Lue keskustelun säännöt.
On tuo kyllä yhtä pelleilyä, että Helsingin katujen nimet on ruotsiksi
07.02.2011 |
Just rupes ottamaan päähän, kun kartasta yrittää etsiä jotain pikkutietä, niin kun muutenkin fontti on pientä ja kartta täynnä merkintöjä, niin mikä hel¤%#in järki on laittaa kadut kahdella kielellä niin ettei varmasti saa selvää, mikä on samaa katua ja mikä on eri nimistä katua?
Kadun nimi on nimi, ei sitä ole mitään järkeä kääntää. Sen pitää olla yksikäsitteinen nimi. Ei hitto tätä RKP:n "periaatteesta vaadimme"-politiikkaa, joka ei lopulta ole kenekään eduksi.
Kommentit (27)
Ei päivää ilman pakkoruotsi-paasausta. Koska sehän tästä taas lähtee käyntiin.
Tämä ei koskenut koulujen kielten opetusta vaan epäselvää karttaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei päivää ilman pakkoruotsi-paasausta. Koska sehän tästä taas lähtee käyntiin.
Tämä ei koskenut koulujen kielten opetusta vaan epäselvää karttaa. ap
Tästä se taas lähtee. Usko pois.
Ei päivää ilman pakkoruotsi-paasausta. Koska sehän tästä taas lähtee käyntiin.
Tämä ei koskenut koulujen kielten opetusta vaan epäselvää karttaa. ap
Tästä se taas lähtee. Usko pois.
Ihan sama mulle. Kunhan joku kertoo, että kenen etu se on, että nimet käännetään? Eihän se muuta kuin sekoittaa asioita. Jokainen voi mielessään kääntää (kuten me esim. Tukholman), mutta virallisesti pitäisi olla vain yksi nimi, jotta kaikki tietää, mistä kadusta on kysymys.
ap
tasapuolisuuden vuoksi olla jokunen ruotsinkielinen kadunnimi, joka olisi sitten se ainoa virallinen nimi.
ap
koska se ei olisi tasapuolisuutta. Ellei laiteta samaan saamenkielisiä nimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska se ei olisi tasapuolisuutta. Ellei laiteta samaan saamenkielisiä nimiä.
Voitaisiin laittaa samassa suhteessa kuin kaupungissa on asukkaita. Eli Helsingissä kaduista 6 prosentille ruotsinkielinen nimi ja Vantaalla vastaavasti 3 prosentille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin jotkut homot asialla. Ei voi muuten tajuta, että kun googlesta katsoo kadun niin lukee vaikkapa joku förståtgatan. Perkeleestä tuollaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin jotkut homot asialla. Ei voi muuten tajuta, että kun googlesta katsoo kadun niin lukee vaikkapa joku förståtgatan. Perkeleestä tuollaiset.
No ei nyt ehkä ihan sieltä, mutta väkisinkin tulee mieleen, että periaatteen vuoksi on tehty jotain, joka ei oikeasti palvele ketään. Yksikäsitteinen nimistö olisi jokakielisen etu. Varsinkin kun puhutaan Helsinki/Vantaa-alueella tosiaan noinkin pienestä osasta asukkaita kuin 3-6 %.
ap
ne oli alunperin ruotsiks ja käännettiin sit vast suomeks ku juntit muutti maalta kaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne oli alunperin ruotsiks ja käännettiin sit vast suomeks ku juntit muutti maalta kaupunkiin.
Jaa, onko tämä muuten hyväkin peruste sille, että esim. uudet vantaalaislähiöt saavat ruotsinkieliset katukyltit 3% takia?
Ja kyllä ne jossain vaiheessa oli Helsingissä venäjäksikin, vaan eipä ole enää.
ruotsinvallan loputtua Venäjän vallan tai itsenäisyyden aikana.
Ruotsin vallan aika Helsingissä päättyi vuonna 1808.
1800-luvun alussa Helsingissä oli noin 3000 asukasta. 1808 tulipalon jälkeen aloitettiin suunnitella Helsingin uuudelleenrakentamista, ajatuksena tehdä Helsingistä pääkaupunki.
Suuren torin ympärille kohosivat keisarillinen Aleksanterin yliopiston päärakennus, yliopistonkirjasto, Nikolainkirkko sekä ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko.
