Arka aihe: syömishäiriö aikuisiässä

Miten niin arka aihe? Näkeehän sen päältä jo lapsikin.

Kyllä on muitakin. Näin aikuisena asiaa joutuu vain peittelemään enemmän, koska se on "teinien sairaus". Oikeasti meitä on aika paljonkin. En oikeastaan edes tiedä naisia, joilla olisi oikeasti normaali suhde ruokaan, kun koko ajan pitäisi laihduttaa. Toisilla on vaikeampi suhde kuin toisilla.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin arka aihe? Näkeehän sen päältä jo lapsikin.

No ei sitä oikeastaan näe. Minulla on alla vaikea, etenevä sairaus, ja nyt pitkään kestävässä, kroonisessa stressissä ja haastavassa elämäntilanteessa myös sh on vaikeasti päällä. Minä näytän ihan muutenkin kituneelta ja kärsivältä. 

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tunnistan tuota itsellänikin ja olen myöhäisessä keski iässä.

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Sun sydän ei kestä tota kauaa.

Niin sehän on mt-häiriö, joka ei sinällään katoa koskaan eli jos teininä sairastanut niin se herkästi jää johonkin vielä taustalle. Sitten saattaa puhjeta etenkin vaikeissa elämäntilanteissa, jos on taipumusta hakea kontrollia tilanteisiin ja tehdä sitä esim. syömättömyydellä (toki syömishäiriöitä on monenlaisia).

Itselläkin syömishäiriötä taustalla, onneksi pysyy aika hyvin kurissa kun syön joka ikinen päivä tasaisesti samalla tavalla. Sai kyllä omaan kehoon tuhoa aikaan tuo sairaus aikanaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Niin ja lisäksi vanhempi syömishäiriöinen menee ihan kamalan näköiseksikin, niin tuskin se tosiaan mitään ulkonäköön liittyvää onkaan. Mitä se syömättömyys auttaa, ei sitä kuitenkaan olemattomiin katoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Niin ja lisäksi vanhempi syömishäiriöinen menee ihan kamalan näköiseksikin, niin tuskin se tosiaan mitään ulkonäköön liittyvää onkaan. Mitä se syömättömyys auttaa, ei sitä kuitenkaan olemattomiin katoa?

Kyllähän sitä katoaa kun kuihtuu pois/kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Niin ja lisäksi vanhempi syömishäiriöinen menee ihan kamalan näköiseksikin, niin tuskin se tosiaan mitään ulkonäköön liittyvää onkaan. Mitä se syömättömyys auttaa, ei sitä kuitenkaan olemattomiin katoa?

Kyllähän sitä katoaa kun kuihtuu pois/kuolee.

Sinulla alkaa olla aika suisidaalisella ja vaikealla tasolla nuo ajatuskuviot.

mikä nyt on niin vaikeaa ettet halua elää? moni tekisi mitä vain saadakseen jatkaa elämää. mikä on painosi, painoindeksisi?

Vierailija kirjoitti:

Niin sehän on mt-häiriö, joka ei sinällään katoa koskaan eli jos teininä sairastanut niin se herkästi jää johonkin vielä taustalle. Sitten saattaa puhjeta etenkin vaikeissa elämäntilanteissa, jos on taipumusta hakea kontrollia tilanteisiin ja tehdä sitä esim. syömättömyydellä (toki syömishäiriöitä on monenlaisia).

Itselläkin syömishäiriötä taustalla, onneksi pysyy aika hyvin kurissa kun syön joka ikinen päivä tasaisesti samalla tavalla. Sai kyllä omaan kehoon tuhoa aikaan tuo sairaus aikanaan

Mielenterveysongelma syömishäiriö myös on. 

Vierailija kirjoitti:

mikä nyt on niin vaikeaa ettet halua elää? moni tekisi mitä vain saadakseen jatkaa elämää. mikä on painosi, painoindeksisi?

Enemmän olisin huolissani tästä että ei halua elää, selvästi paha masennus kyseessä ja syömishäiriö on vaan yks oire siitä. Nyt lääkäriin ja masennukseen lääkkeet ja terapia. 

Lääkäriin ja nopeasti! Olet tärkeä ja arvokas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Niin ja lisäksi vanhempi syömishäiriöinen menee ihan kamalan näköiseksikin, niin tuskin se tosiaan mitään ulkonäköön liittyvää onkaan. Mitä se syömättömyys auttaa, ei sitä kuitenkaan olemattomiin katoa?

Myös teinit ja parikymppiset voivat näyttää kamalilta syömishäiriön kanssa. Ei se ikää katso. Turha kiillottaa kuvaa prinsessasairaudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Sun sydän ei kestä tota kauaa.

Sano tua Eugenia Cooneylle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö myöhemmällä iällä ei ole mitenkään harvinainen. Kannattaa hakea mahdollisimman pian apua. Vanhentuva elimistö ei tahdo kestää nälkiintymistä niin hyvin kuin esim. nuoren

Tämähän se on. Minulla tosiaan ns näkyy tämä tasan ajatusten tasolla, mutta ne ajatukset ovat todella vinoutuneita. Huomaan lopen uupuneena ja stressaantuneena miettiväni, että saatana katoan tällä konstin (syömättömyydellä) kokonaan. Minulta ei voi silloin haluta/vaatia/odottaa mitään, koska olemattomalta ei voi niin tehdä. En jaksa olla olemassa psyykkisesti enkä fyysisesti. Mitään ulkonäöllistä tähän ei toden totta liity, tämä oirehdinta on ihan syvällä minussa rakenteissa pelastautumismekanismina elämää vastaan.

Niin ja lisäksi vanhempi syömishäiriöinen menee ihan kamalan näköiseksikin, niin tuskin se tosiaan mitään ulkonäköön liittyvää onkaan. Mitä se syömättömyys auttaa, ei sitä kuitenkaan olemattomiin katoa?

Myös teinit ja parikymppiset voivat näyttää kamalilta syömishäiriön kanssa. Ei se ikää katso. Turha kiillottaa kuvaa prinsessasairaudesta. 

Todellakin, siinä on prinsessan ulkonäkö kaukana. Nehän näyttää ihan kummitukselta.

Eugenia kuuluisi pakkohoitoon, miksi hän ei ole hoidossa?

Heti tilaa aloittaja huomenna itsellesi lääkäri. Syömishäiriö on vakava ja henkeä uhkaava sairaus.