Lue keskustelun säännöt.
Miksi luokan parhaista ei aina tule menestyneimpiä aikuisia? Tutkimus valotti kympin lasten ongelmaa
27.12.2025 |
Tutkimuksen mukaan hyvä koulumenestys ja korkea älykkyys eivät yksin ennusta menestystä aikuisena. Lapsena huippuarvosanoja saaneet pärjäävät usein ympäristössä, jossa säännöt ovat selkeitä ja suorituksia mitataan tarkasti, mutta aikuisuudessa menestyminen vaatii toisenlaisia taitoja. Tärkeitä ovat kyky sietää epävarmuutta, sopeutua muuttuviin tilanteisiin, olla pitkäjänteinen ja uskaltaa epäonnistua.
Tutkimus tuo esiin, että parhaiksi aikuisina menestyneet eivät usein olleet lapsena luokkansa huippuja, vaan kehittyivät vähitellen. He kokeilivat nuorena monia eri asioita eivätkä erikoistuneet liian varhain. Sen sijaan osa kympin oppilaista alkaa pelätä virheitä ja riskinottoa, koska epäonnistuminen koetaan uhkana omalle identiteetille.
Johtopäätös on, että menestys aikuisena rakentuu laajemmasta kokonaisuudesta kuin koulutodistuksista. Monipuoliset kokemukset, joustavuus ja kyky oppia virheistä ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin varhainen lahjakkuus.
Linkki: voice.fi
Kommentit (77)
Olen odottanut tähän ketjuun jotakin syvempää pohdintaa siitä mitä tarkoittaa 'menestyneimpiä aikuisia'. Keitä he ovat? Kuinka pitkä on menestyneen aikuisen elämä? Kuinka monta vuotta niistä kuuluu olla terveitä ja kuinka monta voi olla sairastavana? Saako olla vammaisia lapsia? Kuinka monta neliötä asunnossa pitää olla ollakseen menestynyt aikuinen? Kuinka isot nettotulot ja minkä verran velkaa suhteessa siihen ollakseen menestynyt? Kuinka monta masennuslääkekuuria sallitaan? Entä kuinka monta itsemurhayritystä? Kuinka monta pitkäaikaista ystävää (min 10 vuotta) on osoitus menestyksestä aikuisena? Kuinka pitkiä aikoja elämistä Suomen rajojen ulkopuolella? Onko syytä uskoa johonkin ollakseen menestynyt? Uskoa millaisella tavalla? Voiko menestynyt ihminen kertoa rakastaneensa ja olleensa rakastettu, rehellisesti..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Olin menestyjä kouluissa, lukion jälkeen monta eri tutkintoa suoritettuna. Mutta minulta on aina puuttunut kunnianhimo, en kaipaa titteleitä enkä huippupalkkoja tai vastuuta saati valtaa. Opiskelin koska minua kiinnosti oppiminen ja kiinnostaa edelleen. Luen joka päivä tuntikausia. En voisi koskaan sitoutua yhteen alaan ja edetä siinä mahdollisimman pitkälle. Sen sijaan olen hyppinyt työstä toiseen ja nauttinut uuden oppimisesta, itseni haastamisesta. Säälin todella ihmisiä jotka on koko työelämänsä yhdessä työpaikassa samalla alalla. Aika kapea kokemus työelämästä. Koen kyllä olleeni erittäin mukautuva eri aloille ja työtehtäviin. Rohkeasti vaihtanut alaa, hypännyt tuntemattomaan monta kertaa. Nyt olen taas uuden edessä, keski- ikäisenä. Ihanaa, en vaan osaa päättää mitä haluaisin kokeilla. Yksi helppo työ kiinnostaa kyllä, vanhana ei enää jaksa niin paljon kuin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Olen odottanut tähän ketjuun jotakin syvempää pohdintaa siitä mitä tarkoittaa 'menestyneimpiä aikuisia'. Keitä he ovat? Kuinka pitkä on menestyneen aikuisen elämä? Kuinka monta vuotta niistä kuuluu olla terveitä ja kuinka monta voi olla sairastavana? Saako olla vammaisia lapsia? Kuinka monta neliötä asunnossa pitää olla ollakseen menestynyt aikuinen? Kuinka isot nettotulot ja minkä verran velkaa suhteessa siihen ollakseen menestynyt? Kuinka monta masennuslääkekuuria sallitaan? Entä kuinka monta itsemurhayritystä? Kuinka monta pitkäaikaista ystävää (min 10 vuotta) on osoitus menestyksestä aikuisena? Kuinka pitkiä aikoja elämistä Suomen rajojen ulkopuolella? Onko syytä uskoa johonkin ollakseen menestynyt? Uskoa millaisella tavalla? Voiko menestynyt ihminen kertoa rakastaneensa ja olleensa rakastettu, rehellisesti..?
