Lue keskustelun säännöt.
Miksi luokan parhaista ei aina tule menestyneimpiä aikuisia? Tutkimus valotti kympin lasten ongelmaa
27.12.2025 |
Tutkimuksen mukaan hyvä koulumenestys ja korkea älykkyys eivät yksin ennusta menestystä aikuisena. Lapsena huippuarvosanoja saaneet pärjäävät usein ympäristössä, jossa säännöt ovat selkeitä ja suorituksia mitataan tarkasti, mutta aikuisuudessa menestyminen vaatii toisenlaisia taitoja. Tärkeitä ovat kyky sietää epävarmuutta, sopeutua muuttuviin tilanteisiin, olla pitkäjänteinen ja uskaltaa epäonnistua.
Tutkimus tuo esiin, että parhaiksi aikuisina menestyneet eivät usein olleet lapsena luokkansa huippuja, vaan kehittyivät vähitellen. He kokeilivat nuorena monia eri asioita eivätkä erikoistuneet liian varhain. Sen sijaan osa kympin oppilaista alkaa pelätä virheitä ja riskinottoa, koska epäonnistuminen koetaan uhkana omalle identiteetille.
Johtopäätös on, että menestys aikuisena rakentuu laajemmasta kokonaisuudesta kuin koulutodistuksista. Monipuoliset kokemukset, joustavuus ja kyky oppia virheistä ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin varhainen lahjakkuus.
Linkki: voice.fi
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista huonoiten pärjäävät silti koulussa huonosti menestyneet.
Jep.
Ei mua haittaa, että olin kympin oppilas. Elämä on ihan mukavaa vaikken olekaan sössinyt sitä Kelan johtajana tai Orpon hallituksessa.
Kympin oppilas nauttii anonyymiudesta ja siitä, ettei fokus ole joka jumalan hetki hänessä.
Mutta onko järkeä opiskella kunnianhimoisesti koulutietoa, kun se on enimmäkseen tarpeetonta. Viisas pääsee vähemmällä.
Ei elämässä ole paljon järkeä muutenkaan. Jos nauttii opiskelusta ja lukemisesta niin sitten voi opiskella ja lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perseen nuolennalla ja hiihtokilometreillä ei aina pärjää koulun ulkopuolella.
Onneksi en alentunut niihin.
Havaintojeni mukaan aika monelle jää päälle se "kympin tytön" putki, että menestystä mitataan kouluarvosanoilla. Sitten mennään yliopistoon lukemaan joku huuhaa-maisteri joka sattui kiinnostamaan, ja kuvitellaan että huippuhyvä keskiarvo avaa ovet työelämään. Herätys on kova, kun valmistumisen jälkeen huomataan että alalla onkin paska työtilanne, ja ketään ei kiinnosta arvosanat, vaan suhteet ja työkokemus (jota pitäisi hankkia jo kouluaikana vaikka opintomenestyksen kustannuksella) ovat ne mitkä merkitsevät.
Toki osa menee lääkikseen ja menestyy, mutta valitettavan moni kympin oppilas menee lukemaan sitä mikä kiinnostaa, riippumatta siitä työllistääkö se.
Taitaapi olla koulupudokkaiden tekemä tutkimus kuten lähdekin vähän antaa osviittaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten määritellään "menestys"? Tarkoitetaanko sillä mahdollisimman suurta palkkaa vai sitä, että saa tehdä sellaista työtä, josta pitää, ja elää itselleen mieluista elämää?
Kyllä ihminen voi myös saada korkeaa palkkaa ja tykätä työstään.
Lisäksi mielestäni menestys tarkoittaa sitä, että pystyy tekemään työtä ja elättämään itsensä/ perheensä. Se on aina jonkinasteista menestystä ja kunnioitettavaa. Jos ei pääse tai pysty työelämään, silloin ehkä voisi ajatella ettei ole kovin menestynyt.
Toki jos on kovasti yrittänyt pysytellä työttömänä ja onnistunut siinä, onhan sekin menestystä 😆
T. Ekonomi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttelijä Charlie Sheen ei ollut kympin tyttö, mutta on harrastanut seksiä yli 5000 eri naisen kanssa. Ei ole elämä mennyt hänellä hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Näyttelijä Charlie Sheen ei ollut kympin tyttö, mutta on harrastanut seksiä yli 5000 eri naisen kanssa. Ei ole elämä mennyt hänellä hukkaan.
Okei, miehillä menestys mitataan ilmeisesti vähän eri tavalla 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Koulu on tehty nimenomaan pojille sopivaksi.
