Hyvä seksielämä kaikissa elämänvaiheissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ap!

Olen vaikuttunut asiallisesta, empaattisesta ja lämpimästä tavastasi sanoittaa ja kommentoida  tätä mielestäni yleistä asiaa tässä ja tuossa toisessakin ketjussa.

olen sinua pari vuotta vanhempi M. Itse tilanteessa, jossa mietin tyytyäkö pitkän parisuhteen vakiintuneisiin juttuihin vai hakea uutta ja puuttuvaa muualta. Mieli tekisi enemmän ja eri mausteilla vieläkin. Meidän suhde sen sallii mutta mietin onko oikeus tai mahdollistakaan saada kaikki ja mihin pitää tyytyä?

m56

Nämä ovat kyllä tosi hyviä kysymyksiä. En tiedä, kuinka moni saa elämässään seksuaalisesti kaiken, mitä haluaa. Ehkä se uteliaisuus ja uuden kokemisen halu ihan itsessään on se, mikä osin pitää ihmisen seksuaalisuutta voimissaan. Kuten muissakin asioissa, se ei ehkä useinkaan ole paras tila, että on saanu

Luitko M51 kirjoituksen seksielämänkaarestaan kumppaninsa kanssa? Sinäkö et tuon evoluution koe olevan mahdollinen luottamuksellisessa suhteessa yhden kumppanin kanssa? Koet, että laajemmin pitäisi olla avoimia suhteita?

Itselle loistavan seksielämän perusta on luottamus ja turvallisuus emotionaalisessa suhteessa. Syvä, yksityinen yhteys. Luonnollisesti olen kumppanin kanssa, joka on samaa mieltä.

Yhtenevät käsitykset kumppanin/kumppanien kanssa tästä lienee tärkein asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ap!

Olen vaikuttunut asiallisesta, empaattisesta ja lämpimästä tavastasi sanoittaa ja kommentoida  tätä mielestäni yleistä asiaa tässä ja tuossa toisessakin ketjussa.

olen sinua pari vuotta vanhempi M. Itse tilanteessa, jossa mietin tyytyäkö pitkän parisuhteen vakiintuneisiin juttuihin vai hakea uutta ja puuttuvaa muualta. Mieli tekisi enemmän ja eri mausteilla vieläkin. Meidän suhde sen sallii mutta mietin onko oikeus tai mahdollistakaan saada kaikki ja mihin pitää tyytyä?

m56

Nämä ovat kyllä tosi hyviä kysymyksiä. En tiedä, kuinka moni saa elämässään seksuaalisesti kaiken, mitä haluaa. Ehkä se uteliaisuus ja uuden kokemisen halu ihan itsessään on se, mikä osin pitää ihmisen seksuaalisuutta voimissaan. Kuten muissakin asioissa,

Ehdottomasti kokeiluja ja riittävästi kaikkea mitä haluaa, voi onnistua saamaan myös yhden ihmisen kanssa parisuhteessa. Uskon, että se olisi useimpien ihmisten  haavekin, että juuri näin olisi. Avoimista suhteista minulla ei ole oikeastaan muuta kantaa kuin että ne varmasti jokainen avoin suhde on erilainen eikä se ole automaattisesti hyvä tai huono asia. Minusta näyttää siltä tämänkin keskustelun perusteella, että monet haluaisivat nimenomaan parisuhteen seksielämän toimivan. Ne, joilla se toimii, toivottavasti muistavat, miten tavattoman onnekkaita he ovat. Vaikka itse tekisi mitä, kahden ihmisen suhteessa on aina osapuoli, johon ei voi täysin vaikuttaa. 

Ja unohtui, että N52 kirjoitti kommentin 43

Luin kirjoituksen. Koen tuollaisen evoluution olevan mahdollista luottamuksellisessa suhteessa yhden kumppanin kanssa enkä koe, että laajemmin pitäisi olla avoimia suhteita. Allekirjoitan viimeisen lauseesi.

