milloin unikoulutitte vauvan?
Milloin siis piditte jonkinlaisen unikoulun vauvallenne ja millainen tämä "unikoulu" oli? Kuinka kauan kesti, että toimi?
Vauvamme täyttää pian 6kk ja nukuttaminen ihan mahdotonta meininkiä. Piakkoin miehelläni on viikon loma ja mietimme että olisiko silloin aika kokeilla jotain unikoulua. Ajateltiin, että varmaan hyvä tehdä se lomalla, jos tulee raskaita iltoja.
Kommentit (20)
enkä ole ketään unikouluttanut. Lempeästi ohjattu oikeaan unirytmiin. Kerros ap vähän mikä on tuo teidän "mahdoton meininki"? vauva on kuitenkin ihan tositosi pieni ;(
kaikilla vauvoilla onnistu tuo 'lempeästi ohjaaminen'.
kaikilla vauvoilla onnistu tuo 'lempeästi ohjaaminen'.
jos aika on oikea eli edetään lapsen kehityksen mukaisesti, eikä vanhempilähtöisesti.
Me just puolivuotiaana tai vähän ennen opetettiin nukahtamaan omaan sänkyyn ite, oli pakko kun ei enää syliin tai mihinkään muuallekaan rauhassa nukahtanu. Siis varmaan viis iltaa vaan meni että hoksas. Toistettiin joka ilta täsmälleen samat rituaalit ja vietiin sänkyyn ja hetken taputeltiin pepulle, jätettiin sinne ja palattiin takasin kun huuto alko. Ja piti olla kunnon huuto, ekasta inahduksesta ei menty. Sitten ei nostettu syliin vaan silitettiin selkää tai taputeltiin pepulle kunnes rauhottu ja lähettiin pois, ja toistettiin niin kauan kunnes vauva nukahti. Ekana iltana varmaan viis kertaa ainaki käytiin rauhottamassa mutta tosiaan viikon sisällä nää kerrat väheni ilta illalta niin, että lopulta jäi kerrasta tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit on tärkeet (ja se tietty että maha on täys), ja se, ettei todellakaan mennä ekasta inahduksesta ottamaan syliin.
Kun tämä alkoi sujua, päätettiin varovasti kokeilla "unikouluttaa" yösyöttö pois. Vauva söi siinä vaiheessa jo kiinteitä monta kertaa päivässä ja kunnon iltapuurot. Annettiinkin siis yösyötöllä maidon tilalla vettä pullosta (eikä nostettu vauvaa syliin vaan laitettiin pullo suuhun sängyssä), ja yllättäen se riitti! Parin viikon ajan heräs kuitenkin tuolle vesihuikalle aina samaan aikaan, mutta nukahti aina heti uudestaan, ja sitten se vesihuikkakin jäi pois. Tuttia meillä ei ole käytetty ollenkaan.
kaikilla vauvoilla onnistu tuo 'lempeästi ohjaaminen'.
jos aika on oikea eli edetään lapsen kehityksen mukaisesti, eikä vanhempilähtöisesti.
ohjattiin lempeästi lasta 2v eikä homma toiminut. Sitten unikoulutettiin ja unet parani kertalaakista. Se, mikä teille oli parasta ei tarkoita, että se olisi kaikille paras tapa.
vauva on yliväsynyt, mutta ei osaa nukahtaa kuin vaunuja pukkailemalla vähintään puoli tuntia. Haluaisimme tästä pois. Nukahtaa noin klo niihin vaunuihin, joista sitten herää kello 21 ja ehkä hyvällä tuurilla nukahtaa tissi suussa, josta hänet voi siirtää omaan sänkyyn vähintään 20 minuutin nukkumisen jälkeen, josta jälleen kerran herää tunnin päästä ja taas rinnalle tai vaunuihin... Monesti menee kuintenkin niin, että herää silloin klo 21 ja syö, mutta jää pyörimään syönnin jälkeen ja pitää uudestaan nukuttaa vaunuissa. öisin herää monta kertaa ja rauhottuu vaan kun saa tissin suuhun.
jotain tälle tilanteelle pitää kohta tehdä, koska molemmat on ihan poikki.
1 vuoden ikäisenä. Minusta kauheasti aiemmin ei kannata, minusta puolivuotias on aivan liian pieni.
Aika lempeästi molemmat vierotettiin yötissistä, pidettiin sylissä ja paijailtiin...
