Mikä sai/saa sinut lopettamaan yhteydenpidon tuttaviin tai ystäviin?

Vai puhdas väsyminen? Minä väsyin.

Loukkaantuminen ja hyvin erilaiset elämänkatsomukset-

Sukulainen ei antanut tukeaan kiperässä henkisessä tilanteessa, kaikki muu meni ohi. Okei sitte, olkoon niin.

Kiire ja väsymys. Haluaisin olla yhteyksissä, mutta olen henkisesti ja fyysisesti ihan loppu. Jo pelkkä ajatus siitä, että pitäisi kutsua joku kylään ja siivota ja kokata tarjottavat, on raskas.

Ei ollut enää ystävyyttä vaan hyväksikäyttöä.

En vaan enää kaipaa perheen lisäksi ihmisiä ympärilleni. 

Tarvitsen paljon ns. omaa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Loukkaantuminen ja hyvin erilaiset elämänkatsomukset-

Uskonto? Raha?

Kyseinen henkilö rakasti juoruta muiden henkilökohtaisia asioita eteenpäin, alkoholismi, rajattomuus, yksinkertaisuus, huonot tavat, lokkeilu jne

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut enää ystävyyttä vaan hyväksikäyttöä.

 

Kuka käytti hyväksi ketä ja miten?

Vain ystävän puhelin soi.

Minä tajusin kuinka paljon eräs rouva puhuu pahaa ystävistään. En halunnut enää kuulla enkä olla mahdollinen juorujen aihe.

Ei ollut enää mitään yhteistä enkä jaksanut kuunnella tuhannetta kertaa samoja juttuja uudelleen.

Henkilökohtaisten asioiden juoruaminen eteenpäin ja kyseinen tyyppi hölötti kaikkien asioita eteenpäin. Oikea juoruämmä. 

Uhriutuminen, vaikka itse koitti hankaloittaa muiden parisuhteita. Jos tiesi puolisoni kärsivän mustasukkaisuudesta, niin tämän "ystäväni" piti alkaa puhumaan jostakin vanhasta romanssistani. 

Muiden miehet olivat aina narsisteja mutta hänen miehensä vain toisten naisten manipuloimia tai autisteja. 

Saattoi lähettää minulle työpäivän aikana 50 viestiä. 

Kun ns ystävä yritti iskeä minun aviomieheni itselleen. Yllätys olikin suuri kun mies suuttui ja siihen jäi meidän ystävyys

Ei viitsittäisi haukkua entisiä ystäviä tässä ketjussa. Annetaan olla. Todetaan vain, että jotkin vaiheet elämästä on hyvä jättää taaksensa, eikös.

Yhteydenpito jäi kovin yksipuoliseksi, kun kaveri sai vauvan. Väsyin. Katsotaan, milloin hän ottaa yhteyttä vai ottaako ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Ei viitsittäisi haukkua entisiä ystäviä tässä ketjussa. Annetaan olla. Todetaan vain, että jotkin vaiheet elämästä on hyvä jättää taaksensa, eikös.

Tarviiko sun tätä lukea jos noin alkaa omatunto soimaamaan? Mitä juuri puhuttiin rajattomuudesta?

En oikein enää jaksanut pitää yhteyttä kun aina puhuttiin ainoastaan hänen asioistaan. Ei mitään kiinnostusta minuun tai minun asioihin. Vastavuoroisuus puuttui. Ei oikein  jaksa kuunnella monta tuntia viikossa kun toinen puhuu aina samoista asioista ja sellaista jatkuvaa valitusta että tuntuu kuin roskiksena toimisi. 

Suicidaalinen depressio.