Yhtenevät näkemykset syntyvät avoimesta, rehellisestä kommunikaatiosta ja molemminpuolisesta kunnioituksesta, rakkaudesta. Luulen, että kumppanini ajattelee samoin. Samaa mieltä hänen kanssaan olen siitä, että on ok olla eri mieltä ja erilaisia, kertoa ja hyväksyä se. 

Vierailija kirjoitti:

Luin kirjoituksen. Koen tuollaisen evoluution olevan mahdollista luottamuksellisessa suhteessa yhden kumppanin kanssa enkä koe, että laajemmin pitäisi olla avoimia suhteita. Allekirjoitan viimeisen lauseesi.

Yhtenevät näkemykset syntyvät avoimesta, rehellisestä kommunikaatiosta ja molemminpuolisesta kunnioituksesta, rakkaudesta. Luulen, että kumppanini ajattelee samoin. Samaa mieltä hänen kanssaan olen siitä, että on ok olla eri mieltä ja erilaisia, kertoa ja hyväksyä se. 

Ymmärsin että tuo luitko kirjoituksen? oli suunnattu minulle. Vastasin tuossa edellä, tämä ei ole minun kommenttini. Mutta toki kaikkia asioita saavat kaikki kommentoida.

N52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kirjoituksen. Koen tuollaisen evoluution olevan mahdollista luottamuksellisessa suhteessa yhden kumppanin kanssa enkä koe, että laajemmin pitäisi olla avoimia suhteita. Allekirjoitan viimeisen lauseesi.

Yhtenevät näkemykset syntyvät avoimesta, rehellisestä kommunikaatiosta ja molemminpuolisesta kunnioituksesta, rakkaudesta. Luulen, että kumppanini ajattelee samoin. Samaa mieltä hänen kanssaan olen siitä, että on ok olla eri mieltä ja erilaisia, kertoa ja hyväksyä se. 

Ymmärsin että tuo luitko kirjoituksen? oli suunnattu minulle. Vastasin tuossa edellä, tämä ei ole minun kommenttini. Mutta toki kaikkia asioita saavat kaikki kommentoida.

N52

Hupsista! Pahoittelut sekaannuksesta!

Tämä on ollut tosi asiallinen ja mielenkiintoinen ketju. Minusta seksissä aiheena on kaksi eri aspektia joista toinen on juuri tämä ihmisten seksuaalisuus ja suhde seksiin juuri heidän elämässään. ..Ja toinen on sitten se seksistä puhuminen enemmänkin kiihottavana asiana, omat fantasiat, toiveet, lempijutut. Ja sekin on mielenkiintoista, mutta tuo ensiksi mainittu on ehkä hedelmällisempää vieraiden kanssa internetissä, ottaen huomioon millaiseksi muut aiheet helposti näyttävät täällä menevän. 

Kirjoitin tosiaan nuo ensimmäiset viestit ja se helpotti edes vähän purkaa asiaa jossain.

Minusta tuskin saisi mitään toisen seksuaalisesti onnettoman vastinparia, koska osittain taustoistani, osittain perusluonteestani johtuen haluan harrastaa seksiä vain parisuhteessa tai vastaavassa tilanteessa.

En siis esimerkiksi osaisi olla missään sellaisessa että käyn muualla harrastamassa seksiä edes luvan kanssa, saati jos sitä pitäisi salailla. En moralisoi muita!, mutta minulle itselleni siinä tulisi varmasti paha olo kun jo ajatuksena tuntuisi kurjalta että mies hiippailisi vaimonsa selän takana minun luokseni. Tai toisaalta jos luvan kanssa niin olisi se hyvin outoa että olisi niin intiimisti jonkun kanssa joka palaa toisen ihmisen viereen nukkumaan. 

Lisäksi elämäntapani ja arkirutiinini on sellainen, että mikään pettäminen tai kikkailu ei kovinkaan onnistuisi. Jos olisin sinkku niin joutuisin -ja erotessani jossain kohtaa joudunkin- etsimään jonkin hyvin tietynlaisen asuinpaikan missä harrastukseni ja työni voivat toteutua keskellä metsää 😅

Minun on yksinkertaisesti aina ollut sekä omista ominaisuuksistani että elämäntavasta johtuen aika mahdotonta harrastaa mitään irtosuhteita tai hyvin satunnaista seksijärjestelyä jossa aikataulut elää. 