Unioninkadun varteen rakennettiin yliopiston opetusairaala ja Ulriikaporin vuorelle observatorio. Kauppias Heidenstrabuchin talosta Pohjoisesplandilla tehtiin keisarin palatsi. (Suomen itsenäistyttyä linnaan sijoittui Suomen tasavallan presidenti ja hänen kansliansa.) Kulttuuri- ja seuraelämään varten rakennettiin Esplandille Hotelli Seurahuone (nykyinen kaupungintalo) ja teatteri. Uspenskin kreikkalaiskatolinen kirkko kohosi Katajanokan kalliolle vuosina 1863-68 ja saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteeseen 1864. Myös yksityistaloja rakennettiin runsaasti.
Joten puheet ruotsinkielisistä alkuperäisistä kaduista on PASKAA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruotsinvallan loputtua Venäjän vallan tai itsenäisyyden aikana.
Ruotsin vallan aika Helsingissä päättyi vuonna 1808.
1800-luvun alussa Helsingissä oli noin 3000 asukasta. 1808 tulipalon jälkeen aloitettiin suunnitella Helsingin uuudelleenrakentamista, ajatuksena tehdä Helsingistä pääkaupunki.
Suuren torin ympärille kohosivat keisarillinen Aleksanterin yliopiston päärakennus, yliopistonkirjasto, Nikolainkirkko sekä ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko.
Unioninkadun varteen rakennettiin yliopiston opetusairaala ja Ulriikaporin vuorelle observatorio. Kauppias Heidenstrabuchin talosta Pohjoisesplandilla tehtiin keisarin palatsi. (Suomen itsenäistyttyä linnaan sijoittui Suomen tasavallan presidenti ja hänen kansliansa.) Kulttuuri- ja seuraelämään varten rakennettiin Esplandille Hotelli Seurahuone (nykyinen kaupungintalo) ja teatteri. Uspenskin kreikkalaiskatolinen kirkko kohosi Katajanokan kalliolle vuosina 1863-68 ja saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteeseen 1864. Myös yksityistaloja rakennettiin runsaasti.
Joten puheet ruotsinkielisistä alkuperäisistä kaduista on PASKAA.
Annetaan ennen 1800-lukua rakennettujen katujen olla ruotsinkielisiä ja muut olkoot suomenkielisiä.
Mä olen ihan umpisuomenkielinen enkä koskaan ole kokenut katujen ruotsinkielisiä nimiä mitenkään ongelmaksi.
Kai teille olisi sitten ok että niissä kunnissa joissa suurin osa väestöä on ruotsinkielisiä olisi katukyltit yms. sitten vaan ruotsiksi?
Nythän se menee niin, että jos enemmistö on suomnekielisiä on nimi ensin suomeksi, sitten ruotsiksi, jos ruotsinkielisiä on enemmän niin päinvastoin. Lapissa ei ruotsinkielisiä nimiä juuri esiinny, mutta jotain kylttejä taitaa olla nykyisin myös saameksi?
Mä olen ihan umpisuomenkielinen enkä koskaan ole kokenut katujen ruotsinkielisiä nimiä mitenkään ongelmaksi.
Kai teille olisi sitten ok että niissä kunnissa joissa suurin osa väestöä on ruotsinkielisiä olisi katukyltit yms. sitten vaan ruotsiksi?
Ja Ahvenanmaallahan menetellään juuri näin! Siellä on jotain 5% suomenkielisiä, mutta eipä ole kylttejä! Mutta Vantaalla on 3% ruotsinkielisiä ja jokainen pikkukujakin on ruotsiksi...
Mutta Vantaalla on 3% ruotsinkielisiä ja jokainen pikkukujakin on ruotsiksi...
Kerrotko vielä miten syvää haittaa tämä sinulle aiheuttaa ;)
Kartat on epäselviä, kyltit maksaa ja hätätilanteessa yksikäsitteinen osoite varmistaisi paremmin avun pääsyn oikeaan paikkaan.
"Annetaan ennen 1800-lukua rakennettujen katujen olla ruotsinkielisiä ja muut olkoot suomenkielisiä."
Olisiko yksi ruotsinkielinen sitten ja sekin jo rakennettu täyteen?
Ei päivää ilman pakkoruotsi-paasausta. Koska sehän tästä taas lähtee käyntiin.