Minäkin kaipaisin jotain määritelmää menestyneelle ihmiselle. Tai miksi pitäisi menestyä jollakin tietyllä kaavalla? Eikö ihminen ole menestynyt jos on onnistunut ja onnellinen? Elättänyt itsensä ja lapsensa. Selvinnyt hengissä vanhuuteen. Kaikkien elämä on ylä- ja alamäkiä. Toisilla ihmisillä on halu lokeroida muita sen vuoksi että heikko itsetunto tarvitsee tukea "heikommin menestyneistä" . Jatkuvaa vertailua kuka on menestyneempi.
Vanttajan tutkimus kuuden laudaturin ylioppilaista on klassikko. Sieltä löytyy vastaukset moniin täällä esitettyihin kysymyksiin. Lukekaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanttajan tutkimus kuuden laudaturin ylioppilaista on klassikko. Sieltä löytyy vastaukset moniin täällä esitettyihin kysymyksiin. Lukekaa.
Vanttaja Markku: Koulumenestyjät: tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Olin kympin oppilas ja suorittaja edelleen. En silti tunnista yhtään tuota mukautumiskyvyn puutetta. Olen työssä joustava ja pidetty kollega. Mutta riskien ottaja en ole yhtään, halu onnistua on liian suuri, pelaan varman päälle ja hakeudun tehtäviin, jotka varmasti osaan. Tämän vuoksi tutkimus osuu ainakin omalla kohdallani, menestyjää ei tullut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Höpö höpö. Meidän lukiossa ne pikkuvanhat 10-tytöt ja pojat on just niitä menestyneitä toimittajia ja toimareita. Niillä oli ihan eri älykkyys ja aivot kun meillä muilla teineillä, jotka elettiin sitä omaa lyhytkantoista, sosiaalista teinielämää.
En sillä sano, että v***ttas varmasti enemmän jos alhaisemman menestymisen lisäksi olis nuoruus mennyt päntätessä ja ilman nuoren elämää. Ehkä tuossa on joku väliintuleva muuttuja ollut, vaikka stressaava perhetilanne ja vähäinen tuki jos heikommin menestynyt 10 oppilas sitten....harmi. ;(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se lukeminen, opiskelu eri asioita kuin käytännön työ ja elämä kentällä.
Tietämäni kympin tytöt ovat erikoislääkäreitä , yksi ison sairaalan ylilääkäri, diplomi- insinööri hyvässä työssä, eläinlääkäri omalla klinikallaan. Nämä tulivat mieleen eli hyväpalkkaisia ovat. Elävät muutenkin elämäänsä eikä pelkästään työlle.
Eli ovat mielestäni menestyneet vaikka eivät missään tosi huipulla olekaan. En tiedä minkä AP kelpuuttaa menestykseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Koulu on tehty nimenomaan pojille sopivaksi.
Se, että kouluissa ei enää ole kuria, ei kyllä palvele poikia. Armeijaakaan ei oikein voisi pyörittää ilman kuria.
