Nainen, voisitko olla miehen kanssa jolla ei olisi mitään tarvetta/halua pitää sinusta huolta?
Ei lohduta eikä ota syliin kun on paha mieli, ei huolehdi kun olet kipeä, ei provaidaa taloudellisesti jne.
Kommentit (181)
Lähtökohta on että jokainen huolehtii itsestään.Ei miehen tehtävä ole lohduttaa jos naiselle tulee paha mieli jostain asiasta joka ei liity mieheen.
Miehen pitäisi olla huolehtiva herrasmies, joka tuo pätäkkää taloon?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole yli kymmeneen vuoteen ollut paha mieli, enkä ole ollut sairaanakaan ja mulla on oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu itsestäni. En oikein osaa sanoa, että kaipaisinko toiselta jotain paapomista.
Oho! Yli 10 vuotta ilman pahaa mieltä!! Miten sä teet ton? Et varmaan uutisia lue ainakaan.
Ei musta oo kyllä tarvetta pitääkään huolta.
Vierailija kirjoitti:
Ei musta oo kyllä tarvetta pitääkään huolta.
On eri asia pärjätä tai kitkutella kuin voida hyvin. Tässä sulle virtuaalihali ((x))
En olisi. Mikään *provaidaus' ei ole tarpeen, mutta muuten kaipaan yhteyttä toiseen ihmiseen.
Olen aikanaan ollut tuollaisessa suhteessa vuosia. Ja se mies vieläpä jätti minut, enkä minä häntä.
Taloudellista apua en tarvitse. Jos olisin vatsataudissa ja korkeassa kuumeessa. Mies ei hakisi minulle lääkettä, limua ja mustikkakeittoa. Täytyisi olla viallinen, että minun aikuiset lapseni hoitaisi sen homman. Henkisesti seison omilla jaloilla.
En voisi, mielestäni miehen pitää maksaa viulut.
En. Toista voi auttaa omien voimien ja resurssien mukaan. Muutkin. Pakko ei ole, mutta se on tärkeää. Ei ketään saa jättää heitteille. Perustulo voisi auttaa, jokaisen apu.
No en. Mun mielestäni kuuluu normaaliin parisuhteeseen huolehtia molemmin puolin toisesta. En mä mitään omaishoitajaa tai elättäjää etsi, mutta jos miestä ei kiinnosta jos olen kipeä tai surullinen niin??
Olen ollut sellaisessa suhteessa. Pärjään tosi hyvin omillanikin enkä osaa (tai halua) ottaa vastaan paapomista, mutta olisihan sellaiselle tavanomaiseksi laskemalleni huomioimiselle ollut hetkensä. Laittaa teevesi kiehumaan samalla kun keittää itselleen kahvin, tai ulkoiluttaa pyytämättä yhteisen koiran silloin, kun olen kuumeessa. Jos mies lähtisi vaikka ostamaan herkkuja silloin kun olisin surullinen, tuntisin oloni vaan avuttomammaksi, enkä pidä siitä tunteesta.
73 jatkaa, että taloudellisesti lasken aina olevani velkaa kaiken, minkä mies (tai joku ystäväkin) "provaidaa". Tarjoan jotain muuta sitten sopivana hetkenä.
Vierailija kirjoitti:
Suimalaiset miehetodottavat ja olettavat naisilta huolenpitoa ja hoivaa, mutta todella moni ei sitä itse anna. Siksi parisuhteet päättyvät eroon. Nainen ei enää jaksa tehdä kaikkien tunnetyltä, hoitaa ja houvsta,kun ei saa itse mitään vastineeksi. Avioeron jälkeen mies on ihan hukassa ja nainen kukoistaa.
Naiset ovat riutuneet tuossa roolissa sukupolvesta toiseen ja miehet on haluttu siihen samaan miinaan. Miehet ovat nyt vuorostaan myös kotona lasten kanssa, koska naiskunta haluaa oman vuoronsa mennä töissä ja harrasteissaan, yms ja siunaus perheestä on muuttunut pikahuoltamiseksi jaksamisen äärirajoilla kummallekin sukupuolelle ja sitten ihmetellään, kun parisuhteet ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
No en. Mun mielestäni kuuluu normaaliin parisuhteeseen huolehtia molemmin puolin toisesta. En mä mitään omaishoitajaa tai elättäjää etsi, mutta jos miestä ei kiinnosta jos olen kipeä tai surullinen niin??
Molemmin puolin?? Täällähän naiset julistaa kuinka eivät halua antaa suhteeseen mitään, heidän pitää olla voittajia.
Vaikka olisin tsiljonääri niin en ottaisi miestä, joka ei huolehdi puolisostaan taloudellisesti. En vaan koe yhtään mitään vetoa vauvamaiseen mieheen, joka yrittää loisia naisessa tai jotenkin asettaa itseään samalle viivalle tämän kanssa. Miettikää nyt itsekin, miten sekopäistä tuollainen olisi miljonäärien kesken. Että mies ei tarjoaisi vaan vaatisi jotain 50/50 ja vonkaisi pillua? Hyi helvetti. Lahjiottaisin mieluummin vaikka sosiaalihuoltoon kuin alkaisin panemaan tällaista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suimalaiset miehetodottavat ja olettavat naisilta huolenpitoa ja hoivaa, mutta todella moni ei sitä itse anna. Siksi parisuhteet päättyvät eroon. Nainen ei enää jaksa tehdä kaikkien tunnetyltä, hoitaa ja houvsta,kun ei saa itse mitään vastineeksi. Avioeron jälkeen mies on ihan hukassa ja nainen kukoistaa.
Naiset ovat riutuneet tuossa roolissa sukupolvesta toiseen ja miehet on haluttu siihen samaan miinaan. Miehet ovat nyt vuorostaan myös kotona lasten kanssa, koska naiskunta haluaa oman vuoronsa mennä töissä ja harrasteissaan, yms ja siunaus perheestä on muuttunut pikahuoltamiseksi jaksamisen äärirajoilla kummallekin sukupuolelle ja sitten ihmetellään, kun parisuhteet ei kestä.
Saahan naiset haluta oman vuoronsa.
Ristiriita ja ongelma tulee siinä vaiheessa, kun naiset eivät ole halukkaita ottamaan roolia sen rahan tuomisen kanssa. Miehen pitää edelleen ansaita enemmän, mutta hoitaa koti ja lapset naisen puolesta.
Vaikea kuvitella, että jollakin ei olisi mitään tarvetta pitää huolta rakastamastaan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Mun mielestäni kuuluu normaaliin parisuhteeseen huolehtia molemmin puolin toisesta. En mä mitään omaishoitajaa tai elättäjää etsi, mutta jos miestä ei kiinnosta jos olen kipeä tai surullinen niin??
Molemmin puolin?? Täällähän naiset julistaa kuinka eivät halua antaa suhteeseen mitään, heidän pitää olla voittajia.
Se naisen läsnäolo ja huomio on se lahja. Oletko koskaan nähnyt mihin päätyvät miehet, jotka eivät saa naisen rakkautta tai saavat sitä jossain laitoksessa, ehkä juuri ja juuri isoäidiltään?
Jos et arvosta naisen läsnäoloa ja energiaa, niin pysy heistä erossa. Pippeliäsi voit hinkata vaikka kumiputkeen, ei kiinnosta.
Omituinen käsitys rakkaudesta, jos siihen ei kuulu toisen tukeminen vaikeina aikoina, esim. kun kohtaa surua tai sairastuu.