Hyvä seksielämä kaikissa elämänvaiheissa?

(1/2)

Olen osittain traumojenkin takia aloittanut seksielämäni hieman myöhemmin eli 22-vuotiaana. Seurustelin kyllä teininä, mutta suhteen ainoa seksi oli että hyväilin käsin poikaystävän loppuun asti ja en antanut hänen koskea itseeni. En oikeastaan osaa selittää tarkalleen miksi en, hän ei vain lähestynyt oikein. Jätin hänet lopulta kun lähdin muualle opiskelemaan. 

Tuolloin 22-vuotiaana tapasin silloisen poikaystäväni ja olimme yhdessä kolmikymppisiksi. Hän oli aivan uskomattoman hyvä sängyssä, seksielämämme oli upeaa. Hän lähestyi minua oikein, ei kiirehtinyt, eikä pitänyt minään mahdollisuutena että minun tehtävä olisi yksipuolisesti tyydyttää hänet tai "antaa" hänelle ja että minun nautintoa katsellaan sitten myöhemmin. Muuten olisimme ehkä päätyneet samaan tilanteeseen kuin ensimmäisen poikkiksen kanssa. 

Jätin tuon eksäni täysin tietäen, etten tule löytämään samanlaista. Mutta eromme oli ikävä kyllä aivan pakollinen siksi mitä halusimme elämältä ja miten sitä ei voinut sovittaa yhteen. Mutta en tosiaan uskonut löytäväni mitään hyvää sinänsä, ajattelin että kunhan jotain kelvollista ja että molemmilla on ihan kivaa. Jo ihan siksikin tämä ajatus, että lähemmin tuntemistani naispuolisista ystävistä ja kavereista en tiedä yhtäkään joiden kukaan mies olisi ollut hyvä sängyssä ja seksielämä hyvää. Eli odotukset oli melko nollissa.

Ja silti nykyinen mieheni onnistui ne alittamaan. Tapasin hänet vähän vaikeassa elämäntilanteessa ja hän on oikeasti niin huono sängyssä että tilanne on välillä aivan absurdi. Hän pitää minua aivan outona kun "pilluun pitäisi koskea" tai seksistä puhua. 😅 Hänen mielestään parisuhteen seksielämä voisi olla että minä tyydytän hänet suulla tai käsin, sen mukaan mihin hän sanattomasti alkaa yhtäkkiä piliään hinkuttamaan.. tai että pannaan, niin että hän kömpii päälleni, taaskin, ilman mitään sanoja ja niin että olen kuiva tai korkeintaan vasta vähän kostunut, sitten panee, sitten joko nukkuu lähtee pihahommiin tai alkaa selittää jotain ihan seksiin tai rakkauteen liittymätöntä paskea tyyliin että pitäisi korjata se vanha ruohonleikkuri..

(2/2)

No, lienee sanomattakin selvää että asiasta on puhuttu yhteensä kymmeniä tunteja ja että en enää suostu tuollaiseen ! Eli meillä ei ole seksiä. Koska hän ei kertakaikkiaan suostu koskemaan minuun oikeastaan ollenkaan koska kokee olonsa kritisoiduksi. Mutta aluksi meillä oli viikkojen ajan seksiä jossa hänellä olisi milloin vain ollut mahdollista koskea minuun ilman kritiikkiä? Olen jopa kirjoittanut hänelle kirjeen aiheesta jonkun riidan jälkeen jossa hän väitti että hän ei tiedä mitä haluan. Siinä A-nelosella lukee yksityiskohtaisesti mitä haluan.. kirjoitin sen viime joulukuussa. Mies ei ole tehnyt mitään niistä asioista. Ei yhtäkään. Ei edes puhunut seksistä. 

Minun on käytännön syistä vaikea irrottautua tästä liitosta ihan yhtäkkiä, mutta ensi vuonna sen pitäisi onnistua. Tällä hetkellä tuntuu että tämä seksiasia yksinään on tehnyt ikävän särön itsetuntooni. Ensimmäistä kertaa teini-iän jälkeen minulla on kaikkia kehonkuvanhäiriö juttuja, että tunnen itseni rumaksi ja ihan epämuodostuneeksi, vaikka en ilmeisestikään sitä ole. Tuntuu että tässä liitossa seksuaalisuuteni valuisi täysin hukkaan. 

Ja mieheni ei todellakaan alussa, tietenkään, ollut tuollainen. Puheet oli kovat että kinky seksi kiinnostaa ja hän ottaa mielellään ohjat ja vie tilannetta ja on itsevarma herrasmies. Alussa näennäisesti vähän vaikuttikin siltä mutta se kinkyily olisi siis sitä että hän antaa täysillä piiskaa vailla mitään sanoja ja sitten seuraa se muutaman sekunnin munantyydytys joko minun käden, suun tai pillun avulla ja minuun ei ikinä kosketa edes pyydettäessä. 🥲

Ja vaikka eroan hänestä jossain kohtaa juurikin koska en kestä tätä seksuaalisesti, niin myönnän että en uskalla enää myöskään jatkossa etsiä seksiä. Selvästi olen ihan avuton ja vailla ihmistuntemusta enkä tämän kokemuksen jälkeen halua enää ketään lähelleni. Tuntuu että tämä kurja suhde on purkanut kaiken sen hyvän mitä ex sai aikaan seksuaalisen nautinnon ja itsevarmuuden osalta.

