Terveystieteiden maisterin ja lääkärin ero?

ja toinen nimensä mukaan terveyden tutkimukseen. Riippuu varmaan omasta taustasta työllistyminen, aika paljon sairaanhoitajia taitaa tuon tutkinnon avulla edetä ylempiin tehtäviin.

Lääkärit ovat opiskelleet lääketiedettä ja terveystieteen maisterit terveystieteitä.

Lääkärit ovat opiskelleet lääketiedettä ja terveystieteen maisterit terveystieteitä.

Ja miten koulutus eroaa toisistaan?

Lääkäri opiskelee lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmassa. Lääketieteelliseen voi pyrkiä lukiopohjalta, ja tavoitteena on lääkärin ammatti.



Terveystieteiden maisteriksi päätynyt henkilö on opiskellut hoitotiedettä, tavoitteenaan terveystieteiden kandin tai maisterin tutkinto. Pohjakoulutuksena hänellä on hoitoalan opisto- tai amk- tason tutkinto sekä työkokemusta.



Terveystieteiden maisterin löydät työelämästä esim osastonhoitajana, ylihoitajana tai hoittyön opettajana.



Hoitotiede ja lääketiede sivuavat toisiaan käytänössä, työssä nuo tieteenalat tukevat toisiaan. Ne eivät ole kuitenkaan sama asia, ja eroavaisuuksia löytyy jonkin verran. Tavoite on kuitenkin sama, ihmisen hyvinvointi.

terveystieteen maisteri pätevöityy sosiaali- ja terveystieteen tutkimus- hallinto- ja suunnittelutehtäviin. Siis esimerkiksi tutkimaan, että miten sairaanhoito tehokkaasti pitäisi järjestää, onko kouluterkoista oikeasti mitään hyötyä vai olisko sittenkin perhelääkärijärjestelmä parempi, miten suuri osa kivunhoidolla on vanhustenhoidossa jne.



Lääkärit ovat lääkäreitä, jotka diagnosoivat sairauksia ja hoitavat potilaita.



Tutkinnot eroavat toisistaan siten, että terveystieteenmaisterille opetetaan ensimmäisen kappaleen hommia, lääkärille taas lääkärin tehtäviä.

ja toinen nimensä mukaan terveyden tutkimukseen. Riippuu varmaan omasta taustasta työllistyminen, aika paljon sairaanhoitajia taitaa tuon tutkinnon avulla edetä ylempiin tehtäviin.

Kyllä lääkärit opiskelevat paaaljon muutakin kuin hoitotoimenpiteitä. Ihmisen anatomian ja fysiologian pikkutarkka opiskelu ja miten kaikki toimii solutasolla, sairauksien syyt, syntymekanismit ja hoidot kuuluvat opiskeluohjelmaan varmasti.

Lääkäri oja terveystieteiden maisteri ovat ihan yksinkertaisesti kaksi eri ammattia.

eikä ne aina ole lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Lääkärit ovat opiskelleet lääketiedettä ja terveystieteen maisterit terveystieteitä.

Ja miten koulutus eroaa toisistaan?

Kovastikin eroaa. Lääkärit opiskelevat käytännön lääketiedettä ja voivat suuntautua kliiniseen potilastyöhön. Terveystieteiden maisteri taas valmistuu hallinnollisiin ts. konttorihommiin. Periaatteessa jälkimmäinen on lähempänä kansantaloustieteilijää, ympäristöekonomiaa tai ravintoterapeuttia tmv. kuin lääkäriä. Yhteistähän kaikille noille on ihmismäisten elinolojen varmistaminen.

"Hoitotieteen koulutusohjelmaan hakevalta edellytetään, että hän on suorittanut terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon tai aikaisemman terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnon (esim. erikoissairaanhoitaja tai muu samantasoinen tutkinto). Terveydenhuoltoalan tutkinnolla korvataan osa terveystieteiden kandidaatin opinnoista.



