Lue keskustelun säännöt.
Miksi luokan parhaista ei aina tule menestyneimpiä aikuisia? Tutkimus valotti kympin lasten ongelmaa
27.12.2025 |
Tutkimuksen mukaan hyvä koulumenestys ja korkea älykkyys eivät yksin ennusta menestystä aikuisena. Lapsena huippuarvosanoja saaneet pärjäävät usein ympäristössä, jossa säännöt ovat selkeitä ja suorituksia mitataan tarkasti, mutta aikuisuudessa menestyminen vaatii toisenlaisia taitoja. Tärkeitä ovat kyky sietää epävarmuutta, sopeutua muuttuviin tilanteisiin, olla pitkäjänteinen ja uskaltaa epäonnistua.
Tutkimus tuo esiin, että parhaiksi aikuisina menestyneet eivät usein olleet lapsena luokkansa huippuja, vaan kehittyivät vähitellen. He kokeilivat nuorena monia eri asioita eivätkä erikoistuneet liian varhain. Sen sijaan osa kympin oppilaista alkaa pelätä virheitä ja riskinottoa, koska epäonnistuminen koetaan uhkana omalle identiteetille.
Johtopäätös on, että menestys aikuisena rakentuu laajemmasta kokonaisuudesta kuin koulutodistuksista. Monipuoliset kokemukset, joustavuus ja kyky oppia virheistä ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin varhainen lahjakkuus.
Linkki: voice.fi
Kommentit (51)
On varmasti totta. Pätee ainakin itseeni ja tunnen paljon ihmisiä, joihin myös pätee tuo.
Ja kuten edellä joku kommentoi, ei me menestyneet silti niitä huonoimpia oltu koulussakaan. Keskitasoa olin itse ja vasta yliopistossa opiskelu kiinnosti niin paljon, että tuli kiitettävä todistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
Jee, ehkä minussa on vielä toivoa ja potentiaalia.
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Vierailija kirjoitti:
Kaikista huonoiten pärjäävät silti koulussa huonosti menestyneet.
Jep.
Ei mua haittaa, että olin kympin oppilas. Elämä on ihan mukavaa vaikken olekaan sössinyt sitä Kelan johtajana tai Orpon hallituksessa.
Kympin oppilas nauttii anonyymiudesta ja siitä, ettei fokus ole joka jumalan hetki hänessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten määritellään "menestys"? Tarkoitetaanko sillä mahdollisimman suurta palkkaa vai sitä, että saa tehdä sellaista työtä, josta pitää, ja elää itselleen mieluista elämää?
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
Miksihän, hehe. Montako kympin poikaa edes on, jotka eläisivät laitoksen ulkopuolella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
Kai se vaan halutaan esittää niin, koska aiemmin tyttöjä ei edes päästetty kouluun, koska eivät yleisen käsityksen mukaan voineet siellä pärjätä.
Sitten kun lopulta tytöt päästettiin kouluun, heille opetettiin käsitöitä, taidetta, musiikkia, kodin- ja lastenhoitoa. Ei lukemaan eikä laskemaan.
Siihen nähden ne kympin tytöt on ehkä mainitsemisen arvoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mitä tarkoitetaan sanalla koulu? Teknillisessä korkeakouluissa opinnoissa erittäin hyvin menestyneet saavat enemmän aikaan elämänsä aikana kuin erittäin huonosti siellä menestyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Koulu on tehty nimenomaan pojille sopivaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista huonoiten pärjäävät silti koulussa huonosti menestyneet.
Jep.
Ei mua haittaa, että olin kympin oppilas. Elämä on ihan mukavaa vaikken olekaan sössinyt sitä Kelan johtajana tai Orpon hallituksessa.
Kympin oppilas nauttii anonyymiudesta ja siitä, ettei fokus ole joka jumalan hetki hänessä.
Mutta onko järkeä opiskella kunnianhimoisesti koulutietoa, kun se on enimmäkseen tarpeetonta. Viisas pääsee vähemmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehtiinköhän tuossa tutkimuksessa eroa erilaisten kympin oppilaiden välillä? Tunsin niitä, jotka eivät juuri päntänneet, mutta saivat kymppejä koska kuuntelivat tunnilla ja tekivät läksyt. Tunsin myös niitä, jotka pänttäsivät ihan hiki hatussa saadakseen kympin.
Miten menestystä mitataan? Onko menestyvän yrityksen perustaja menestyneempi kuin professori?
Miten mitataan menestymistä aikuisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Koulu on tehty nimenomaan pojille sopivaksi.
Se, että kouluissa ei enää ole kuria, ei kyllä palvele poikia. Armeijaakaan ei oikein voisi pyörittää ilman kuria.
Heillä jää usein sosiaalinen puoli vajaaksi, ja kaikki nykyään tietää että urakiito lähtee sosiaalisista suhteista eikä taidoista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Niin siis yritykset ja osa korkeakoulutuksistakin on järjestetty aivan pain helvettiä ja toimivat täysin yksittäisten ihmisten tunteiden pohjalta. Kun puhutaan korkeakoulutuksesta, kukaan ei oikeastaan valvo kk-opettajien toimintaa toisin kuin peruskoulun opettajien, joten he voivat soveltaa ja säheltää ihan mitä sattuu. Se on sitten arpapeliä tuleeko hyvä opettaja vai ei.
Kaikista huonoiten pärjäävät silti koulussa huonosti menestyneet.