-onneton omaa syytään

Vierailija kirjoitti:

(2/2)

No, lienee sanomattakin selvää että asiasta on puhuttu yhteensä kymmeniä tunteja ja että en enää suostu tuollaiseen ! Eli meillä ei ole seksiä. Koska hän ei kertakaikkiaan suostu koskemaan minuun oikeastaan ollenkaan koska kokee olonsa kritisoiduksi. Mutta aluksi meillä oli viikkojen ajan seksiä jossa hänellä olisi milloin vain ollut mahdollista koskea minuun ilman kritiikkiä? Olen jopa kirjoittanut hänelle kirjeen aiheesta jonkun riidan jälkeen jossa hän väitti että hän ei tiedä mitä haluan. Siinä A-nelosella lukee yksityiskohtaisesti mitä haluan.. kirjoitin sen viime joulukuussa. Mies ei ole tehnyt mitään niistä asioista. Ei yhtäkään. Ei edes puhunut seksistä. 

Minun on käytännön syistä vaikea irrottautua tästä liitosta ihan yhtäkkiä, mutta ensi vuonna sen pitäisi onnistua. Tällä hetkellä tuntuu että tämä seksiasia yksinään on tehnyt ikävän särön itsetuntooni. Ensimmäistä kertaa teini-iän jälk

Olipas siinä tarina..aika surullista..kunpa löytäisit vielä sopivan ja toiveesi toteuttavan miehen..jos noin selkeästi kerrotaan omista toiveista ja mieltymyksistä niin en ymmärrä miksi niitä ei voi täyttää ja kuinka helppoa kaikenlisäksi olisi kun ei tarvitse arvuutella mistä tykkäät 

Veikkaan, että on myös aika yleistä, että ihmiset eri syistä peittelevät omia epävarmuuksiaan seksissä antamalla jollain tapaa väärän kuvan taidoistaan tai kiinnostuksenkohteistaan (juuri tuo, että puheet ovat kovat). Jos sanoo, että on epävarma eikä tunne osaavansa jotain juttua tai ole kokenut kovin paljon, se tulkitaan negatiivisesti eli siten, ettei toinen voisi olla hyvä kumppani. Jos taustalla on huonoja kokemuksia eikä seksuaalinen itsetunto ole kovin hyvä, se vaatisi ihan toista lähestymistapaa. Seksuaalinenkin itsetunto kasvaa, kun huomaa, että on hyväksytty ja osaa. 

Itse suhtaudun suurella varauksella, jos joku kertoo osaavansa tyydyttää naisen (tai miehen yhtä lailla). Minusta on iso riski ajatella, että osaisi jotenkin automaattisesti tehdä näin. Siinä sivuutetaan se, että haluaisi aidosti tutustua toisen haluihin ja reaktioihin ja mieltymyksiin. 

N52

Seksi on yliarvostettua. Sitä pitäisi harrastaa kun lisääntymis vaiheessa. 

Miehenä en seksikumppania etsiessä mainostaisi seksitaitojani tai -kykyjäni realismia pidemmälle, mieluummin jopa jättäisin isomman osan niistä arvoitukseksi, koska vaikka taitoa ja kykyä olisikin niin eihän niistä tiedä mitenkään etukäteen toimiiko omat taidot juuri sillä hetkellä ajankohtaiseen itselle uuteen naiseen vai ei. Tai iskeekö tosipaikassa jokin jännitys tai epävarmuus, joka vie kyvytkin kun eihän siitäkään voi koskaan tietää, vaikka aiemmin ei olisi niin käynyt. Sehän selviää vasta kokeilemalla toimiiko kemiat ja osuuko halut yhteen myös käytännössä, vaikka ne etukäteen keskustellessa tuntuisikin sille.

Muutenkin kun ei mainosta ihan kaikkia kykyjään ja taitojaan heti, jää jotain jolla yllättää toinen iloisesti mikäli siinä onnistuu. Turhia paineita tulisi luotua vain itselleen, jos suhdetta solmiessaan ennen petipuuhiin päätymistä tykittäisi kaiken mahdollisen mitä konepellin alta löytyy. Itsellä ei ole huonoja kokemuksia taustalla seksin harrastamisessa kenenkään kanssa ja seksuaalinen itsetunto on omasta mielestä kohdillaan, mutta silti lähestyn mieluummin hiukan varaa jättäen kuin kaiken mahdollisen peliin pistäen heti.

Enhän käytä kaikkia keinojani muutenkaan ekoilla kerroilla sekstaillessa uuden naisen kanssa, johan siitä säikyimmät voisi lähteä jo karkuun ennen kuin pääsee temppuvalikoimassa edes puolivälin paikkeille. Tutustuminen toiseen seksuaalisesti kannattaa aina tehdä toisen haluja ja reaktioita tunnustellen ja rajoja kunnioittaen. Mieltymyksistä olisi hyvä keskustella jo ennen ensimmäistä seksikertaa, mutta ihan aina ei ole maltti siihen riittänyt ennen kuin on jo petihommiin päädytty, mutta silloin pitääkin ymmärtää pitää malttia rohkeampaan suuntaan siirtyessä.

M58