Onko mitään järkeä edes yrittää jos noin 30-vuotiaana ei ole saanut perusasioita edes aikaiseksi?
Tilanne on siis osaltani (M) tämä:
Jos on ollut tyhmä ja mennyt opiskelemaan hyödyttömän yliopistotutkinnon, eikä ole verkostoja, kavereita tai tuttuja, eikä edes työllisty helppoihin töihin, niin onko peli menetetty? En pääse edes haastatteluihin, vaikka jatkuvasti lähettelen hakemuksia ja kikkailen hakemusten kanssa.. Tiedän, että taloustilanne on todella huono tällä hetkellä, mutta haluaako työnantajat ylipäätään 30 vuotiaan ilman elämänkokemusta ja joka ei osaa mitään? Elämässä ei ole mitään muuta kuin netissä roikkuminen ja hakemusten lähettelyä..
Motivaatio on kärsinyt todella paljon, enkä edes tiedä voiko tästä enää nousta.. Edes koulutuksiin esim. ammattikouluun hakeminen ei vaikuta kovinkaan lupaavalta kun myös käytännön aloilla on huono työllisyystilanne..
Kohtalotovereita?
Kommentit (106)
En tiedä itsekään mitä tehdä t. 33v
Harrastatko mitään muuta? Urheilua? Onko kumppania? Tee harrastuksesta itsellesi työ.
Kyllä miespuolisena lähärinä työllistyisit heti.
Ala autonkuljettajaksi. Minulla on ainakin aina ollut töitä. Nytkin on. Vuosi sitten aloitin tässä firmassa. 4. Työpaikka ja aina ollut vakituinen kokopäivätyö+ylitöitä sopivasti. m38
Why It's Never Too Late To Achieve Your Goals
Morgan Freeman was in his 50s when he starred in Driving Miss Daisy.
Vera Wang didn't become a designer until she was 40.
Henry Ford was 45 when he created the revolutionary Model T car.
Julia Child wrote her first cookbook when she was 50.
12.3.2024
Ja diagnoosi on?
Miehillä on tätä kummallista kehitysviivästymää, jossa oireenkuvaan kuuluu, että aletaan 30-40-vuotiaana ihmetellä, miksi elämä jämähti murrosikään ja kaikki kaverit katosivat seuraavaan elämänvaiheeseen ja perheellistyivät.
Jos on 30-vuotiaana yksin ja pudonnut kelkasta, ongelma on paha ja se on sinussa. Olet oikeutettu työttömän terveyskartoitukseen joten hommaa itsesi sellaiseen. Äläkä salaile päässäsi olevia vikoja.
se on niin notta 50 ikäisenä pitää olla se kaikki mitä ikinä haluaakin
Vierailija kirjoitti:
Harrastatko mitään muuta? Urheilua? Onko kumppania? Tee harrastuksesta itsellesi työ.
Liikuntaa harrastan, mutta se on lähinnä lenkkeilyä ja kehopainotreeniä. Harrastuksia ei ole, eikä kumppaniakaan.
Haluaisin päästä edes töihin, jotta olisi edes vähän tuloja jotta voisi olla harrastuksia ja edes vähän sosiaalista elämää..
ap
Noinhan esim. Petteri Orpolle kävi. Sen työhistoriassa on yksi työpaikka, jossa se kaksi vuotta yritti parittaa ammattikoululaisia ja työelämää. Tuloksen näemme nyt valtakunnan tasolla käytännössä työpaikkakatona ja työttömien lisääntymisenä.
Myös Riikka Purra on ajelehtija. Hänellä on työhistoriaa Mäkkärin pätkätyöstä. Mielenterveyskuntoutujakin voi päästä pitkälle paskasakissa.
Vierailija kirjoitti:
Ja diagnoosi on?
Miehillä on tätä kummallista kehitysviivästymää, jossa oireenkuvaan kuuluu, että aletaan 30-40-vuotiaana ihmetellä, miksi elämä jämähti murrosikään ja kaikki kaverit katosivat seuraavaan elämänvaiheeseen ja perheellistyivät.
