Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tarjoamani ruoka-apu ei kelvannut. Harmi.
Kommentit (25)
valitus on ihan turhaa, jos ei tarjottua apua ota vastaan. Eipä tainnut silläkään mammalla sittenkään olla oikeasti ihan niin paha tilanne kuin esitti.
kyllä siinä vaiheessa on pakko niellä ylpeys jos kaapit ovat aivan tyhjät,eikä seuraavasta ateriasta ole hajuukaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän ajatella niin, koska ajatuskin nälkäisistä lapsista ahdistaa. :(
Olen käynyt vähän väliä palstalla kurkkaamassa, missä ja milloin kyseinen kirjoittaja haluaisi tavata.
Sinänsä hyvä, että en olisi muuten ehkä huomannut hauskaa Mieheni putosi sohvalta -ketjua. :))
Kun tämä on kuitenkin kohtuullisen julkinen palsta, niin miksi tällainen sisäpiirikeskustelu?
Voisiko joku asiasta enemmän tietävä valaista meitä ulkopuolisia?
Mistä aloittaja tuli ajatelleeksi ruoka-avun tarjoamista, miten tarjosi, MITÄ tarjosi, kenelle, milloin... ?
Kylläpä minä nyt olenkin utelias. Voin kuitenkin kuvitella monta eri syytä sille, miksi aina ei apu kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi ystävällistä tarjota apua. Mutta miettikää - kuinka moni oikeasti ottaisi ruokaa/ruokatarvikkeita lahjoituksena joltain täysin tuntemattomalta? Suurin osa ihmisistä varmasti tarjoaa apua ihan pyyteettömästi ja hyvää hyvyyttään, mutta joukossa voi aina olla joku muukin. Mitä, jos joku antaisi perheelle ruokaa, jossa olisikin jotain vikaa? Tai ääritapauksessa vaikka myrkytettyä ruokaa?
Ja sitten se seikka, että Suomessa ei mikään kerjääminen tai almujen antaminen kuulu kulttuuriin. Ei sitä niin vain omaksuta. Itse olen ollut samantapaisessa tilanteessa kuin se kirjoittaja, mutta koska työni vuoksi joudun olemaan jonkin verran esillä - omana itsenäni - en todellakaan halua itseni, työni ja lapsenikaan vuoksi mitään julkisuutta sellaisesta, että otan vastaan av-palstan kautta sovittuja ruokalahjoituksia. Edelleen - suurin osa ihmisistä varmasti pitäisi suunsa kiinni, mutta aina voisi olla joku, joka kertoisi tuttavapiirilleen, kuinka antoi avustuksia minulle ja perheelleni, ja kuinka nyt on tullut todistettua, että kirjoittelen av-palstalle :/
Eli aina ei syy ole se, että valitettaisiin turhasta. Kyllä voi olla oikeasti hätä ilman, että kulkee kerjuulla.
Eikä kelvannut googlata avuntarjoajia Helsingissä, eikä tainnut kelvata sekään, että ihan naapurissa jaetaan ilmaista ruokaa.
Tuli paha mieli koko perheen puolesta, mutta tuli myös sellainen olo, että kaikkea ei tehdä ettei vaan leimauduta tai jotain.
Jos lapsilla ei ole ruokaa ja äiti ei vastaanota ilmaista ruokaa, on aika vähän tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi ystävällistä tarjota apua. Mutta miettikää - kuinka moni oikeasti ottaisi ruokaa/ruokatarvikkeita lahjoituksena joltain täysin tuntemattomalta? Suurin osa ihmisistä varmasti tarjoaa apua ihan pyyteettömästi ja hyvää hyvyyttään, mutta joukossa voi aina olla joku muukin. Mitä, jos joku antaisi perheelle ruokaa, jossa olisikin jotain vikaa? Tai ääritapauksessa vaikka myrkytettyä ruokaa?
Ja sitten se seikka, että Suomessa ei mikään kerjääminen tai almujen antaminen kuulu kulttuuriin. Ei sitä niin vain omaksuta. Itse olen ollut samantapaisessa tilanteessa kuin se kirjoittaja, mutta koska työni vuoksi joudun olemaan jonkin verran esillä - omana itsenäni - en todellakaan halua itseni, työni ja lapsenikaan vuoksi mitään julkisuutta sellaisesta, että otan vastaan av-palstan kautta sovittuja ruokalahjoituksia. Edelleen - suurin osa ihmisistä varmasti pitäisi suunsa kiinni, mutta aina voisi olla joku, joka kertoisi tuttavapiirilleen, kuinka antoi avustuksia minulle ja perheelleni, ja kuinka nyt on tullut todistettua, että kirjoittelen av-palstalle :/
Eli aina ei syy ole se, että valitettaisiin turhasta. Kyllä voi olla oikeasti hätä ilman, että kulkee kerjuulla.
