Lue keskustelun säännöt.
35-vuotias nainen miettii: tehdäkö lapsi huonoon suhteeseen vai yrittää vielä nopeasti löytää uusi mies?
06.01.2025 |
Elän parisuhteessa, joka on näennäisesti hyvä. Tunnelma välillämme on kuitenkin enemmän kaverillinen ja vähän kolkko, läheisyyttä on harvoin. En ole onnellinen tässä suhteessa ja koen, että ansaitsisin parempaa.
Ongelma on, että haluaisin nyt lapsen/perheen ja täytän alkukeväästä 36 vuotta. Olemme puhuneet tästä miehen kanssa. Mies viihtyy tässä suhteessa ja sanoo olevansa lapsille avoin.
Mitä te tekisitte tilanteessani?
A. Tekisit lapsen tähän suhteeseen ja eroaisitte sitten mahdollisesti myöhemmin
B. Eroaisitte nyt ja yrittäisit nopeasti löytää paremman suhteen, riskinä että aika loppuu ja jäisit kokonaan lapsettomaksi
Toivon asiallisia vastauksia mielellään perusteluiden kera.
Kommentit (262)
Tilanteesi on aika hankala. Ehkä tekisin sen lapsen heti. Tai yrittäisin. Sinulla on ikää jo, etkä välttämättä löydä nopeasti uutta ehdokasta, joka on avoin lapsille. Todennäköisesti päädytte eroon nykyisen puolison kanssa ennemmin tai myöhemmin. Mutta jos et nyt yritä lasta, niin saatat jäädä kokonaan ilman lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porsi vaan, ei ole meidän vastuulla tuntemattoman naisen pähkäilyt.
Kannattaa odottaa vielä 10v ni sit ei tarvi miettiä asiaa enää.
Ehdottomasti A, jos taloudellinen tilanteenne on sellainen, että kahden kodin malli toimii ja että mies on sillä tavoin tervepäinen että voi luottaa että isyys sujuu.
Itse olen ollut supertyytyväinen että en jäänyt odottelemaan yksisarvista (ei ole yhäkään löytynyt) ja tein lapset huonoon suhteeseen. Kahden kodin malli on toiminut loistavasti ja kaikki voivat hyvin.
Mutta mulla on isot tulot, joten on varaa kunnon asuntoon ja autoon eli tämä asia kannattaa toki miettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mikään järjellä päätettävä asia ole, vaan alapäällä päätettävä.
Naiset poikivat lisää ja lisää vaikka valmiiksi ylikansoitetulle saastuneelle pallolle kuolemaan, ja miehet tekevät tarpeensa emättimeen ilman kortsua vaikkeivat lapsia halua.
Pelkkiä vaistojemme orjuuttamia elukoita me olemme kaikki tyynni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä saattohoidossa. En ikinä voisi tuottaa sellaista tuskaa toiselle ja kaikki vain että saisin itse leikkiä elävällä nukella. Liian itsekästä. Lisätkää omalta osaltanne suvaitsevaisuutta leikkinukkeja kohtaan, paljon tuskaa saadaan vähennettyä jo sillä että emät tyytyvät huoltamaan muovisia nukkeja hoivahimoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Olet tosi seko että näin vakavaan asiaan kysyt neuvoa tääliselta rupupalstalta .
Hyvä, että jostain kysyy, kun itsellä ei tunnu olevan mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti kannattaa tehdä se lapsi mieluumin jollekin jännikselle. Baariin tai tinderiin siis ja haku päälle!
Eroa huonosta suhteesta ja tee lapsi itseksesi. Tanska, Latvia ja moni muu maa tarjoaa laadukasta siementä ja hedelmöityshoitoja myös sinkkunaisille. Jos olisin vielä siinä iässä niin lähtisin Tanskaan. Miehen mallia saa muualtakin kuin vastahankaisesta viikonloppuisästä. Parempaa mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelepas nyt myös sitä lasta...
Ei lapsi ole mikään, minkä voi hankkia mihin tahansa tilanteeseen.
Tätä kun ihmiset miettisivät enemmän, vältyttäisiin monilta ongelmilta.
Mieti mitä pystyt lapsellesi tarjoamaan (yh:na) ja haluaisitko itse olla tuo lapsi. Lapsella sidot itsesi huonoon mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä ylipäätään että "ei-olemassaolevien-lasten kautta" suunnitellaan elämää. No, jos se lapsi on tärkeä hinnalla millä hyvänsä, tehkää se nyt tässä parisuhteessa, kun ei mieskään ole vastaan. Ei mikään suhde tule olemaan täydellinen kuitenkaan, joku toinenkaan suhde välttämättä ole yhtään sen parempi.
Myös tämä parisuhde voi muuttua lapsen myötä. Voi mennä parempaan. Tai vielä huonompaan. Jos elämän keskiössä on nyt se ajatus lapsesta, eikä mieskään vastusta, niin siitä sitten vaan. Voihan olla, ettei sitä lasta kuulukaan. Olet ainakin sitten yrittänyt
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä saattohoidossa. En ikinä voisi tuottaa sellaista tuskaa toiselle ja kaikki vain että saisin itse leikkiä elävällä nukella. Liian itsekästä. Lisätkää omalta osaltanne suvaitsevaisuutta leikkinukkeja kohtaan, paljon tuskaa saadaan vähennettyä jo sillä että emät tyytyvät huoltamaan muovisia nukkeja hoivahimoissaan.
Kukahan tuossa asetelmassa nyt kohtuuttomasti kärsisi. Sekä ap että puolisonsa haluavat lapsia. Jos lapsi syntyy, niin hän saa elämän lahjan. Parisuhde ei välttämättä kanna, mutta se on vain elämää. On kai se kivempi siellä saattohoidossakin joskus maata, kun on jättänyt jotakin jälkeensä. Elämä jatkuu.
Ap vaikuttaa kovin itsevarmalta omasta hedelmällisyydestään. Tiedoksesi: lapsia ei tehdä, niitä saadaan jos saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Työnteleekö miehesi usein paljaalla qiggelillä fittuus?
Et ole koskaan parisuhteessa ollut, ilmeisesti?
Pyysin asiallisia vastauksia ja tähän mennessä niitä on tullut kaksi. Kiitos teille kahdelle näkemyksistänne.
Muille tiedoksi, että totta kai tiedän, että päätös on minun eikä vauvapalstalaisten. Pohdin tätä asiaa paljon. Päätin vain kysyä muidenkin ajatuksia tilanteeseen, mutta harmillisesti täällä saa vastaukseksi lähinnä vittuilua.
Ap
Tulette varmasti eroamaan, hankitte lapsen taikka ette. Lapsi elää sitten kahden kodin väliä, ja te vanhemmat olette sidotut aina järkkäilemään asiat sen mukaan. Myös tulevat puolisot tuovat oman mausteensa elämään.
Miksi edes olet jäänyt huonoon suhteeseen?
Ap. Olet tosi seko että näin vakavaan asiaan kysyt neuvoa tääliselta rupupalstalta .