Vuonna 2011 otetaan terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hoitotieteen pääaineeseen 40 opiskelijaa. Hakijan tulee valita suuntautuuko hoitotyön johtamiseen (20 opiskelijaa) vai hoitotyön opettamiseen (20 opiskelijaa)."



lähde:uta.fi



avoimessa yliopistossa tietty voi opiskella jotain, ja tarpeeksi sieltä pisteitä haalittuaan voi hekeutua tutkinto- opiskelijaksi. Kallis ja pitkä tie.

"Hoitotieteen koulutusohjelmaan hakevalta edellytetään, että hän on suorittanut terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon tai aikaisemman terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnon (esim. erikoissairaanhoitaja tai muu samantasoinen tutkinto). Terveydenhuoltoalan tutkinnolla korvataan osa terveystieteiden kandidaatin opinnoista.

Vuonna 2011 otetaan terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hoitotieteen pääaineeseen 40 opiskelijaa. Hakijan tulee valita suuntautuuko hoitotyön johtamiseen (20 opiskelijaa) vai hoitotyön opettamiseen (20 opiskelijaa)."

lähde:uta.fi

avoimessa yliopistossa tietty voi opiskella jotain, ja tarpeeksi sieltä pisteitä haalittuaan voi hekeutua tutkinto- opiskelijaksi. Kallis ja pitkä tie.

terveystieteitä voi opiskella myös Jyväskylän, Itä-Suomen, ja TUrun yliopistoissa sekä Åbo Academissa. Näiden eriyliopistojen eri tiedekuntien ja eri oppiaineiden hakukelpoisuusvaatimukset ovat erilaisia. Osaan riittää, kuten todettu, pelkkä lukiopohja.

Terv.maist. on hoitaja, lääkäri on lääkäri.

Lisäksi lääkärillä on jo perustutkinto lisensiaattitasoinen, maisteri on maisteri.

1. Lääketieteen lisensiaatti on lääketieteen ja kliinisen lääkehoidon asiantuntija. Valtaosa LL:stä työskentelee lääkäreinä tai terveydenhuollon johtotehtävissä, mutta osa myös tutkijoina tai asiantuntijoina.



2. Terveystieteen/hoitotieteen maisteri on ko. alojen, hoitotyön ja hoitotyön resursoinnin asiantuntija. Yleensä he työskentelevät hoitohenkilöstön (sairaanhoitajat ja lähihoitajat) esimiehinä, osa tutkijoina tai opetustehtävissä.

Lisäksi lääkärillä on jo perustutkinto lisensiaattitasoinen, maisteri on maisteri.

molemmat ovat oikeasti saman tasoisia tutkintoja. Vaikka lääketieteen lisensiaatti on teoriassa lisensiaatti, se on silti vain tavallinen ylempi korkeakoulututkinto, siis perustutkinto kuten muiden alojen maisterintutkinnotkin. Se EI vielä ole jatkotutkinto, kuten oikeat lisensiaatintutkinnot. Ja nyt on ihan turha väitellä siitä, että siihen lääketeiteen lisensiaatintutkintoon vaaditaan muutama opintopiste enemmän kuin muiden alojen maisterintutkinnon vähimmäismäärä on. Eihän kukaan muilla aloilla valmistu niillä vähimmäismäärillä.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 12:21"]

Haluaisin vain mainita, että lääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 360 opintopistettä, joka on 60 op laajempi kuin maisterin tutkinto ja siten myös samanlaajuinen kuin tieteellisenä jatkokoulutuksena suoritettu lisensiaatin tutkinto vaikka se onkin ylempi korkeakoulututkinto. On totta, että lääkärille ei kuulu gradua tai vastaavaa lopputyötä, mutta on syytä muistaa, että opintoihin kuuluu 20 op laajuinen tutkielma ja kynnystenttejä. Kynnystenteissä arvioidaan siihen asti kertynyttä tieto- ja taitotasoa esimerkiksi koko prekliinisen vaiheen (ensimmäiset kaksi vuotta) ajalta. Opintoihin kuuluu pakollisia harjoitteluja ja päivystysvelvollisuus terveyskeskuksessa, jotka opintojen kliinisen osan takia soveltuvat hyvin suorituksiksi joista myönnetään opintopisteitä. Aikaisemmin mainitsemani kynnystentit siis myös rajoittavat opinnoissa etenemistä, kliiniseen vaiheeseen ei ole asiaa, mikäli klinikkakynnystä ei ylitetä jne. Tälläinen tutkintorakenne on yliopistossa poikkeuksellinen.