Eikä kelvannut googlata avuntarjoajia Helsingissä, eikä tainnut kelvata sekään, että ihan naapurissa jaetaan ilmaista ruokaa.
Tuli paha mieli koko perheen puolesta, mutta tuli myös sellainen olo, että kaikkea ei tehdä ettei vaan leimauduta tai jotain.
Jos lapsilla ei ole ruokaa ja äiti ei vastaanota ilmaista ruokaa, on aika vähän tehtävissä.
tiedät, ettei ole hakenut ruokaa vaikka Pelastusarmeijasta? Itse olen hakenut sieltä joskus leipää. Kyllä minulle tarjottiin jotain vanhaksi menneitä marinoituja lihasuikaleita (tai jotain vastaavaa, en ihan tiedä, mitä ovat) mutta en ottanut, koska olen kasvissyöjä. En lapsellenikaan tarjoaisi jotain lihaa.
Voisin silti soittaa noille apua tarjoaville järjestöille ja kysyä, saisiko sieltä jotain - vaikka sitten vaan sitä leipää. Mutta jos minä leimautuisin ruokajonossa kävijäksi, se saattaisi todellakin vaikeuttaa paitsi työskentelyäni jatkossa (olen siis se työn puolesta esillä oleva) ja aiheuttaa lapselleni kiusaamista. Siksi en mielelläni seiso monta tuntia jossain ruokajonossa, varsinkaan jos jonotus menee päällekkäin työni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos lapsillani ei olisi kuin puuroa ja kohta ei sitäkään ja vedellä jatkettua maitoa.
Toisille toiset asiat ovat tärkeämpiä ja jos on vakiduuni ja menee hankalaksi, voi ottaa vaikka pikavipin, sitä ei näe ulospäin.
Ymmärrän kyllä, että on vaikea nöyrtyä!
Tässä tapauksessa olisin voinut ihan yhtä hyvin käydä kaupassa nälkäisistä lapsistaan kirjoittaneen palstalaisen odottaessa ulkona - tai tullessa mukaan kauppaan.
Arsenikkivarantoni ovat niin vähissä, ettei niitä vieraisiin tuhlata! ;)
Julkkiset tai "julkkikset" eivät kiinnosta minua, joten minulla ei olisi mitään intressejä levittää juttuja heistäkään. Ajatuskin jostain BB-tason julkkiksesta juoruilusta on aika koominen, vaikka ihmiset ovat tietenkin erilaisia.
Olen pari kertaa aiemmin toimittanut ruokaa palstalaisille. Onneksi kohdalle sattui ihmisiä, joille apu kelpasi. Minulle ei olisi tullut/tulisi mieleenkään kertoa heidän nimiään kenellekään. Enkä oikein jaksa uskoa, että tieto olisi ketään kiinnostanutkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä kelvannut googlata avuntarjoajia Helsingissä, eikä tainnut kelvata sekään, että ihan naapurissa jaetaan ilmaista ruokaa.
Tuli paha mieli koko perheen puolesta, mutta tuli myös sellainen olo, että kaikkea ei tehdä ettei vaan leimauduta tai jotain.
Jos lapsilla ei ole ruokaa ja äiti ei vastaanota ilmaista ruokaa, on aika vähän tehtävissä.
tiedät, ettei ole hakenut ruokaa vaikka Pelastusarmeijasta? Itse olen hakenut sieltä joskus leipää. Kyllä minulle tarjottiin jotain vanhaksi menneitä marinoituja lihasuikaleita (tai jotain vastaavaa, en ihan tiedä, mitä ovat) mutta en ottanut, koska olen kasvissyöjä. En lapsellenikaan tarjoaisi jotain lihaa.
Voisin silti soittaa noille apua tarjoaville järjestöille ja kysyä, saisiko sieltä jotain - vaikka sitten vaan sitä leipää. Mutta jos minä leimautuisin ruokajonossa kävijäksi, se saattaisi todellakin vaikeuttaa paitsi työskentelyäni jatkossa (olen siis se työn puolesta esillä oleva) ja aiheuttaa lapselleni kiusaamista. Siksi en mielelläni seiso monta tuntia jossain ruokajonossa, varsinkaan jos jonotus menee päällekkäin työni kanssa.
sun lapsi siis mieluummin saa kärsiä nälkää kuin syödä lihaa? Mun etiikka ei siihen taipuisi.
Ja sä haluisit ehdottomasti jatkaa esilläolevaa työtäsi, joka estää sua hakemasta apua, vaikka se työ ei riittäisi elättämään sua ja sun lapsia? Luulis, että jo kannattaisi vaihtaa?
Tässä tapauksessa olisin voinut ihan yhtä hyvin käydä kaupassa nälkäisistä lapsistaan kirjoittaneen palstalaisen odottaessa ulkona - tai tullessa mukaan kauppaan.