Nykyistä tilannetta ei helpota, että ennen kuin tämä seksielämän surkeus ja siitä johtuvat riidat murensivat rakkauttani ja arvostustani miestäni kohtaan niin minä oikeasti näin että olisimme aina yhdessä. Koko loppuelämän. Ja hän jostain syystä kokee näin edelleen. 

Mitään muuta valittamista ei ole, ihme kyllä ja yritin saada seksin toimimaan hinnalla millä hyvänsä. Lähteminen olisi ja varmasti tulee olemaan hirveän vaikeaa. Arvostan miestäni monessa muussa asiassa, mutta seksin ollessa kyseessä on kuin hän olisi yhtäkkiä oikeasti älyllisesti rajoittunut. Aivan kuin hän vain unohtaisi ihan kaiken mitä on puhuttu tai ei kaikesta huolimatta tajuaisi että jos asiaa ei saada toimimaan niin minun on pakko lähteä. 

(...jatkuu, koska en osaa tiivistää 😅)

(...jatkoa)

Hänelle tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää että seksiin liittyy mikään henkinen puoli. Lukuisista huolellisesti artikuloiduista selityksistä huolimatta hänelle on omienkin sanojensa mahdotonta ymmärtää halutuksi tulemisen ja teknisen toiminnan ero. 

Eli hänen mielestään minun ei pitäisi valittaa laadukkaan seksin puutteesta, koska "hän kyllä toimisi kuten pyydän" kunhan kirjaimellisesti ohjeistan häntä kärsivällisesti. Joka kerta. Samalla tietäen, ettei hänellä ole minkäänlaista halua siihen toimintaan.. esimerkiksi "nyt kaksi sormea sisään" ja sitten ohjeistan milloin lopettaa, milloin jatkaa, mitä mahdollisesti sanoa. 

Reiluuden nimissä todettakoon että hän on tai olisi itse ihan tyytyväinen vastaavaan, eli ei kyllä vaadi itsekään enempää 😅

Max pari kertaa kuukaudessa joku lähes passiivisaggressiivisesti annettu käsihoito tai puolen minuutin pano jossa makaan lahnana itkua pidätellen on hänelle tosiaan aivan okei. Minulle tämä on painajainen, enkä ollut ennen tätä suhdetta osannut edes kuvitella että tällaista asennetta seksiin on! Etenkin kun miehellä ei ole mitään uskonnollista kasvatusta, kehohäpeää tai sinänsä ongelmia puhua tästä asiasta (mikään puhe ei vain käänny spontaaniin toimintaan vaan 100% kaikesta vastuusta on minulla, argh). 

..Ja kyllä, uskoisin että kunhan olen saanut erottua ja nuoltua haavani, niin tilanne näyttää erilaiselta. Ehkä aikanaan ei tunnu etten voi enää yrittää kenenkään kanssa. Vaikka nyt tuntuukin vahvasti siltä. Ehkä kun tähän ahdistavaan sotkuun saa tarpeeksi etäisyyttä niin asiat asettuvat sillä tavoin perspektiiviin, että tätä kauheaa tilannetta on kestänyt vain muutamia vuosia kun taas ihanaa seksiä oli ex-miesystävän kanssa lähes vuosikymmenen ajan. 

-omaa syytään onneton 

Ihan onnetonta seksiä joka kerta että ei jaksa edes harrastaa

Täällä on ollut keskustelua siitä, mikä estää toteuttamasta seksihalujaan, vaikka siihen olisi mahdollisuudet ja myös puolisolle olisi ok, että seksiä on muidenkin kanssa (olettaen, ettei seksi puolison kanssa ole määrältään tai laadultaan riittävää). Kyllä siinä varmasti tosiaan monenlaista joutuu miettimään. Tuntematon ihminen on aina siinä mielessä arvaamaton, ettei tiedä, miten hän kokee asiat ja reagoi. En tiedä, kuinka yleistä on myös, että ihmiset kertovat suoria valheita siitä, mitä ovat hakemassa. Rehellisyys intiimeissä ihmissuhteissa on aika ehdoton juttu. Voi olla varmasti myös vaikea löytää ihminen, joka haluaa samoja asioita niin suhteen laadulta kuin seksuaalisesti.

