Mitä mieltä olette, kun joku 80v sanoo että
Elämä on ollut minulle täydellistä, päivääkään en vaihtaisi pois, koska elämä ollut hyvää ?
Miltä se teistä tuntuu ?
Kommentit (31)
Oho, ei edes 90v vastaa, viisaita ajatuksiaan antamaan :)
Nukkuvat vielä ?
Ei sitten aloitus kosketa ketään ?
hyvältä... hän on tyytyväinen elämäänsä iloineen ja suruineen. Suhtautuu terveellä tavalla, sillä nykyinen tyyli että kaikki pitää olla pelkkää juhlaa kokoajan, on valheellinen näkemys ja siitä syntyy katkeruus omaa elämää kohtaan kun niin ei olekaan. Koskaan kenenkään kohdalla.
Hän puhuu omasta elämästään, miten on sen kokenut. Mitä mieltä minä olen? En mitään mieltä, miksi minun pitäisi hänen kokemustaan sen enempää arvioida? Korkeintaan totean, että ok, kiva hänelle.
Vierailija kirjoitti:
hyvältä... hän on tyytyväinen elämäänsä iloineen ja suruineen. Suhtautuu terveellä tavalla, sillä nykyinen tyyli että kaikki pitää olla pelkkää juhlaa kokoajan, on valheellinen näkemys ja siitä syntyy katkeruus omaa elämää kohtaan kun niin ei olekaan. Koskaan kenenkään kohdalla.
Ok, mielipide sekin
Mun elämä on aina ollut epätäydellistä. Enkä voi sanoa että se on ollut aina hyvää . Mä meen lenkille tänään koska en ole vielä kuollut ja sitten on muutakin itse tekemistä jota en nyt kerro kun en vielä tiedä sitä itsekkään.
Onnellisuys on suhteellista, ei absoluuttista. Se, että välillä menee huonommin auttaa iloitsemaan entistä enemmän hyvistä ajoista. Jos aina menisi hyvin, niin sen voisi kokea tylsänä, elämästä katoaa terä.
Elämä on varjoa ja valoa. Täydellinen elämä.
Jos ei muuta keksi? Ihan typerä sanonta.
Mä olin jo joskun 40v sitä mieltä, että voisin vaihtaa vaikka kuinka monta päivää elämästä pois.
Ihan alkuun vaikka sairastelut ja mahatautipäivät ja sen jälkeen kaikki kaameet krapulapäivät ja oikeastaan aika monta veemäistä päivää töissäkin voisin vaihtaa johonkin paljon rennompaan ja ihanampaan!
Vanhuksen aivot menee tuollaiseksi.
Ehkä hän ajattelee, että hienoa kun olen saanut elää. Ollut ehkä suurperheen nuoremmasta päästä. Ehkä ajattelee, että nykyaikana olisi ehkäisty tai abortoitu eikä olisi päässyt elämään ollenkaan, ei olisi ollut olemassa.
No elämä opettaa. Ei kukaan missään paratiisissa elä. Pari päivää voisin ehkä vaihtaa pois mutta siinä on se riski että moni muukin asia sitten muuttuisi. Koska huonoista asioista voi seurata hyvää. Ja jos huomaa että kaikesta selviää niin se vahvistaa. Elämänkokemus. Minä olen minä juuri sen takia mitä kaikkea on kokenut.
Jaa. Olen iloinen hänen puolestaan. Hän on tuskin silloin kokenut lapsena omien vanhempien kuolemaa, myohemmin keskenmenoja, omien lasten kuolemaa, puolison pettämistä, konkurssia yms.
Just puhuin vanhempieni kanssa (kohta 80v), että he eivät voi noin sanoa, vaikka elämässä ovat saaneet jokea iloa ja onneakin. Erityisesti omien lasten kuolema on sellainen, jonka vuoksi voisivat monta päivää vaihtaa pois.
Mulla on paljonkin päiviä jotka vaihtasin pois.
Anna jonkun 80-vuotiaan elää loppuelämäänsä. Ihmisen ikä ei ole oleellinen muuta kuin pienillä lapsilla. Joku 6-vuotias sanoo jotain.
?