Terveystieteiden maisterin ja lääkärin ero?
Kumpaakin opiskellaan yliopistoissa joo, mutta miten ensin mainittu eroaa varsinaisista lääkärin opinnoista?
Entä millaista työtä terveystieteiden maisterin -tutkinnolla voi tehdä?
Ja kokemuksia ja tietoa ylihoitajan työnkuvasta, palkkauksesta yms. :)
Kommentit (69)
Erikoislääkärin tutkinto vastaa muiden tiedekuntien lisuria. Tosin sekin on ennemminkin ammatillinen tutkinto ja niin sen pitää ollakin erikoislääkärin tehtävät huomioonottaen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Lisensiaatti
Lääketieteen lisuri ja muiden tiedekuntien maisterit ovat rinnasteisia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa
Faktoista on turha väitellä. Perustutkinnot ovat perustutkintoja eivätkä muuksi muutu, vaikka nimikkeet vaihtelevatkin lähinnä historiallisista syistä.
Luin että "terveys siteiden maisteri" :DD
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 03:09"]
[quote author="Vierailija" time="16.08.2011 klo 17:20"]
Lisäksi lääkärillä on jo perustutkinto lisensiaattitasoinen, maisteri on maisteri.
molemmat ovat oikeasti saman tasoisia tutkintoja. Vaikka lääketieteen lisensiaatti on teoriassa lisensiaatti, se on silti vain tavallinen ylempi korkeakoulututkinto, siis perustutkinto kuten muiden alojen maisterintutkinnotkin. Se EI vielä ole jatkotutkinto, kuten oikeat lisensiaatintutkinnot. Ja nyt on ihan turha väitellä siitä, että siihen lääketeiteen lisensiaatintutkintoon vaaditaan muutama opintopiste enemmän kuin muiden alojen maisterintutkinnon vähimmäismäärä on. Eihän kukaan muilla aloilla valmistu niillä vähimmäismäärillä.
Tähän vielä lisäisin, että maisteri tekee oikean gradun, kun taas lääkärin tutkinnosta se puuttuu. Opintopisteet kuluvat käytännöllisempiin juttuihin. Ja turha väittää, että se parinkymmenen sivun simppeli referaattiessee jota "syventävien opintojen kirjalliseksi työksi" kutsutaan.
Rehellisyyden nimissä LL on muodoltaan ammattikoulutus, ei tieteellinen koulutus kuten valtaosa yliopistotutkinnoista. Ja sinänsä ihan ok, sillä lääkärin perustyössä korostuu ammatillisen osaamisen kehittyminen eikä tiede sinänsä. Tutkijoita on toki lääkäreissä paljonkin, mutta tieteen tekemiseen on suurempi harppaus perustutkinnosta kuin muilla aloilla. Monesti toki tutkimustyötä tehdään ryhmässä, jossa on hyvin selkeä ohjaus ja rutinoituneita apulaisia jolloin tieteileminen ei ole yksinäistä puurtamista ja pohtimista vaan hyvin rutiininomaista ja kaavamaista. Näin on etenkin kun mennään esimerkiksi biokemian suuntaan tutkimusaiheissa. Tämän alan tutkijana itsekin työskennelleenä sain tutkimusryhmän pomolta (lääketieteen proffa) kuulla, ettei hän halua palkata enää yhtäkään lääkäriä ryhmään, koska he ovat tutkijoina ihan kadunmiehiä ja kaiken opetuksen saa aloittaa alusta. Suurimmaksi osaksi ryhmään tulikin biologeja, biokemistejä jne, joilla on oikea tutkimuskoulutus.
TtM sisältää tutkintona muutakin kuin hoitotieteen. Muita aloja ovat vaikkapa kansanterveystiede ja liikuntalääketiede. Hoitotiede on jonkinlainen ylihoitaja/osastonhoitaja- automaatti, josta ei kovin usein kauhean korkeatasoista tiedettä synny. Hoitotieteen tutkinto on helpompi kuin suurin osa humanistisista ja valtiotieteellisistä tutkinnoista ja parilla läpyskäkirjalla saa jopa 7 op suoritettua (näin ainakin Turussa). Vastaavasti muualla saa tuohon opintopistemäärään helposti lukea neljä tai viisi haasteellista kirjaa. Kansanterveystiede ja liikuntalääketiede ovat teoreettisempiä ja tieteeseen suuntautuneempia. Tutkimustöiden lisäksi esim. erilaiset suunnittelutyöt julkisella sektorilla ovat tyypillisiä.
