Herkkänahkainen tytär
Siis ei kestä minkäänlaista eriävää mielipidettä suuttumatta ja vetämättä hernettä nenäänsä. Riittää ihan pienikin asia niin taivas repeää. Mistä tämä voi viitata? Masennusta vai vain reiluparikymppisen nuorennnaisen angstia ja huomionhakua?
Kommentit (76)
Tuskin se mitään masennusta on, teidän välit nyt ei vaan vaikuta olevan parhaat mahdolliset,ja siksi sinulta pienikin juttu aiheuttaa reaktion. Itselläni oli äitini kanssa vähän samaa nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Kysy häneltä itseltään.
Siitähän vasta taistelu saadaankin aikaan. Kaikki on hänen mielestään muiden vikaa.
-ap
Sinähän sen kasvatit, miten opetit käsittelemään vastoinkäymisiä lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se mitään masennusta on, teidän välit nyt ei vaan vaikuta olevan parhaat mahdolliset,ja siksi sinulta pienikin juttu aiheuttaa reaktion. Itselläni oli äitini kanssa vähän samaa nuorena.
On ollut hyvät välit, mutta yhtäkkiä hän on muuttunut.
Jos asuu vielä kotona niin osoittaa itsenäisyyden merkkejä ja haluaa ottaa pesäeroa vanhempien mielipiteisiin. Yleensä muutto omilleen auttaa.
Pikkasen sairautta psyykkisesti ja kovapäinen ihminen, samanlaisia nämä muutkin naiset tuntuvat olevan täällä palstallakin ja esimerkiksi sosiaalitoimessakin näitä on paljon. Kaikki pitää mennä kuten itse haluaa, myös muiden asiat. Varo ettet tiputa tukkaa päästäsi ja helvetisti onnea! Ei käy kateeksi mutta kokemusta on samasta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy häneltä itseltään.
Siitähän vasta taistelu saadaankin aikaan. Kaikki on hänen mielestään muiden vikaa.
-ap
Syyttelee muita, tyypillistä. Ei ota vastuuta mistään mutta sitten kun sattuu niin maailma repeää ja apua sekä tukea on saatava mielin määrin.
Kuka siitä tuollaisen on kasvattanut?
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sen kasvatit, miten opetit käsittelemään vastoinkäymisiä lapsena?
Kyllä nämä kuule oppivat ihan itsekin. Useasti hyvin manipuloivia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
PMS tai ehkäisypillerit sekoittavat hormoneja? Nälkäkiukku? Kapinavaihe hallitsevaa äitiä vastaan?
Hallitseva vallanhalusta vai oikeista syistä? Tämä olisi tärkeä tieto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli samanlainen kuin sinä. Hän oli aina oikeassa, koska oli huoltajani. Jos minulla sattui olemaan huolia, niin ne kuitattiin sanomalla 'Kylläpä olet herkkä' Äiti tiesi (omasta mielestään) aina parhaiten. Mitään oikeata keskustelua ei ollut, vaan aina valta-asema. Eli; puhu tyttärellesi ja kuuntele mitä hänellä on sanottavaa.
Tämä. Ap kuulostaa 70-luvun äidiltä.
Muutamalla lauseella avmammat jo ratkaisi tämän:D Mikä teitä vaivaa
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli samanlainen kuin sinä. Hän oli aina oikeassa, koska oli huoltajani. Jos minulla sattui olemaan huolia, niin ne kuitattiin sanomalla 'Kylläpä olet herkkä' Äiti tiesi (omasta mielestään) aina parhaiten. Mitään oikeata keskustelua ei ollut, vaan aina valta-asema. Eli; puhu tyttärellesi ja kuuntele mitä hänellä on sanottavaa.
Minulla oli psykiatrina äreä faija ja psyykelääkkeenä keskikalja. Nyt olen menestynyt ja kovapalkkainen insinööri.
Yrittää irtautua napanuorasta josta äitinä pidät tiukasti kiinni. Yleensä irroittautuminen tapahtuu murrosiän kieppeissä, mutta jotkut vanhemmat ovat niin kontrolloivia ja manipuloivia, ettei irtaantuminen onnistu. Jossain vaiheessa se on kuitenkin tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli samanlainen kuin sinä. Hän oli aina oikeassa, koska oli huoltajani. Jos minulla sattui olemaan huolia, niin ne kuitattiin sanomalla 'Kylläpä olet herkkä' Äiti tiesi (omasta mielestään) aina parhaiten. Mitään oikeata keskustelua ei ollut, vaan aina valta-asema. Eli; puhu tyttärellesi ja kuuntele mitä hänellä on sanottavaa.
Tämä. Ap kuulostaa 70-luvun äidiltä.
Muutamalla lauseella avmammat jo ratkaisi tämän:D Mikä teitä vaivaa
Asiat ovat ymmärryksessä aika monella kokemusasiantuntijalla, ihan hyvä vaiva tämä.
Ap kommentoi ittelleen. Sinulta puuttuu tunneäly.
Vierailija kirjoitti:
Yrittää irtautua napanuorasta josta äitinä pidät tiukasti kiinni. Yleensä irroittautuminen tapahtuu murrosiän kieppeissä, mutta jotkut vanhemmat ovat niin kontrolloivia ja manipuloivia, ettei irtaantuminen onnistu. Jossain vaiheessa se on kuitenkin tehtävä.
Okei, kun ei ole asunut vuosiin kotonakaan. Taitaa enempi olla jotain äidin ikävää..
-ap
Puututko asioihin, jotka eivät enää kuulu sinulle?
Kysy häneltä itseltään.