Ja kuten joku jo aiemmin totesikin, lääkärin opinnot koostuvat myös paljon muusta kuin kliinisten taitojen harjoittelusta. Ensimmäiset kaksi vuotta käytetään terveen elimistön toiminnan ja rakenteiden opiskeluun kirjojen ja ruumiinavauksien avulla. Opintoihin kuuluu solu- ja molekyylibiologiaa sekä anatomiaa näin esimerkkinä mainitakseni. Elimistön hienotoiminnan opiskelu jatkuu toki prekliinisen vaiheen jälkeen, mutta tällöin usein patofysiologian näkökulmasta, jolloin perehdytään sairauksien syntymekanismeihin ja hoidon vaikutuksiin aina solutasolta ihmiseen psykofyysisenä kokonaisuutena.

[/quote]

Muiden tiedekuntien tutkintojärjestelmässä lisensiaatti on nimenomaan _tieteellinen_ jatkotutkinto, jossa keskiössä on lisensiaattityö, laaja tieteellinen tutkimus. Opintopisteet eivät muuta sitä asiaa, että lääketieteen lisensiaatti on oman alansa perustutkinto joka vastaa muiden alojen maisterintutkintoa tasonsa perusteella. Muihin aloihin vain sisältyy tuo näyttö tieteentekemisen alkeiden hallitsemisesta eli gradu. Tottakai kynnystentit ja opiskelu lääkiksessä vaativat paljon, mutta kyseessä on ennemminkin ammatillinen opiskelu (jolle on ilman muuta paikkansa, kun katsoo lääkärin perustehtäviä), mutta samassa mielessä se ei ole tieteellinen tutkinto kuin useimmat muut yliopistossa vaan rakentunut täysin eri tavalla. Sinänsä se ei ole vähemmän arvostettavaa kuin mikään muukaan, mutta muiden tiedekuntien lisensiaatin tutkintojen kanssa lääketieteen lisensiaatin tutkinnolla ei ole mitään tekemistä. Perus- ja jatko-opintojen tasoa ei pelkillä opintopisteiden määrillä mitata.

[/quote]

Jos näin olisi, lääketieteen lisensiaatintutkinto olisi mahdollista suorittaa samassa ajassa, kuin maisteriopinnot. Mistä moinen katkeruus lääkäreitä kohtaan, kun valheellisesti haluat saivarrella.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 12:29"]

Käytännössä LL -tutkinto on ammattitutkinto, jota ei pidä missään nimessä verrata tavalliseen yliopiston lisensiaatti tutkintooni, koska viimeksimainittu on tieteellinen jatkotutkinto. Ja totta on sekin, ettei lääkäreiksi valmistuvien tieteenfilosofinen tieto yleensä ole välttämättä edes normi-maisterin tasoa.

T. Oik.tie

[/quote]

Suuri osa yliopistotutkinnoista on ammattitutkintoja, esim. arkkitehti, taiteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, diplomi.insinööri jne. En silti osaa pitää näiden tutkinnon suorittajia opinnoiiltaan alempitasoisina muihin maistereihin nähden, ehkä jopa päinvastoin.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.08.2011 klo 16:16"]

Terv.maist. on hoitaja, lääkäri on lääkäri.

[/quote]

Mikä ihme tekee terveystieteiden maisterista hoitaja :D ?

[/quote]

Oisko vaikka virkanimike? Osastonhoitaja, ylihoitaja. Esimiehinäkin he ovat hoitajien esimiehiä, eivät lääkäreiden. He voivat esim jakaa ja annostella lääkkeitä potilaille, mutta eivät kirjoittaa potilaalle reseptiä.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 12:29"]

Käytännössä LL -tutkinto on ammattitutkinto, jota ei pidä missään nimessä verrata tavalliseen yliopiston lisensiaatti tutkintooni, koska viimeksimainittu on tieteellinen jatkotutkinto. Ja totta on sekin, ettei lääkäreiksi valmistuvien tieteenfilosofinen tieto yleensä ole välttämättä edes normi-maisterin tasoa.

