Miten vaikuttaa ihmiseen, jos hän joutuu usein syrjityksi?

Erakoituu.

Saattaa kilahtaa päästä, ja kostaa yleisesti ihmiskunnalle.

Varmaan henkistä kärsimystä, joka johtaa pahimmassa tapauksessa lisääntyvään syrjintään.

Olen erakoitunut.

Voiko tällainen traumatisoida ihmisen?

Vierailija kirjoitti:

Voiko tällainen traumatisoida ihmisen?

Kyllä

Autistisille käy usein näin. Seurauksena on mielenterveysongelmien lisääntyminen ja halu eristäytyä kokonaan. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu entistä vaikeammaksi kun koko ajan on pelko siitä, että tilanne menee pieleen ihmisten julmuuden ja liikojen ärsykkeiden takia. Valitettavasti lähes aina näin tapahtuukin, vaikka tilanteen olisikin käynyt etukäteen läpi mielessään. Kierre syvenee ja paniikki ja ahdistus lisääntyy entisestään. Jotenkin kanssaihmiset tuntuvat huomaavan autistisen paniikin ja ahdistuksen ja tuntuvat ajattelevan, että tämä ei muka ansaitse normaalia kohtelua.

Olen joutunut monesti syrjinnän kohteeksi. Aina syy ei ole itsessä, maailmassa on loputtomasti ihmisiä valmiina tarraamaan kiinni "heikompaansa" ja kaatamaan pahan olonsa tämän niskaan.

Kieltämättä tämä murentaa uskoa kanssaihmisiin joka kerta vain enemmän. Täysin erakoitua en haluaisi mutta luotettavan seuran löytäminen on todella vaikeaa.

Olen ikäni joutunut syrjäytetyksi(olipa vaikea sana) En nyt sanois, että olen jotenkin "viallinen" niin kuin ap totesi syrjäytettyjen olevan, mutta olen sosiaalisesti huono, hiljainen, mulla on eri ajatusmaailma monissa asioissa enkä näin ollen tule ymmärretyksi.

Aika pitkään yritin "kuulua joukkoon" mutta lopputulos on puoli  erakoituminen. Nåin jatkan loppuun saakka, nyt on hyvä, kukaan ei mollaa eikä syrjäytä :)

Vierailija kirjoitti:

Autistisille käy usein näin. Seurauksena on mielenterveysongelmien lisääntyminen ja halu eristäytyä kokonaan. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu entistä vaikeammaksi kun koko ajan on pelko siitä, että tilanne menee pieleen ihmisten julmuuden ja liikojen ärsykkeiden takia. Valitettavasti lähes aina näin tapahtuukin, vaikka tilanteen olisikin käynyt etukäteen läpi mielessään. Kierre syvenee ja paniikki ja ahdistus lisääntyy entisestään. Jotenkin kanssaihmiset tuntuvat huomaavan autistisen paniikin ja ahdistuksen ja tuntuvat ajattelevan, että tämä ei muka ansaitse normaalia kohtelua.

Mulla on add, mutta ei autismia ja tää kuulostaa ihan mulle.

Jos ei kuulu aivottomaan valtavirtaan, joutuu heti syrjäytetyksi kun omaa vähänkään omaa ajattelukykyä, mikä useimmiten poikkeaa aivottomasta valtavirran tissiviihteestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tällainen traumatisoida ihmisen?

Kyllä

Ihmisellä on luontainen halu kuulua joukkoon. Se, että syrjitään laukaisee liskoaivoissa valtavan stressitilan, sillä ennen se merkitsi kuolemaa. 

Vierailija kirjoitti:

Autistisille käy usein näin. Seurauksena on mielenterveysongelmien lisääntyminen ja halu eristäytyä kokonaan. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu entistä vaikeammaksi kun koko ajan on pelko siitä, että tilanne menee pieleen ihmisten julmuuden ja liikojen ärsykkeiden takia. Valitettavasti lähes aina näin tapahtuukin, vaikka tilanteen olisikin käynyt etukäteen läpi mielessään. Kierre syvenee ja paniikki ja ahdistus lisääntyy entisestään. Jotenkin kanssaihmiset tuntuvat huomaavan autistisen paniikin ja ahdistuksen ja tuntuvat ajattelevan, että tämä ei muka ansaitse normaalia kohtelua.

Joka ei syrji, hän hyväksikäyttää.

Kokemuksesta sanon, että mieluummin tulen syrjityksi kuin hyväksikäytetyksi.

Olen itse päässyt aika syvällisesti tutkimaan syrjintää ilmiönä suomalaisessa kulttuurissa. Voin sanoa, että harvoin vika on siinä syrjityssä. Tuollaiseen riittää, että esimerkiksi joku kateellinen alkaa levittämään juoruja ja maalittamaan. Muut lähtee todella helposti mukaan syrjimiseen, koska sillä pidetään huoli siitä, että itse ei joudu tähtäimeen. 

Siis syrjityssä ei nimenomaan yleensä ole mitään vikaa. Syrjityksi voi joutua vaikka vaan olemalla varautunut ja hiljainen.

Vierailija kirjoitti:

Olen ikäni joutunut syrjäytetyksi(olipa vaikea sana) En nyt sanois, että olen jotenkin "viallinen" niin kuin ap totesi syrjäytettyjen olevan, mutta olen sosiaalisesti huono, hiljainen, mulla on eri ajatusmaailma monissa asioissa enkä näin ollen tule ymmärretyksi.

Aika pitkään yritin "kuulua joukkoon" mutta lopputulos on puoli  erakoituminen. Nåin jatkan loppuun saakka, nyt on hyvä, kukaan ei mollaa eikä syrjäytä :)

Syrjintä ja syrjäyttäminen tarkoittavat ihan eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ikäni joutunut syrjäytetyksi(olipa vaikea sana) En nyt sanois, että olen jotenkin "viallinen" niin kuin ap totesi syrjäytettyjen olevan, mutta olen sosiaalisesti huono, hiljainen, mulla on eri ajatusmaailma monissa asioissa enkä näin ollen tule ymmärretyksi.

Aika pitkään yritin "kuulua joukkoon" mutta lopputulos on puoli  erakoituminen. Nåin jatkan loppuun saakka, nyt on hyvä, kukaan ei mollaa eikä syrjäytä :)

 

Syrjintä ja syrjäyttäminen tarkoittavat ihan eri asiaa.

No, oli tosiaan vaikea sana :) Ei mennyt lopultakaan oikein.

T. se viestin kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse päässyt aika syvällisesti tutkimaan syrjintää ilmiönä suomalaisessa kulttuurissa. Voin sanoa, että harvoin vika on siinä syrjityssä. Tuollaiseen riittää, että esimerkiksi joku kateellinen alkaa levittämään juoruja ja maalittamaan. Muut lähtee todella helposti mukaan syrjimiseen, koska sillä pidetään huoli siitä, että itse ei joudu tähtäimeen. 

Hyvin kirjoittettu, olen itse joutunut tuollaisen kateuden ja juorujen levittämisen kohteeksi ja tämä juoruilija sai kaikki hyökkäämään minua vastaan.

Mutta jos jokaisessa paikassa joutuu kiusatuksi ja ulkopuolelle jätetyksi niin kai nyt silloin jotain syytä on siinä itsessäänkin?

Syrjityksi voi joutua jos mielipiteet ja käytös eivät vastaa normeja tai valtavirran käytöstä. Myös oma halu eristäytyä ja erakoitua voi johtaa syrjimiseen.