Ja sitten taas jos ajattelee pitkää suhdetta, siinäkin on monenmoiset mahdollisuudet siihen, että kun parisuhteen osapuolten seksuaaliset halut muuttuvat, ne eivät muutu samaan suuntaan. En tiedä, kuinka usein tämä on se, mikä aiheuttaa vaikeuksia parisuhteessa. Erimääräiset halut on varmaan vielä yleisempi syy siihen, että suhdetta ei koeta seksin osalta hyväksi. Mutta tämä on arvelua, minulla ei ole tilastoja tästä enkä tiedä, onko asiaa tutkittukaan.

N52 

"Olen ehkä vähän vaimosi kaltainen, koska sytyn miehen halusta. Tiedän, että omakin mieheni haluaisi minun tekevän enemmän aloitteita, mutta se olisi itselleni teennäistä ja jopa haluilleni haitallista. Kai sitten kaipaan sellaista "luolamiestapaa". Mutta kun mies näyttää halunsa, olen kyllä heti valmis ja seksi on kiihkeää ja monipuolista. Ja siinä osoitan mieheni olevan upea ja haluttava."

Varmasti ihan jokainen nainen haluaa olla haluttu ja himon kohde, mutta kun se mieskin haluaa olla sitä edes joskus..kun vuosikymmeniä olet parisuhteessa ainoa joka tekee aloitteet ja näyttää halunsa sille toiselle osapuolelle niin siihen vaan väsyy jossain kohtaa 

Hienosti kyllä kirjoitettu "-omaa syytään onneton". Vaikka itse välillä fantasioinkin tuosta avioliiton ulkopuolisesta seksikumppanin löytämisestä, on tosiasia kuitenkin myös se, että normaaliin arkeen ei semmoinen ylimääräinen tekijä mahtuisi mitenkään.

Meillä suhteen alussa seksi oli mahtavaa, kun tuntui että oltiin henkisesti molemmat niin mukana siinä. Vaikka silloinkin aloitteita tein enemmän, niin se henkinen yhteys oli niin vahva, ettei sitä niin ajatellut eikä se haitannut. Nyt kun on ajauduttu ongelmiin, ja se henkinen yhteys on vähentynyt huomattavasti, ne epäkohdat korostuu. Kaipuu entiseen on kova, vaikka samalla "tietää" että se aika on ohi...

-Pian 50v mies-

Vierailija kirjoitti:

"Olen ehkä vähän vaimosi kaltainen, koska sytyn miehen halusta. Tiedän, että omakin mieheni haluaisi minun tekevän enemmän aloitteita, mutta se olisi itselleni teennäistä ja jopa haluilleni haitallista. Kai sitten kaipaan sellaista "luolamiestapaa". Mutta kun mies näyttää halunsa, olen kyllä heti valmis ja seksi on kiihkeää ja monipuolista. Ja siinä osoitan mieheni olevan upea ja haluttava."

 

Varmasti ihan jokainen nainen haluaa olla haluttu ja himon kohde, mutta kun se mieskin haluaa olla sitä edes joskus..kun vuosikymmeniä olet parisuhteessa ainoa joka tekee aloitteet ja näyttää halunsa sille toiselle osapuolelle niin siihen vaan väsyy jossain kohtaa 

Minä myös olen huono tekemään aloitteita. Olen vahvasti miellyttämisenhaluinen ja miesystävä tietää sen, siitä on puhuttu. Se etten tee alotteita ei johdu siitä etten halua vaan elän vahvasti hänen halujensa kautta. Annan kyllä muuten läheisyyttä, tulen viereen ja kainaloon, hyväilen, suutelen, halailen. Mutta puhtaasti seksin aloittaa hän ja olen aina heti mukana 100%. Jos "Kohta 50 v M" vaimo ollut aina passiivinen tuossa, lienee vaikea asiaa muuttaa, varsinkin jos liittyy vahvasti persoonaan ja luonteeseen.

