiselle
en suunnitelmistani tai elämästäni
puhu; ei heillä ole minun nroakaan.
Savon naapureitani en tunne henk.koht.
*Vauvalla tai muuallakaan somessa
en aikataulujani
tietenkään koko kansalle informoi. E
Kyselin kerran chatgp tekoälyltä epävakaasta persoonallisuudesta ja se antoi koosteena siitä loistavan analyysin. Ihan yllätyin.
Juuri tunne-elämän myrskyisyys on tyypillistä ja että tulkinta tilanteesta vaihtelee.
Kaikki tuntemani ihmiset joilla epävakaa todettu, ovat poikkeuksetta olleet ihan saatanan vaikeita ihmisiä.
Ehkä jotain adhd -piirteitäkin ollut.
Jokainen tetää koulusta tai töistä sen tietyn tyypin, joka tulee sotkemaan kaiken jo kertaalleen huolellisesti suunnitellun tekemisen. Olkoonkin projekti millainen, niin aina on se ysi ihminen joka sekoittaa koko pakan, haalii liikaa hommia itselleen ja marttyroi ja kiukuttrlee sitten työnmäärästä, kyseenalaistaa jo sovitut ja lukkoonlyödyt asiat, jankkaa monta kertaa samoja asioita. Lupailee tehdä jotain täreää ja hupsis unohtikin hoitaa asian. Ei vastaa mihinkään suoraan vaan höyryää jotain omiaan, ja tyyppi esimerkkinä jos on ryhmätilanne, epävakaa yrittää aina erottaa yhden tyypin ryhmästä ja liehitellä hänet omaksi kätyrikseen. Ehkä koska tietää etukäteen kämmivänsä (tahallaanko?) ja haluaa varmistaa että on joku backup joku jolle delegoida.
Anteeks tää raivo, oon nyt töissä taas joutunut viimeisen viikon katsomaan kun epävakaa tuhtailee menemään. Aiemmin olen pelastanut pinteista, mut nyt en sitä tee ja on alkanut näyttää todellisen karvansa.
Hoitakaa korvienvälinne ja opetelkaa edes joitain sosiaalisia perustaitoja. Kiitos hei.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani ihmiset joilla epävakaa todettu, ovat poikkeuksetta olleet ihan saatanan vaikeita ihmisiä.
Ehkä jotain adhd -piirteitäkin ollut.
Jokainen tetää koulusta tai töistä sen tietyn tyypin, joka tulee sotkemaan kaiken jo kertaalleen huolellisesti suunnitellun tekemisen. Olkoonkin projekti millainen, niin aina on se ysi ihminen joka sekoittaa koko pakan, haalii liikaa hommia itselleen ja marttyroi ja kiukuttrlee sitten työnmäärästä, kyseenalaistaa jo sovitut ja lukkoonlyödyt asiat, jankkaa monta kertaa samoja asioita. Lupailee tehdä jotain täreää ja hupsis unohtikin hoitaa asian. Ei vastaa mihinkään suoraan vaan höyryää jotain omiaan, ja tyyppi esimerkkinä jos on ryhmätilanne, epävakaa yrittää aina erottaa yhden tyypin ryhmästä ja liehitellä hänet omaksi kätyrikseen. Ehkä koska tietää etukäteen kämmivänsä (tahallaanko?) ja haluaa varmistaa että on joku backup joku jolle delegoida.
Anteeks tää raivo, oon nyt töissä taas joutunut viimeisen viikon katsomaan kun epävakaa tuhtailee menemään. Aiemmin olen pelastanut pinteista, mut nyt en sitä tee ja on alkanut näyttää todellisen karvansa.
Hoitakaa korvienvälinne ja opetelkaa edes joitain sosiaalisia perustaitoja. Kiitos hei.
Nykyään rahaton ei voi hoitaa korvienvälejään pelkällä persoonallisuushäiriödiagnoosilla. Hyvä jos masentunut pääsee julkiseen mielenterveyspalveluihin.
Naapurini oli epävakaa. Jessus sitä draaman määrää, minkä hän aiheutti.
Jokaisesta asiasta tehtiin valtava sotku ja käytös oli kuin kolmivuotiaan uhmaikäisen. Tajuaakohan noi itse onan käytöksenä lapsellisuuden. Onneks hän etsi uuden uhrin ja muutti sen luo asumaan.
Eräs tuttuni on saanut tuon diagnoosin, mutta en kyllä kuvailisi tuuliviiriksi. Hän on hyvin taiteellinen ja kokee tunteet isommin ja syvemmin kuin ihmiset yleensä, mikä voi meille läheisille olla raskasta jos tunneskaala on matalalla. Yleisesti ottaen hän on kuitenkin aivan ihana, huumorintajuinen, älykäs ja muut huomioiva ihminen, jolla on suuri ja lämmin sydän.
Tunnen yhden, täys seko tuuliviiri. Syy on aina muissa.
Jopa omat päätökset.