No etpä taida ihan olla Leinokilven opissa vielä ollut, jos Turkua luulet jotenkin helpoksi..Kannattaa tulla vaikka ihan vuodeksi kokeilemaan, kuinka helpolla pääset. Voipi olla, että pupu menee pöksyyn:)
Terveystiede ei tue mitenkään lääketiedettä, vaan on verrattavissa lähinnä erilaisiin pehmeisiin tieteisiin, joiden akateemisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Terveystieteen maisterilla ei ole mitään sellaista osaamista terveydenhoidosta, jota ei olisi sairaanhoitajalla.
Lukekaa joitakin "terveystieteilijöiden" kirjoittamia graduja, niin huomaatte että vaikka menetelmät ovat kutakuinkin tieteellisiä, kokonaisuus muistuttaa enemmän pseudotiedettä ja tutkimusten aiheet ovat lähes järjestään joko sellaisia että tulokset ovat itsestäänselviä tai sitten sellaisia, että tutkimus on aivan liian suppea antaakseen todellisen kuvan tutkitusta aiheesta.
Ehkä merkittävin ero on siinä, että lääkärien koulutus on vaativa ja siihen ei aivan jokainen pysty. Hoitotieteen maisteriksi taas kykenee lähes jokainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole niin sanonut, vaan että hoitotieteitä tai terveystieteiden opettajankoulutusohjelmaan ei pääse, jos ei ole valmiiksi sairaanhoitaja/kätilö tms.
TÄH? No ihan varmaan pääsee, itse olen terveystiedon ja elämänkatsomustiedon aineenopettajan pätevyydet hankkinut, ja peruskoulutuksenani on lukio ja terveystieteen masterin paperit pääaineeena kansanterveystiede. Päivääkään en ole hoitanut ketään enkä hoida.:) SAATI opiskellut lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi, kätilöksi, terkaksi tai muuksi hoitoalan ammattilaiseksi. Mistä ihmeestä näitä "varmoja tietoja" aina tulee??
Et ole pätevä opettamaan hoitajia
Lääketieteen lisensiaatti on yhdistelmä historiaa sekä sitä, että se on varsin pitkä ja monimutkainen tutkinto. Muissa tieteenaloissa lisensiaatti tarkoittaa muuta. Mutta lääk. lis. klohjaa kaikenmaailman sairaaloita ja ruumishuoneita ja päivystyksiä yötä päivää, ja on pitkä tutkinto, niin historiallisista ja näistä syistä se menee noin. En ota kantaa, onko ok vai ei. Se on sekoitus puhdasta ammattitutkintoa ja reunoja.
Sis.el.
Mä luulin tämän ketjun otsikosta, että tulossa on rankkaa ruotimista avioerosta.
Lääkäreitä harvemmin oma ammattikoulutus ahdistaa, kun sinne koulutukseen on kynsin hampain haluttu. Minua ei ainakaan rassaa, jos se on jonkun mielestä ammattikoulutus. Vapaa maa. Minusta sitä saa kutsua vaikka välskäriopistoksi, kunhan sieltä erikoislääkärinä lopulta ulos tulee.
Hoitotieteestä saa parhaan kuvan tutustumalla esim alan johonkin väitöskirjaan.
Kunhan nyt ensin teet 15- vuotta sairaanhoitajan töitä nöyränä, niin ehkä voit päästä osastonhoitajaksi ja sitten teet sitä hommaa 10 vuotta, niin jos oikein onnekas olet ja tosiaan kin suorittanut sen sairaanhoitajan tutkinnon (3-4 vuotta)lisäksi Terveystieteiden maisterin tutkinnon (2-3 vuotta), voit ehkä päästä ylihoitajaksi, joskus viiskymppisenä, jos olet hyvää pataa ylilääkäreiden ja muiden ylihoitajien kanssa.