Jos on 30-vuotiaana yksin ja pudonnut kelkasta, ongelma on paha ja se on sinussa. Olet oikeutettu työttömän terveyskartoitukseen joten hommaa itsesi sellaiseen. Äläkä salaile päässäsi olevia vikoja.
Tätä tosiaan esiintyy miehillä! Jotenkin on jääty pojiksi, monet vielä jämähtäneet kuolaamaan teinityttöjä niin kuin mitkäkin pedarit ja sitten ihmetellään kun omanikäisiä naisia ei kiinnosta. Jonkin sortin hahmotushäiriöstä lienee kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastatko mitään muuta? Urheilua? Onko kumppania? Tee harrastuksesta itsellesi työ.
Liikuntaa harrastan, mutta se on lähinnä lenkkeilyä ja kehopainotreeniä. Harrastuksia ei ole, eikä kumppaniakaan.
Haluaisin päästä edes töihin, jotta olisi edes vähän tuloja jotta voisi olla harrastuksia ja edes vähän sosiaalista elämää..
ap
Sinun pitää opiskella joku lyhyt työllistävä tutkinto. Hoiva-alalta todennäköisimmin.
Se mitä ihmetyttää on, miksi työhakemuksiani ei juurikaan noteerata? Olen lukenut paaaaaljon eri tekstejä miten CV, kirjeet ja liitteet pitäisi tehdä, mutta mitään ei tapahdu.. Sitten kun on vielä haamutyöpaikkoja ja tekoälyfilttereitä niin mitä järkeä tässä on?
Oikeastaan tämä on pahin asia koko hommassa..
ap
Vuokratyöfirmojen listoilla saa hanttihommia.
Kyllä 30v elämä on alussa. Nyt vain jatkuvassa haussa ammattikouluun. Mikä ala sinulla on taustalla? Onko joku ala josta voisi yletä, kun on se korkeakoulututkintokin.
Mitä ihmettä olet haahuillut nämä vuodet?
Vierailija kirjoitti:
Vuokratyöfirmojen listoilla saa hanttihommia.
Tätähän olen yrittänyt, mutta nykyään ei onnistu millään.. En pääse edes hyllyttäjäksi
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokratyöfirmojen listoilla saa hanttihommia.
Tätähän olen yrittänyt, mutta nykyään ei onnistu millään.. En pääse edes hyllyttäjäksi
ap
No sitten sun on turha jatkaa tuota samaa touhua ja hankkia uusi mutta järkevämpi koulutus!
Ei näinä aikoina muutkaan työllisty helppoihin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ja diagnoosi on?
Miehillä on tätä kummallista kehitysviivästymää, jossa oireenkuvaan kuuluu, että aletaan 30-40-vuotiaana ihmetellä, miksi elämä jämähti murrosikään ja kaikki kaverit katosivat seuraavaan elämänvaiheeseen ja perheellistyivät.
Jos on 30-vuotiaana yksin ja pudonnut kelkasta, ongelma on paha ja se on sinussa. Olet oikeutettu työttömän terveyskartoitukseen joten hommaa itsesi sellaiseen. Äläkä salaile päässäsi olevia vikoja.
Diagnoosi ei kylläkään paranna kenenkään elämänlaatua tai auta elämässä eteenpäin vaan ennemminkin hankaloittaa sitä entisestään. Vie rahat ja lisäksi identiteetistä tulee luuserin sijaan sairas.
Näin se lääketeollisuus maalittaa kaikista heikoimpia lääkeorjuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miespuolisena lähärinä työllistyisit heti.
Mutta se onkin toinen juttu kykeneekö ap uupumatta ihmisläheiseen, usein aika raskaaseen työhön jossa ollaan jatkuvasti ihmisten kanssa.
Elämäsi on kaikkea muuta kuin ohi. Vasta alussa. Joten ryhdistäydyhän ja jatka eteenpäin.