Mutta nimenomaan poikien takia kuri on poistettu kouluista. Suomen ollessa pisa-tulosten huipulla, oli kauhea itku ja valitus siitä, että koulu ei sovi pojille. Pojille pitää olla vapaampaa, ei poikia saa pakottaa istumaan paikoillaan. Nimenomaan poikien takia koulu uudistet
Ja poikien oppimistulokset ovat heikentyneet, kun erityisoppilaat (=häiriköt) pistettiin erityisluokista samaan tilaan muiden kanssa ja opettajalta vietiin samalla keinot ylläpitää kuria. Jos tarkoitus oli heikentää poikien oppimistuloksia, niin siinä kyllä ollaan Suomessa onnistuttu Euroopan parhaiten.
Minulla on persoonanhäiriö, estyneen persoonanhäiriö ja siksi en enää menestynyt koulun ulkopuolella, kun en siedä epävarmuutta ja traumahistoriani puskee päälle.
Kunniakaartilaisen vala
"Vannon suojellakseni Elämän lähdettä ja Viisauden ääntä. Olen valmis seisomaan myrskyssä, jotta Valtiatar Tyynitär voi hallita rauhassa. Korvani ovat avoinna Wiisaan Naistenneuvoston huolille, ja sydämeni sykkii Valtakunnan yhteiseksi hyväksi. Olen suoja, olen tuki, olen uskollisuus."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menestys voi olla tulosta kovasta työnteosta tai lahjakkuudesta. Jopa lukion oppimäärät ovat lopulta niin suppeita (murto-osa siitä mitä joudut omaksumaan yliopistossa), että selvästi keskivertoa älykkäämpi kykenee tiedon omaksumaan omien harrastusten ohessa. Jos arvosanojen taustalla on työnteko ja perfektionismi, niin seuraavat askeleet vaativat vielä enemmän työntekoa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se lukeminen, opiskelu eri asioita kuin käytännön työ ja elämä kentällä.
Jos puhutaan peruskoulusta, sieltä pitäisi teoria-aineista vetää vähintään ysejä minimaalisella kuuntelulla ja lukemisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin läksyjä kaikki illat, kun äityli pakotti.
Minusta tuli incel!
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni kympin tytöt ovat erikoislääkäreitä , yksi ison sairaalan ylilääkäri, diplomi- insinööri hyvässä työssä, eläinlääkäri omalla klinikallaan. Nämä tulivat mieleen eli hyväpalkkaisia ovat. Elävät muutenkin elämäänsä eikä pelkästään työlle.
Eli ovat mielestäni menestyneet vaikka eivät missään tosi huipulla olekaan. En tiedä minkä AP kelpuuttaa menestykseksi.
Jos menestystä mitataan vain rahassa, ei kärjessä välttämättä ole kympin tytöt ja pojat. Rahaa tulee, jos tekeminen vetoaa ihmismassoihin. Onko elämän tarkoitus sitten kerätä rahaa mahdollisimman paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Olin menestyjä kouluissa, lukion jälkeen monta eri tutkintoa suoritettuna. Mutta minulta on aina puuttunut kunnianhimo, en kaipaa titteleitä enkä huippupalkkoja tai vastuuta saati valtaa. Opiskelin koska minua kiinnosti oppiminen ja kiinnostaa edelleen. Luen joka päivä tuntikausia. En voisi koskaan sitoutua yhteen alaan ja edetä siinä mahdollisimman pitkälle. Sen sijaan olen hyppinyt työstä toiseen ja nauttinut uuden oppimisesta, itseni haastamisesta. Säälin todella ihmisiä jotka on koko työel
Olisi mielenkiintoista kuulla, millä aloilla on näin helppo vaihtaa paikasta toiseen?
Minulla sama tilanne. Lukiossa olin äärimmäisen onnellinen, kun vanha luokkamme hajotettiin ja sain vihdoin olla rauhassa. En ymmärtänyt, että sosiaalinen elämä oli se varsinainen CV siinä vaiheessa. No, minulla on hyvä pohjayleissivistys ja se on arvo sinänsä aivan riippumatta siitä, kuinka korkeapalkkaista työtä satun tekemään. Valitsin alan, jossa suurin osa töistä on melko matalapalkkaisia. Valitsin sen mielenkiinnon perusteella.