Voisitko seurustella psykoosisairautta sairastavan kanssa?
Itsellä skitsoaffektiivinen häiriö ja tuntuu että arvo parisuhdemarkkinoilla on pyöreä nolla. Olisinpa edes hyvännäköinen niin sitten ehkä annettaisiin anteeksi viiraukset. Tinderissä olen ja lähinnä on tullut vastaan seksin ruinaajia ja huijareita, jonkun diplomi-insinöörimiehen kanssa olen käynyt treffeillä mutten ole uskaltanut kertoa minun taustasta. Kaverini, joka on eläkkeellä kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia, onnistui saamaan normaalin miehen. Itsestä tuntuu että oma jaksaminen on sitä luokkaa etten tiedä olisiko minulla mitään annettavaa parisuhteelle ja mietin Tinderistä poistumista.
Kommentit (54)
Mikset yritä deittailla ihmisiä, joilla on sama sairaus? Eikö ne kelpaa sinulle?
En, tuo olisi ihan hirveää. Koskaan tietäisi milloin toinen kilahtaa ja mistä.
Ei ole oikein voimavaroja itsellä mihinkään kuormittavaan parisuhteeseen. Jos sairaus on niin hyvin hoidossa, ettei se näy arjessa yhtään mitenkään, niin sitten, mutta muuten laittaisin oman tällä hetkellä tasapainossa olevan elämän lasteni kanssa, sen edelle, että saisin parisuhteen .
En. Kaksisuuntaisen kanssa voisin olla milloin vaan
Taas?
Niin huono ettei nollaakaan heru.
Kyllä itsensä pitää hoitaa ensin kuntoon eikä sysätä kaikkea puolison harteille. Ei kukaan sellaista jaksa pitemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Mikset yritä deittailla ihmisiä, joilla on sama sairaus? Eikö ne kelpaa sinulle?
Nämä ihmiset ei monesti halua samanlaista puolisoa. En tiedä mistä johtuu, kun luulisi että sellaisella parilla olisi paljon yhteistä ja ymmärtäisivät toistensa ongelmia?
Menin naimisiin psykopaatin kanssa ollessani nuori. Itsekin olen psykopaatti. Nykyään vihaamme toisiamme. Itse olen hienostunut psykopaatti enkä mikään norsu posliinikaupassa tyyppi, joten miehiä on löytynyt. Yhdelle vain olen kertonut psykopatiastani.
Vierailija kirjoitti:
En, tuo olisi ihan hirveää. Koskaan tietäisi milloin toinen kilahtaa ja mistä.
Sitä ei tiedä miehistä koskaan.
En ja kokemusta on mt ongelmaisesta naisesta. Sitä vaan alkaa hiljalleen toivoa että mikset vaan voi olla normaali?
En voisi, edellinen kumppani päätti päivänsä koska uskoi psykoosissa että moottoripyöräjengi vainoaa häntä. Tästä on pian kymmenen vuotta, enkä ole päässyt yli kokemuksesta.
En voisi. Pidän varani ihastuessa ja katson vähän millainen tyyppi. Kun kysyt niin psykoosi on tässä raja ikävä kyllä. Läheltä näen, hyvin paljon yhtä tuen ja se riittää mulle.
Yhteiselo mielenterveysongelmaisen kanssa on raskasta. En suosittele kenellekään.
Voin ja seurustelenkin sellaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En, tuo olisi ihan hirveää. Koskaan tietäisi milloin toinen kilahtaa ja mistä.
20 vuotta sitten sairastuin ensimmäisen kerran psykoosiin ja niitä psykooseja mulla on ollut vain kolme koko aikana, eli en kilahtele tuosta noin vaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin psykopaatin kanssa ollessani nuori. Itsekin olen psykopaatti. Nykyään vihaamme toisiamme. Itse olen hienostunut psykopaatti enkä mikään norsu posliinikaupassa tyyppi, joten miehiä on löytynyt. Yhdelle vain olen kertonut psykopatiastani.
Luin näköjään aloituksen huonosti. Psykopatia siis ei tietenkään ole psykoosisairaus.
Miten olisi skitsoaffektiivinen mies? Ei kukaan normaali halua jotain mt-eläkeläistä kumppanikseen.
En, koska olen ollut mielisairaalassa töissä. En vain jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mikset yritä deittailla ihmisiä, joilla on sama sairaus? Eikö ne kelpaa sinulle?
Kaksi mt-ongelmaista ei sovi yhteen. Olen oppinut sen kantapään kautta.
-eri
En.