Kokeilkaa tuota kutosen keinoa, voimia varmasti siihen tarvitaan, koska huutoa ja protestoinia tulee olemaan, mutta ette te loputtomiin voi noinkaan jatkaa. Joo, onhan puolivuotias vielä pieni, mutta liian iso tuollaiseen rumbaan ja vaunuihin nukutukseen, varsinkin jos on muitakin lapsia nukutettavana.
Vieressä nukkui ja tissi suuhun, kun heräsi. Ei minusta olisi lasta huudattamaan.
Meillä molemmat ovat ihan ilman koulutuksia alkaneet vuoden ikään mennessä nukahtaa mukavasti ja nukkua aamuun asti. Pikkulapsiaika on niin lyhyt, että miksi ihmeessä vanhemmilla on kamala hoppu aina kaiken kanssa?? Lapset kyllä yleensä aina oppivat asioita lähes itsestään, kun ovat siihen kypsiä.
meillä oli melkein samanlaista kuin ap.lla. Unikoulutettiin vajaa 7kk ikäisenä. Isä oli vauvan kanssa yöt ja minä nukuin toisessa huoneessa. Kumpikin olimme lopenuupuneita ja vauvakin oli väsynyt, kun ei nukkunut kunnon unia. Unikoulua kesti 4 yötä ja sitten meillä yöt parani todella paljon. Itse olin kuin muuttunut ihminen, kun sain nukkua edes muutaman tunnin kerrallaan. Mieskin sai uutta puhtia jaksaa töissä..
Jos vanhemmat ovat väsyneet valvomisesta, ei sekään ole hyväksi vauvalle. Toivottavasti jokainen perhe tietää, milloin kannattaa muuttaa toimintatapoja, jotta kaikkien elämä olisi hyvin. Ja se, mikä toimii toisilla, ei toimi kaikilla. Aina kannattaa kysyä neuvoa ja kokeilla uutta. Jos nyt ei onnistu, niin kokeilee jonkunajan kuluttua uudestaa.
Meillä molemmat ovat ihan ilman koulutuksia alkaneet vuoden ikään mennessä nukahtaa mukavasti ja nukkua aamuun asti. Pikkulapsiaika on niin lyhyt, että miksi ihmeessä vanhemmilla on kamala hoppu aina kaiken kanssa?? Lapset kyllä yleensä aina oppivat asioita lähes itsestään, kun ovat siihen kypsiä.
Pikkulapsiaika on liian lyhyt hukattavaksi uupumukseen ja masennukseen. Mua harmittaa aivan äärettömän paljon se, etten muista kuopukseni pikkuvauva-ajasta juuri mitään jatkuvan univelan ja yöongelmien takia. Valoisampi aika alkaa juuri tuosta puolen vuoden iästä, kun aloitettiin unikoulu. Ei siihen edes liittynyt huudattamista, yllättävän helpolla päästiin isoista ongelmista eroon. En tiedä edes, miten esikoiseni pärjäsi ne ekat kuukaudet, kun olin itse väsynyksen takia niin seis. Ihan käsittämätön ajatus, että vielä toiset puoli vuotta olisi tarvinnut sitä jatkaa, kun niin helposti ja lempeästi unikoululla yöt muuttui ja saimme taas vauvan kanssa nukkua.
Meillä molemmat ovat ihan ilman koulutuksia alkaneet vuoden ikään mennessä nukahtaa mukavasti ja nukkua aamuun asti. Pikkulapsiaika on niin lyhyt, että miksi ihmeessä vanhemmilla on kamala hoppu aina kaiken kanssa?? Lapset kyllä yleensä aina oppivat asioita lähes itsestään, kun ovat siihen kypsiä.
Pikkulapsiaika on liian lyhyt hukattavaksi uupumukseen ja masennukseen. Mua harmittaa aivan äärettömän paljon se, etten muista kuopukseni pikkuvauva-ajasta juuri mitään jatkuvan univelan ja yöongelmien takia. Valoisampi aika alkaa juuri tuosta puolen vuoden iästä, kun aloitettiin unikoulu. Ei siihen edes liittynyt huudattamista, yllättävän helpolla päästiin isoista ongelmista eroon. En tiedä edes, miten esikoiseni pärjäsi ne ekat kuukaudet, kun olin itse väsynyksen takia niin seis. Ihan käsittämätön ajatus, että vielä toiset puoli vuotta olisi tarvinnut sitä jatkaa, kun niin helposti ja lempeästi unikoululla yöt muuttui ja saimme taas vauvan kanssa nukkua.
