Avasin eilen joululahjani mieheltäni ja pistin takaisin pakettiin. Olenko ilkeä?
Miehelläni on taipumus ostaa lähes tuhannen euron edestä minulle lahjoja, jotka ovat sinnepäin. Vihaan esimerkiksi huomattavasti tiettyjä korumerkkejä ja timantteja, sekä meillä on aika erilainen maku loppujen lopuksi. Mieheni myöskin on aika epäkätevä ja en tarvitse ihan kaikkia niitä elektronisia härpäkkeitä, joita hän jakaa.
Moni joulu on päättynyt niin, että kaikilla on paha mieli ja joulu pilalla. Minua harmittaa raha, joka on käytetty täysin älyttömiin lahjoihin ja häntä harmittaa, että hän on suurella rakkaudella laittanut minuun niin paljon rahaa ja aikaa lahjoihin, jotka on huolellisesti valittu. Hänellä on aina mielettömät tarinat lahjojen ajatuksista.
Teen tämän siksi, että voin viikon totutella ajatukseen, että yli tonnilla tulee taas romua ja paskaa ja osaan kuitenkin esittää olevani kiitollinen ja onnellinen.
Miten itse hoitaisit ongelmamme? Hyvät neuvot on kalliita lasten joulun takia.
Kommentit (35)
niin mielestäni on oikeastaan ekologinen ja moraalinen velvollisuus lahjoittaa rahat hyvätekeväisyyteen. Oikeasti, ihan hulluutta.
Sopikaa ettette osta mitään. Mitään. Ja sitten etsitte lahjoituskohteen ja laitatte sinne tonnin. Takaan että tulee hyvä mieli eikä tarvitse riidellä jouluna jostain noin käsittämättömän, itkettävän turhasta. Maailma kiittää.
vuoden kalliita timantteja, uusia läppäreitä ja kaikkea kallista niin huomaat saavasi punkkua, suklaata ja kirjan...? Kokeile tätä logiikkaa. Et voi hävitä mitään..
Ja aika ihana mies sinulla minun mielestä, kun kuitenkin käyttää ajatusta lahjoihin ja yrittää saada sinut onnelliseksi. Ja sinä et arvosta. ..se on hänen tapansa. Joulu on vaan kerran vuodessa!
Miehesi selvästikin kovasti yrittää ja haluaa ilahduttaa, voisit auttaa häntä siinä. Toisaalta voi kysyä, etkö osaa käyttäytyä ja edes esittää ilahtunutta?? Lasten takia, jos ei muuten...
Ettekö nyt herranen aika voi keskustella asiasta? Esim. ihan ekaksi sopia, että lahjaan ei käytetä tuhatta euroa.
Me olemme sopineet ihan sellaisen noin euromäärän, jolla ostamme toisillemme lahjoja. Lisäksi juttelemme ennen joulua toiveistamme.
Minusta teidän pitäisi käydä periaatteellinen keskustelu siitä, miten paljon joululahjoihin panostetaan ja mikä kumpaakin ilahduttaa. Olisiko kuitenkin parempi, että te yhdessä hankkisitte "joululahjat" siis jotain kivaa kotiin, jotain tarpeellista ja hyödyllistä? Tai sopisitte vaikka, että lahjoja vain 100€:lla, ei tonneilla.
Osaamme jutella. Aloitan jo elokuussa aina tilaisuuden tullen, että en tykkää iittalasta, en marimekosta, en kalevala koruista, en timanteista. Meillä on jo aika paljon elektroniikkaa, ja keittiön kaapitkin on aika täynnä kahvikoneita ja kananmunakeittimiä ja olisipa kiva jos saisin lahjaksi vaikka kirjoja ja suklaata ja viinipullon. Ja jos saan alusvaatteita, olisi kiva, että niitä voisi myös arkena pitää. Mies vaikuttaa siltä, että ymmärtää.
Mutta sitten herra insinööri löytää tiensä joulupaniikissa verkkokauppaan tai stockan digiosastolle ja kirjaimellisesti pimahtaa. Sen jälkeen hän kruisaa alusvaate tai korukauppaan ja pimahtaa taas. Lopulta hän saapuu kotiin ja iskee silmää, että nyt tulee taas tosi hyviä lahjoja ja vähän meni tänäkin vuonna enemmän kuin piti, mutta rakkaudella on ostettu… sitten avaan paketit ja saan taas uuden digihärpäkkeen, rumat korut, todella paskan kirjan ja epäkäytännölliset alusvaatteet, joiden alaosa on kolme numeroa liian pieni sekä jotain kivaa marimekosta, kun se oli niin tyylikäs. Parina vuonna on vedetty oikein kunnon matsit aiheesta, nyt päätin luovuttaa ja repiä iloisen naaman tuli mitä tuli!
ap
Sain tabletti tietokoneen, meillä on tietokoneita jo muutama jokaisella. Varmaan kokkausta varten, kun naapurissa niin kehuivat, että sillä on helppo etsiä reseptejä keittiössä ja pitää ikkunalaudalla. Uuden kellon, joka on ruma kuin mikä. Pakko pitää pari kertaa, ettei tule ukolle paha mieli. Jonkun Kaari Utrion kirjan, hyh ja kokopitsisen polyesteristä tehdyn bodyn, joka kutittaa ja ärsyttää atooppista ihoani!
