Nainen, voisitko olla miehen kanssa jolla ei olisi mitään tarvetta/halua pitää sinusta huolta?
Ei lohduta eikä ota syliin kun on paha mieli, ei huolehdi kun olet kipeä, ei provaidaa taloudellisesti jne.
Kommentit (181)
Jos ei vaadi niitä samoja asioita minulta niin en näe syytä miksi en.
"Olla"? Siis tehdä mitä? En parittelisi tällaisen miehen kanssa, enkä asuisi, enkä olisi varmaan kaverikaan.
Mitä tollasella tunnevammaisella tekee, ei mitään.
Tuollaisesta tulisi vain paha mieli, parempi olisi olla yksikseen. Minulle on tärkeää, että miestä kiinnostaa miltä minusta tuntuu ja tykkää helliä pyytämättäkin. Hän huolehtii samalla tavalla kuin minä hänestä.
Olisin siis pelkkä panopuu? Ei kiitos, ap!
Minusta on aika eri asia se onko mies empaattinen puolisolleen tai sitten se, että antaa rahaa. Minulle tuo ensimmäinen osa on tärkeämpää ja en ottaisi miestä, joka ei auta silloin kun olen itse sairas tai on suruja yms. Ja olen itse niin hyvässä työssä ja hyvällä palkalla, että en tarvitse puolison rahoja vielä lisää, vaan osallistun yhtälailla talouden menoihin kuin mieskin.
Vierailija kirjoitti:
En. Miksi kysyt tuota?
Ap:lla on käynistynyt ns. redemption arc. Hän alkaa hiljalleen tajuta, ettei hänen naisenpuute johdukaan mistään tasoteorioista, chadeista ja muusta hölkänkölkästä, vaan hänen tavastaan olla parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olisin siis pelkkä panopuu? Ei kiitos, ap!
Ei kukaan naista panopuuksi hanki. Liian kallis.
Suhde on huono jos hellyys ja lohduttaminen puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin siis pelkkä panopuu? Ei kiitos, ap!
Ei kukaan naista panopuuksi hanki. Liian kallis.
Ne irtonaiset vasta kalliiksi tulevat.
Kyllä. En kaipaa mitään huolenpitäjää, olen itsenäinen aikuinen joka olen eron jälkeen elänyt jo yli 10 vuotta yksin. Olisi se nyt kumma, jos sitten parisuhteessa taantuisin tästä itsenäisestä tilasta huolenpitoa vaativaksi aikuislapseksi.
Olen nuorempana ollut kahdesti parisuhteessa jossa mies tuntui pitävän minua lähinnä vihollisenaan ja mikä surullisinta, tuollaisia samanlaisia tuntui olevan kaikkien sen aikaisen kaveripiirin parisuhteet.
Vaikka kahdesti tuollaiseen suhteeseen erehdyinkin niin sellaiseen en jäänyt eli en voinut enkä voisi olla tuollaisen miehen kanssa.
Olen ollut aina sellaisten miesten kanssa ennen nykyistä miestäni. Näille miehille kuitenkin kelpaa se, että nainen luopuu elämästään täysin heidän hoivaamisensa vuoksi ja ovat täysin valmiita kuluttamaan toisen loppuun samalla loputtomasti palvelua vaatiessaan. Nyt minulla on mies, joka haluaa pitää minusta huolen, eikä minulla ole muita huolia kuin se, miten osaan palauttaa hänelle kaiken sen hyvän mitä hän tekee minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Miksi kysyt tuota?
Ap:lla on käynistynyt ns. redemption arc. Hän alkaa hiljalleen tajuta, ettei hänen naisenpuute johdukaan mistään tasoteorioista, chadeista ja muusta hölkänkölkästä, vaan hänen tavastaan olla parisuhteessa.
Sykli kiertää kyllä takaisin "tämä on naisten syytä"- vaiheeseen. Ap:n henkinen kypsyys tuskin riittää muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin siis pelkkä panopuu? Ei kiitos, ap!
Ei kukaan naista panopuuksi hanki. Liian kallis.
Ne irtonaiset vasta kalliiksi tulevat.
Irtonaiset heitetään suoraan roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin siis pelkkä panopuu? Ei kiitos, ap!
Ei kukaan naista panopuuksi hanki. Liian kallis.
Ne irtonaiset vasta kalliiksi tulevat.
Irtonaiset heitetään suoraan roskikseen.
Ja sinut luiskaan ja ulkoruokintaan.
provaidaa :D :D:D:D:D
Olin tulossa vastaamaan jotain mutta nyt en kykene kun kuolen nauruun
Siis miksi kukaan olisi suhteessa, jos siitä ei saa mitään omaa elämää parantavaa, jotain, mitä ei jo valmiiksi sinkkuna saa?