jos kerran yössä joutuu heräämäänkin. Ja pikkuvauva-aikaankaan ei ihan kamalan raskasta kyllä ole antaa tissiä 3-4 tunnin välein... Minusta vauvojen kanssa on helppoa, kun päivälläkin saa nukkua päikkäreitä :) Se on ihanaa, kannattaa nukkua vaikkei nukuttaskaan!
jos kerran yössä joutuu heräämäänkin. Ja pikkuvauva-aikaankaan ei ihan kamalan raskasta kyllä ole antaa tissiä 3-4 tunnin välein... Minusta vauvojen kanssa on helppoa, kun päivälläkin saa nukkua päikkäreitä :) Se on ihanaa, kannattaa nukkua vaikkei nukuttaskaan!
Voi prkle, kaikille ei jysähdä vauva joka nukkuu ruhtinaalliset 3-4 tuntia putkeen!!! Mun vauva heräsi ekat 4 kuukautta 1-1,5 tunnin välein, ja nukkui aina 30 minuutin päiväunet. Taisit tahallaan provosoida ja onnistuit, tosin paska fiilis oli tuosta meidän valvotusta vauva-ajasta jo valmiiksi.
10 kk iässä vauva heräili n. 1,5 tunnin välein, välillä tiheämminkin ja halusi tissin suuhun nukahtaakseen uudelleen. Silloin lopetin yösyötöt. Kun huusi tissin perään, otin kyllä syliin ja hyssyttelin, mutta evästä en tarjonnut ennen aamua. Parin yön jälkeen protesti-itkut loppui. Sen jälkeen vauva heräili enää pari kolme kertaa yössä, mutta nukahti helposti, kun vain kellisti takaisin sänkyyn. Reilun vuoden iässä yöheräilyt jäi itsestään pois.
anna vinkin: laita vauva vastasyntyneestä asti aina omaan sänkyyn nukkumaan. Ei tartte huudattaa, eikä välttämättä jättää yksin nukahtamaan, jos se on vaikeaa, mutta jos vauva nukahtaa syliin, siirrä omaan sänkyyn nukkumaan. AINA. Näe se vaiva, että raahaudut vauvan sängyn luo silloin kun hän on vastasyntynyt/kipeä, vaikka joudut tekemään sen monta kertaa yössä. Jos aina hoitamisen jälkeen palautat vauvan omaan sänkyyn, niin niitä hyviä öitä alkaa tulla nopeammin, ja tuo valvomishelvetti ei ikinä alakaan. Lisäksi oma sänky on vauvalle turvallisin paikka, varsinkin jos se on ensimmäiset 6 kk äidin sängyn vieressä.
Itse en lähtisi puolivuotiasta unikouluttamaan, ainakaan huudattamalla. Eikö ole jotain pehmeämpää tapaa? Eikös se Elizabeth Pantleyn Pehmeä matka höyhensaarille kirja ole hyvä juuri tällaisiin tilanteisiin?
Mun ei ole tarvinnut unikouluttaa omia lapsiani, meilläkin on toiminut tissi suuhun -metodi. Nukutin rinnalle, siirsin omaan sänkyyn alkuyöksi ja kun heräsi, otin rinnalle ja viereen loppuyöksi. En laskenut, kuinka usein siinä sitten heräilivät ja kuinka paljon olivat tissillä (toki sen tiedän, että kuopus teki sitä yli 1-vuotiaaksi paljon ja usein). Lopputuloksena kuitenkin tyytyväiset ja hyvinvoivat lapset, jotka vauva-ajan jälkeen ovat nukahtaneet ja nukkuneet hyvin omissa huoneissaan, vaikka toki edelleen ovat tervetulleita äidin ja isin viereen halutessaan nukkumaan.
Rinnalle nukahti aina ja siitä sänkyyn. Nukahtamisvaikeudet tuli vasta reilun kahden vuoden iässä uhman yhteydessä ja kun siirryttiin omaan huoneeseen, mutta siinäkin päästiin parin illan harjoittelulla.
unikoulutettiin 6kk ikäisenä. Kolmas ilta ja yö meni jo tosi hyvin, eikä mitään kauheita itkuraivareita onneksi ollut vaikka niin pelkäsinkin. Mies laittoi vauvan nukkumaan ja oli hänen kanssaan samassa huoneessa yöt. Minä menin nukkumaan toiseen huoneeseen. Näin meidän unikoulu toimi.