Antakaa lisää neuvoja, please!
Onko aikuisten pakko ostaa niitä vitun lahjoja toisilleen? Kai se saatanan miehesi tajuaa puhetta. Sopikaa yhdessä, että lahjoja yhteensä nolla (0) ja rahat etelän matkaan.
Oliko vaikeaa?
Jos sanot "en tykkää iittalasta, en marimekosta, en kalevala koruista, en timanteista", insinööri kuulee vain "iittala, marimekko, kalevala ja timantit".... :D Kirjoita toivelista ihan paperille, siihen tarkasti merkki ja malli. Niinhän lapsetkin tekevät...
Sinänsä lahjakortti näytelmäkurssille, hemmotteluhoitoon, omalle viikonloppulomalle jne ei olisi ollenkaan hyvä idea, mutta sekin täytynee tarkasti osata yksilöidä toivelistaan.
Voimia jouluunne!
t. toisen insinöörin vaimo :D
Onko aikuisten pakko ostaa niitä vitun lahjoja toisilleen? Kai se saatanan miehesi tajuaa puhetta. Sopikaa yhdessä, että lahjoja yhteensä nolla (0) ja rahat etelän matkaan.
Oliko vaikeaa?
joten sekään ei miehen mielestä ole hyvä idea. Matkustamme joka tapauksessa pari kertaa vuodessa.
ap
vaan hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi KYLLÄ-listaa. Insinööri kuulee lauseesta vain osan.
mikset voi sanoo sille miehelle ihan suoraan mitä haluat? teet listan ja kerrot siihe tasan tarkkaan mitä haluat ja mitä et halua...jestas...
siinä on kauppa, tarvittaessa osasto ja sitten tuotteen nimi, merkki, malli, koko tms. ja lopuksi vielä hinta.
Listalla on noin 15 erilaista tuotetta hajuvesistä alumiinitikkaisiin. Mies sitten menee listan kanssa kauppaan, ostaa ja joku muu paketoi. Koko listaa ei ole tarkoitus ostaa.
Näin saan joka joulu toivomani lahjan. Tai aika monta.
Meillä lapset tekevät saman ja näin vältytään siltä, että paketeista paljastuu vääränvärisiä yleiskoneita.
en edelleenkään tajua mitä järkeä aikuisten on ostaa toisilleen kaikkee paskaa edes KYLLÄ-listalta? Eikä joulua voi vaan olla ja rentoutua, käydä sitten yhdessä alennusmyynneillä. Mitä hohtoa siinä on jos toivoo jotain pari juttua ja sitten saa ne?
en edelleenkään tajua mitä järkeä aikuisten on ostaa toisilleen kaikkee paskaa edes KYLLÄ-listalta? Eikä joulua voi vaan olla ja rentoutua, käydä sitten yhdessä alennusmyynneillä. Mitä hohtoa siinä on jos toivoo jotain pari juttua ja sitten saa ne?
ja tästä voi päätellä, että meillä on miehen kanssa omat rahat...
kelpais tonnin lahja :D nojoo, se on kuitenkin ihan liikaa. Ei kenenkään lahjaan tarvitse käyttää niin paljon rahaa.
Varmaan näyttäisin jotain kuvaa jostain esim. hajuvedestä, että tuo se on ihana jne. Tai kuva jostain korusta/koruista. Ala kerätä jotain korusarjaa, jonka olet itse valinnut ja pyydä aina niitä lahjaksi?
Esitä siis toiveita. Eihän ne miehet tiedä, mistä vaimo tykkää, niin surullista kuin se onkin.
t. mies vei synttärinä pelkästään syömään koska ei keksinyt mtiään lahjaa, enkä jaksanut väkisin keksiä mitään ehdotusta ja hyvä näin
en edelleenkään tajua mitä järkeä aikuisten on ostaa toisilleen kaikkee paskaa edes KYLLÄ-listalta? Eikä joulua voi vaan olla ja rentoutua, käydä sitten yhdessä alennusmyynneillä. Mitä hohtoa siinä on jos toivoo jotain pari juttua ja sitten saa ne?
Ei siitä ole mitään iloa, että sanoo toiselle, haluan uuden läppärin ja toinen ostaa uuden läppärin. Missä on ajatus ja antamisen ilo. Toihan on vain tekninen suoritus, jopa inssille.
ap
Hohtona on se, että ne on juttuja, joita ei itse raaski ostaa ja tästä voi päätellä, että meillä on miehen kanssa omat rahat...
Niin juu, että on kiva lypsää toista jotta saisi itse jotain hienoa? :/
kuittia vastaan ja sanoin rakkaimmalleni, että ihana lahja ja kaunis ajatus, mutta mitäs jos maksettaisiinkin laskut mieluummin já ei käytettäis luottokorttia ruokaan. Saa nähdä mitä tänä vuonna tulee!