Tarjoamani ruoka-apu ei kelvannut. Harmi.
Ei voi mitään.
Kommentit (25)
Yllättävän monella vaan tuntuu riittävän rahaa kaljaan, tupakkaan ja bilettämiseen, vaikkei esim. kunnon ruokaan olisikaan varaa...
Itse asiassa olen vienyt pari kertaa aiemmin ruokakasseja palstalaisille. Kummallakin kerralla kysyin, onko vastaanottajilla erityistoivomuksia. Kummallakaan ei ollut, vaikka olisin mielelläni toteuttanut ne.
Pidän asenteestasi. Se on ihastuttavan fiksu, kohtelias ja miellyttävä.
En ole sen toisen ketjun AP mutta olen pyöritellyt sitä marjan sähköpostiosoitetta jo pari tuntia kun tekis mieli kirjoittaa.
Itse olen yhden lapsen äiti jonka mies päätti vauvan ollessa 8kk viime keväänä ettei haluakaan perhe-elämää,vei kaiken mennessään ja lähti.Mies vei lapsen kummilusikankin koska se on hopeaa.
Olen, ennen miehen lähtöä työnantajan kanssa sovitulla hoitovapaalla ja ainoat tulot on kodinhoitotuki.Töihin en voi palata vielä koska minun sijaiseksi palkatulla henkilöllä on kirjallinen sopimus ja oikeus työhönsä.
Pienikin ruoka-apu olisi taivaallista tässä tilanteessa kun paikkailen vielä pitkään miehen aiheuttamia taloudellisia klommoja.
Ehkä rohkenen illemmalla kirjoittaa hänelle.Minä kyllä pääsisin hetkellisen "häpeän" yli ja voisin ottaa ruokakassin vastaan.Olllaan itä-helsingistä ja eniten jännittää josko tunnenkin avun tarjoajan.=)
ehkä juuri tämän takia on paras, että se sossu toimii eivätkä ihmiset ole toisten kansalaisten hyväntekeväisyyden varassa.
Toki lahjan antaja voi päättää antavansa vain ruokaa. Mutta entäs, jos joku tarjoaisi ruoka-apua, mutta ei suostuisi ostamaan juuri niitä ruokia, joita apua tarvitseva perhe haluaisi ostaa? Enkä tarkoita nyt mitään tosi kalliita. Aika harva varmaan ostaa viimeisillä rahoilla kaljaa ja tupakkaa, jos on lasten nälkä kyseessä. Ja on oikeasti TODELLA ärsyttävää aina tällä palstalla jauhaa tuota kalja-tupakka -juttua.