Naisille on helpotettu yliopistoon pääsyä vuosikymmenien ajan. Pakkoruotsista on tarkoituksella tehty miehille este ja naisille on tehty lyhyt matematiikka lukioon jota ei tarvitse edes kirjoittaa. Yliopistonki voi suorittaa ilman mitään matematiikan ymmärrystä.
Tekniselle alalle haluttiin lisää naisia, niin matematiikan vaatimuksia laskettiin niin, että ne ovat lähellä lukion pitkän matematiikan tasoa.
Naisten suosiminen on mennyt liian pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Olet väärässä. Minä olin koulussa kohtalaisen ahkera, minulla on hyvä muisti ja olen tiedonhaluinen. En ole pikkutarkka enkä suorittaja, mikä on kovin harmi. En myöskään pärjännyt kaikissa aineissa, mutta olin ihan hyvä koulussa.
En ole hyvä matematiikassa, ja se on suuri syy miksi en ole hyötynyt koulusta oikein mitään. Esimerkiksi kirjoitustaitoa ei arvosteta miksikään, lehtien toimittajatkin kirjoittavat ihan päin seiniä.
Matematiikan lisäksi pärjäävät käsistään kätevät, jotka toimivat ammateissa joista maksetaan.
Monella alalla työelämässä ei ole merkitystä hyvällä tuloksella tai tietopohjalla. Pitää olla nopeasti juosten kustua. Fiksuudesta tai opinhalusta on silloin vain haittaa. Näillä aloilla pärjäävät helppoheikkityyppiset ihmiset.
Opiskelualoista toiset työllistävät jotenkuten, toiset aivan yhtä vaativat alat eivät työllistä laisinkaan. Harva pystyy nuorena arvioimaan tätä asia. Erityisesti se oli vaikeaa 1990-luvulla, koska vielä 1970-1980 -luvulla korkeakoulututkinto sinällään työllisti melko varmasti.
En nyt sanoisi, että ei kannata opiskella koulussa. Tylsäähän siellä on yhdeksän vuotta kaivertaa nimmaria pulpettiinkin, että samalla vaivalla jo jotain oppiikin. Sivistys on arvo sinällään.
Mutta mitään töitä ei hyvällä koulumenestyksellä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos aloittaja, hyvä aihe
Muistan kouluajoilta tälläisen kympin tytön. Hänelle arvosana 9- oli maailmanloppu. Minä olisin sellaisen ihmeen kehystänyt seinälle :)
Lukion jälkeen hän taisi mennä kauppikseen, mutta siihen se jotenkin tyssäsi.
Tuo tutkimus selittää paljon. Hän tosiaa pärjäsi koulumaailmassa, jossa oli selkeät mitattavat säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Naiset on haluttu kouluttaa yliopistossa, josta valmistuu virkamiehiä käsienheilutteluvirkoihin, jotka eivät tuota mitään, vaan heidän tehtävä on käyttää yhteiskunnan varoja erilaisiin sosiaalisiin ennenkuulumattomiin toimenpiteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
Kai se vaan halutaan esittää niin, koska aiemmin tyttöjä ei edes päästetty kouluun, koska eivät yleisen käsityksen mukaan voineet siellä pärjätä.
Sitten kun lopulta tytöt päästettiin kouluun, heille opetettiin käsitöitä, taidetta, musiikkia, kodin- ja lastenhoitoa. Ei lukemaan eikä laskemaan.
Siihen nähden ne kympin tytöt on ehkä mainitsemisen arvoisia.
Joo, 100-120 vuotta sitten! Ei ehkä ihan relevantti näkökohta enää tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttelijä Charlie Sheen ei ollut kympin tyttö, mutta on harrastanut seksiä yli 5000 eri naisen kanssa. Ei ole elämä mennyt hänellä hukkaan.
Okei, miehillä menestys mitataan ilmeisesti vähän eri tavalla 🤣
Ihis Klassikko esimerkki kun kysytään mikä on kaksistandardi niin varmasiti tunnetuin on juuro se miiten miesten arvo ja asema kohoaa sitä mukaan mitä ebemmäb hänellä uskotaan olleen seksikumppaneita. Kun taas naisilla tilanne on lähes täysinpäinvastainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aloittaja, hyvä aihe
Muistan kouluajoilta tälläisen kympin tytön. Hänelle arvosana 9- oli maailmanloppu. Minä olisin sellaisen ihmeen kehystänyt seinälle :)
Lukion jälkeen hän taisi mennä kauppikseen, mutta siihen se jotenkin tyssäsi.
Tuo tutkimus selittää paljon. Hän tosiaa pärjäsi koulumaailmassa, jossa oli selkeät mitattavat säännöt.