T. Oik.tie

[/quote]

Suuri osa yliopistotutkinnoista on ammattitutkintoja, esim. arkkitehti, taiteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, diplomi.insinööri jne. En silti osaa pitää näiden tutkinnon suorittajia opinnoiiltaan alempitasoisina muihin maistereihin nähden, ehkä jopa päinvastoin.

[/quote]

Ei se ole alempitasoinen kuin tieteellisessä mielessä, aivan kuten taidekoulutuksetkin. Yleisellä tasolla lääkis ja taideteollinen tai teatterikoulu eivät ole missään nimessä vähemmän vaativia, mutta se vaativuus on erilaista kuin tieteentekoon orientoivissa koulutuksissa. Ei tässä nyt pitäisi olla mitään vaikeaa.

Kummallista kun joku kirjoitti jopa katkeruudesta lääkäreitä kohtaan. En minä ainakaan ole yhtään katkera vaan päinvastoin arvostan niitä lääkäreitä, jotka ovat valmiita panostamaan ammattitaitoonsa. Minäkin haluan vastaanotolle mieluummin ammattitaitoisen lääkärin kuin sellaisen lääkärin, jolla on heikko ammattitaito mutta joka hallitsee tieteellisen tutkimuksen metodologian.

Koko keskustelu lähti erheellisestä väitteestä, että lääketieteen lisensiaatit olisivat maistereita korkeammassa asemassa tieteellisessä hierarkiassa ja tutkinto vastaisi muiden alojen lisensiaattia. Jonkun kysymykseen siitä miksi lääkistä sitten käydään vuosi enemmän on varmaan aika helppo vastaus: Siksi että siihen sisältyy 60 op pistettä enemmän kuin maisterintutkinnon vähimmäisvaatimuksiin. Ei se silti tee siitä muiden alojen lisuria vastaavaa millään tavalla, koska kuten jo aiemmin todettu: Muiden alojen lisensiaatintutkinto on tieteellinen JATKOtutkinto, jonka keskiössä on tieteellisesti korkeatasoinen lisensiaatintyö. Sen ohjelaajuus taitaa olla n. 150 op ja tämä siis kandin ja maisterin tutkintojen (300 op) päälle, eli yhteensä 450 op. Lääketieteen lisensiaatti on edelleen PERUStutkinto.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 14:21"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.08.2011 klo 16:16"]

Terv.maist. on hoitaja, lääkäri on lääkäri.

[/quote]

Mikä ihme tekee terveystieteiden maisterista hoitaja :D ?

[/quote]

Oisko vaikka virkanimike? Osastonhoitaja, ylihoitaja. Esimiehinäkin he ovat hoitajien esimiehiä, eivät lääkäreiden. He voivat esim jakaa ja annostella lääkkeitä potilaille, mutta eivät kirjoittaa potilaalle reseptiä.

[/quote]

Nyt on kyllä pakko myöntää oma sivistymättömyyteni. Olen opsikellut yliopistossa samassa tiedekunnassa, josta valmistuu terveystieteen maistereita, enkä ole koskaan edes ajatellut tai kuullut että tutkinto pätevöittäisi toimimaan sairaanhoitajana tms. Onko oikesti näin? Kaikki Liikunnan terveysteiteen laitokselta valmistuneet jotka tiedän, toimivat tutkimuksessa, opetuksessa (mm. terveystieto) ja sairaanhoidon hallinnossa, mutta eivät potilastyössä. Siihen täytyy varmaan olla pohjalla joku hoitoalan koulutus?

Hoitotieteisiin ja terveystieteiden opettajan koulutusohjelmaan ei pääse, jos ei ole jo valmiiksi sairaanhoitaja (!!!!). Sairaanhoitajat suorittavat vain maisteriopinnot näissä, he ovat valmiiksi jo kandeja (muutamia kursseja saatetaan vaatia). Jotain muuta, ravitsemustiedettä tms. voit lukea ilman sairaanhoitajan koulutusta. Koulutus ei anna pätevyyttä sairaanhoitajaksi, koska sellainen useimmilla on jo taustalla.