Arsenikkivarantoni ovat niin vähissä, ettei niitä vieraisiin tuhlata! ;)
Julkkiset tai "julkkikset" eivät kiinnosta minua, joten minulla ei olisi mitään intressejä levittää juttuja heistäkään. Ajatuskin jostain BB-tason julkkiksesta juoruilusta on aika koominen, vaikka ihmiset ovat tietenkin erilaisia.
Olen pari kertaa aiemmin toimittanut ruokaa palstalaisille. Onneksi kohdalle sattui ihmisiä, joille apu kelpasi. Minulle ei olisi tullut/tulisi mieleenkään kertoa heidän nimiään kenellekään. Enkä oikein jaksa uskoa, että tieto olisi ketään kiinnostanutkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sun lapsi siis mieluummin saa kärsiä nälkää kuin syödä lihaa? Mun etiikka ei siihen taipuisi.Ja sä haluisit ehdottomasti jatkaa esilläolevaa työtäsi, joka estää sua hakemasta apua, vaikka se työ ei riittäisi elättämään sua ja sun lapsia? Luulis, että jo kannattaisi vaihtaa?
en ole itse nyt tuollaisessa tilanteessa, se oli vain esimerkki. En ole myöskään se, johon tässä ketjussa viitattiin.
Ei, lapseni ei tarvitsisi kuolla nälkään. Lihaa en hänelle syöttäisi, vaan mieluummin sitten vaikka varastaisin ruokaa kaupasta. Aika harva esimerkiksi ottaisi vastaan rottia ruuaksi, vaikka niitäkin esim. poikkeusolosuhteissa syödään. Luulen, että aika moni lihansyöjä mieluummin varastaisi makkarapaketin kuin ottaisi "rehellisesti" rottapaistin.
En kerro, mikä työni on, mutta en siis ole "julkkis" - naamaani ei löydy juorulehtien kannesta tms. On muitakin esillä oloa vaativia töitä kuin BB-kilpailija, salarakas tms.
Tässä tapauksessa olisin voinut ihan yhtä hyvin käydä kaupassa nälkäisistä lapsistaan kirjoittaneen palstalaisen odottaessa ulkona - tai tullessa mukaan kauppaan.
Arsenikkivarantoni ovat niin vähissä, ettei niitä vieraisiin tuhlata! ;)
Julkkiset tai "julkkikset" eivät kiinnosta minua, joten minulla ei olisi mitään intressejä levittää juttuja heistäkään. Ajatuskin jostain BB-tason julkkiksesta juoruilusta on aika koominen, vaikka ihmiset ovat tietenkin erilaisia.
Olen pari kertaa aiemmin toimittanut ruokaa palstalaisille. Onneksi kohdalle sattui ihmisiä, joille apu kelpasi. Minulle ei olisi tullut/tulisi mieleenkään kertoa heidän nimiään kenellekään. Enkä oikein jaksa uskoa, että tieto olisi ketään kiinnostanutkaan...
että olet vilpitön, ja viimeisin viestisi siinä toisessa ketjussa lämmitti mieltä - ON ihana huomata, että ihmiset välittävät tuntemattomistakin! Yritin vain tuoda esiin syitä, joiden vuoksi ihmisten on vaikea pyytää tai ottaa tuntemattomalta - lähinnä se, kun ei sellainen meidän kulttuuriimme kuulu. Mutta nythän se kirjoittaja olikin laittanut sinne saaneensa vihdoin sossusta apua, mikä on tietysti hyvä.
Että voisin itse käydä hakemassa ne ruuat kaupasta.
En uskaltaisi syödä toisen antamaa ruokaa kuitenkaan. Sen verran olen elämässä epäluuloiseksi tullut.
Esim. suuresti vihaamaani tupakkaan tai alkoholiin.
On tarjottu apua tällä palstalla. Mulla tuli itku silmään, että sellaisiakin ihmisiä vielä on, jotka ventovieraan ahdingosta välittävät.
Silti mä en voinut ottaa vastaan, tai no, avuntarjoajat olivat toisella puolella Suomea, mutta muutenkin. En mä vain olisi voinut. Varmasti on joku, joka sitä apua tarvitsee kipeämmin kuin minä.
Ja muutenkin, se on vain outo ajatus. Ja mä tunnen irl:kin sellaisia ihmisiä, joilta ei kannata ottaa apua vastaan, siitä varmasti kuulee, ja on kiitollisuudenvelassa, jne.
Ei kovin kivalta tyypiltä kuulosta sellainenkaan, joka tulee tänne huutelemaan "eipä apu kelvannut, ei sit taida oikeasti hätä ollakaan".
Aloittaja sai ohjeita, kenen puoleen kääntyä, ehkä hän sai apua sieltä virallisemmalta taholta.
Olin vaan huolestunut nälkäisistä lapsista.
Alue: Aihe vapaa
valitus on ihan turhaa, jos ei tarjottua apua ota vastaan. Eipä tainnut silläkään mammalla sittenkään olla oikeasti ihan niin paha tilanne kuin esitti.