Peruskoulussa ja lukiossa näkyy oppimistuloksissa voimakkaasti perheen vaikutus. Sitten kun itsenäistytään ja muutetaan omilleen, perheen vaikutus vähenee, ja omien kykyjen merkitys kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karsastan sanaa kympin oppilas tai tyttö. Miksi se on yleensä juuri tyttö, eikä poika.
nykykoulu on vihreän siirtymän mukaisesti tehty paremmin tytöille sopivaksi. harva poika siellä enää pärjää hyvin.
Naiset on haluttu kouluttaa yliopistossa, josta valmistuu virkamiehiä käsienheilutteluvirkoihin, jotka eivät tuota mitään, vaan heidän tehtävä on käyttää yhteiskunnan varoja erilaisiin sosiaalisiin ennenkuulumattomiin toimenpiteisiin.
Suomessa on vuosikymmenien ajan haluttu naiset työelämään. Se piti tietysti aloittaa nostamalla naisten koulutusta. Koulutusta muutettiin niin, että ne naiset jotka kävivät ennen emäntäkoulun menevät nyt yliopistoon jollekin sosiaalilinjalle tms. Jotta naiset pääsevät näistä koulutuksista töihin piti koko maan sosiaalipalveluja lisätä ja siksi meillä on maailman suurin julkinen sektori.
Keinotekoisesti työllistetyt ja koulutetut naiset elävät verorahoista ja työttömyys tulee nousemaan kun leikataan käsienheiluttelutöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttelijä Charlie Sheen ei ollut kympin tyttö, mutta on harrastanut seksiä yli 5000 eri naisen kanssa. Ei ole elämä mennyt hänellä hukkaan.
Okei, miehillä menestys mitataan ilmeisesti vähän eri tavalla 🤣
Totta. Nainen voi naida 5000 miehen kanssa helposti eikä se vaadi lahjakkuutta, mutta mies ei onnistu vastaavassa ilman lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Havaintojeni mukaan aika monelle jää päälle se "kympin tytön" putki, että menestystä mitataan kouluarvosanoilla. Sitten mennään yliopistoon lukemaan joku huuhaa-maisteri joka sattui kiinnostamaan, ja kuvitellaan että huippuhyvä keskiarvo avaa ovet työelämään. Herätys on kova, kun valmistumisen jälkeen huomataan että alalla onkin paska työtilanne, ja ketään ei kiinnosta arvosanat, vaan suhteet ja työkokemus (jota pitäisi hankkia jo kouluaikana vaikka opintomenestyksen kustannuksella) ovat ne mitkä merkitsevät.
Toki osa menee lääkikseen ja menestyy, mutta valitettavan moni kympin oppilas menee lukemaan sitä mikä kiinnostaa, riippumatta siitä työllistääkö se.
Itse asiassa kympin tytöt harvemmin hakeutuvat "huuhaa-aloille" elleivät tee sitä sitten toisena tutkintona harrastusluonteisesti. Tämän voi jokainen havaita sisäänpääsyrajoista. Oman lukioni kympin tytöt miettivät vain lääkistä, oikista, kauppista ja tekniikkaa (DI). Ei siellä kukaan edes vitsillä harkinnut mitään antiikin kieliä tai folkloristiikkaa.
Tosiaan, mitä on menestys? Voiko esim. vammaista pitää menestyneenä, jos hän on onnistunut suorittamaan erityisammattikoulun ja pääsemään avotyöhön?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me kaikki tunnetaan pikkutarkkoja suorittajaluontieta. Peruskoulussa ja lukiossa menestyminen perustui ulkoalukemisren ja pänttäämiseen jo viikkoakin ennen koetta.
Aikisena sitten ovat Ihmisiä, jotka eivät pysty mukautumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan tilanteen muuttuessa. Työelämä on yhtä muutosta ja tilanteisiin reagoimista, eivät pysty siihen
Minä tulen ADHD-perheestä. Minulla on jo normaali elämä niin kaoottista ja tilanteisiin mukautuvaa, että sinä et luultavasti pärjäisi siinä päivääkään.
Eikä oikeastaan mikään tavallisen elämän kaaos ole sen kummempaa. Sotatilanteet ja semmoiset ovat sitten tietysti ihan erikseen.
Kokeeseen luin yleensä edellisenä yönä, mutta muistin myös kaiken mitä kuulin tunnilla, jos se kiinnosti. Ei kai siellä tunnilla tulpat korvissa istuta. Kun muistaa asioita ja osaa soveltaa, niin siitä on hyötyä.
Niin, miten tosiaan mitataan menestys? Onko esim. Teemu Selänne tai Kimi Räikkönen menestyneempi kuin vaikka joku pienipalkkainen tutkija/professori?