N50

Vierailija kirjoitti:

Hienosti kyllä kirjoitettu "-omaa syytään onneton". Vaikka itse välillä fantasioinkin tuosta avioliiton ulkopuolisesta seksikumppanin löytämisestä, on tosiasia kuitenkin myös se, että normaaliin arkeen ei semmoinen ylimääräinen tekijä mahtuisi mitenkään.

Meillä suhteen alussa seksi oli mahtavaa, kun tuntui että oltiin henkisesti molemmat niin mukana siinä. Vaikka silloinkin aloitteita tein enemmän, niin se henkinen yhteys oli niin vahva, ettei sitä niin ajatellut eikä se haitannut. Nyt kun on ajauduttu ongelmiin, ja se henkinen yhteys on vähentynyt huomattavasti, ne epäkohdat korostuu. Kaipuu entiseen on kova, vaikka samalla "tietää" että se aika on ohi...

-Pian 50v mies-

Voi miten surullista... Tuo henkinen yhteys ja sen heikkeneminen selittää paljon. Se on niin iso osa koko pakettia. Toivon että jotenkin saatte sitä korjattua. Jos ei.... Niin, mitä jää?

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen ehkä vähän vaimosi kaltainen, koska sytyn miehen halusta. Tiedän, että omakin mieheni haluaisi minun tekevän enemmän aloitteita, mutta se olisi itselleni teennäistä ja jopa haluilleni haitallista. Kai sitten kaipaan sellaista "luolamiestapaa". Mutta kun mies näyttää halunsa, olen kyllä heti valmis ja seksi on kiihkeää ja monipuolista. Ja siinä osoitan mieheni olevan upea ja haluttava."

 

Varmasti ihan jokainen nainen haluaa olla haluttu ja himon kohde, mutta kun se mieskin haluaa olla sitä edes joskus..kun vuosikymmeniä olet parisuhteessa ainoa joka tekee aloitteet ja näyttää halunsa sille toiselle osapuolelle niin siihen vaan väsyy jossain kohtaa 

Minä myös olen huono tekemään aloitteita. Olen vahvasti miellyttämisenhaluinen ja miesystävä tietää sen, siitä on puhuttu. Se etten tee alotteita ei johdu siitä etten halua vaan elän vahvasti h

Vaimossani on paljon samaa, ja nuo läheisyyden antamiset ja muut eleet on semmoisia mitä eniten kaipaankin. Aina hän ei passiivinen noiden antamisessa ole ollut, mutta se on haasteellisen elämäntilanteen seurauksena siihen mennyt. 

Minulle niiden väheneminen/loppuminen kuitenkin kertoo sen, etten ole toisen silmissä enää haluttava, jolloin aloitteen tekeminenkin ja sen kipinän ylläpito hankaloituu...

Itsekin toivon että tuon saisi vielä jotenkin korjattua, mutta on tässä hieman luovuttamisen merkkejä ilmassa.

Ja taas äskeinen oli minun

-Pian 50v mies-

Miesten ja naisten seksuaalisuus on varmaan keskimäärin jossain määrin erilaista, mutta silti uskon että niissä on enemmän samaa kuin eroja. Sukupuolesta riippumatta ihminen haluaa olla haluttu ja kokea, että saa toisen tuntemaan olonsa hyväksi. Ainakin itselleni näillä asioilla on myös tosi iso vaikutus siihen, miten koen itseni. On kokonaisvaltaisemmin parempi olo, jos nämä asiat ovat kunnossa. 

N52

Erittäin vaikean avosuhteen loputtua olen päättänyt alkaa etsiä omaa seksuaalisuuttani ilman ennakkoluuloja. Ja se on on ollut todella mielenkiintoinen matka omaan sisimpääni! Olen ollut myös epämukavuusalueella mutta jälkeenpäin olen ollut ylpeä estottomuudestani ja rohkeudestani! T. M58

Aikamoinen itsensä kehumis ketju pystyssä.

No kyllä se on yhtä kusiputken hinkkaamista mitä ei jaksa kukaan