Stressaavia asioita elämässä jatkuvalla syötöllä
Onko teillä muilla tunnetta, että koko ajan on jotain stressaavaa tai jokin huoli-asia päällä ja elät päivästä toiseen jossain selviytymistilassa? Itsestä tuntuu, että stressin ja huolien summa on vakio. Eli kun yksi huoli tai stressaava asia selviää niin eiköhän jo heti jokin uusi tule tilalle. Eli ihan päivittäin ja juuri kun ajattelee, että nyt saa vähän hengähtää niin eiköhän ilmaannu heti jokin ikävä asia, kuin tyhjästä. En tajua miten edes voi olla mahdollista, että ihan koko ajan jotain ja elämä päivästä toiseen jossain selviytymistilassa.
Kommentit (11)
Ei ole. Tosi harvoin mikään stressaa. Oletko varma ettet stressaa turhaan. Yritä ajatella että stressaaminen ei auta mitään. Hyvin kaikki menee lopulta kuitenkin.
Varmaan jos reagoisin kaikkeen ressaamalla tai murehtimalla, niin vois löytyä vaikka mitä. Mutta valitsen todella huolella ne harvat asiat, joista jaksan yhtään minuuttia murehtia. Joko voin jollekin asialle jotain ja toimin, tai sitten se ei ole minun asiani. Menneisyydessäni kaikki asiat ovat aina järjestyneet, aina. Tavalla tai toisella, riippumatta siitä murehdinko.
Kyllä. Alamäki alkoi vajaa 10 vuotta sitten. Ensin toinen vanhempi sairastui ja vanhemmat joutuivat muuttaa pois okt:sta, sitten talon tyhjyys ja myynti. Huh! Isä kuoli ja äiti joutui 14/7 hoivaan. Oma syöpä ja siihen kovat hoidot. Nyt onneksi takana. Tässä kaiken keskellä myös äiti menehtyi. Kun jo luulin, että kaikki rauhoittuisi, niin sitten ero puolisosta ja talo myyntiin. Nyt kun mikään ei mene kaupaksi voi talon myynti venyä ties miten pitkään. Mies muutti vuokra-asuntoon ja minä huollan okt:ta. Koska elämä helpottaa????
Kyllä. Eikä ole vain pelkkä tunne, vaan koko tämä vuosikymmen on mennyt selviytymismoodissa. Ihan uskomattomia vastoinkäymisiä, perheen sisällä vakavia sairastumisia kuten ensin puolisoni ja sitten nuoruusikäinen lapsemme, oman äitini saattohoito ja menetys, yhden lapsen taloudellinen katastrofi loistavasta tilanteesta nollille ja hänen kannattelunsa sen jälkeen. Nämä vain esimerkkejä, mitä kaikkea, limittäin, yhtäaikaa ja peräkkäin. Ei hengähdystaukoa, ja vieläkään asiat eivät ole helpottaneet. Tuntuu liialta tämä kaikki.
Jumala, suo minulle TYYNEYTTÄ hyväksyä asiat joita en voi muuttaa, ROHKEUTTA muuttaa, mitkä voin ja VIISAUTTA eroittaa nämä toisistaan. Näillä mennään...
Alitajuisesti vähintäänkin joku ajan kulumisen stressi päällä ja maha koko ajan sekaisin, mahtavaa.
Kommentoisin sille, joka kirjoittaa, että tosi harvoin mikään stressaa, eli ilmeisesti asenteesta kiinni kaikki. Tällainen henkilö ei vain ole elämässään toistaiseksi kohdannut ajanjaksoja, joissa tykitetään ihmistä jokapuolelta niin, että stressitön elämä ei ole mahdollista. Tasan ei mene.
Kyllä oli kokoajan työstressi päällä. Nyt helpotti kun työt loppuivat.
On kyllä. Naiivisti lapsena aina luulin, että aikuisena on helppoa elää.
Ihan hyvin sulla on asiat kun et mieti koko valveillaolo aikaasi sitä, miten tappaisit itsesi.
On.