Lue keskustelun säännöt.
Onko heikkoutta jos tarvitsee kumppanin ja parisuhteen voidakseen hyvin?
15.06.2024 |
Kun tarvitsevuutta pidetään normaalina, luonnollisena heikkoutena, joka on inhimillistä ja ok, niin päteekö tämä myös siihen että tarvitsee kumppanin/ puolison? Onko ihminen joka voi hyvin ja pärjää sinkkuna vahvempi?
Kommentit (165)
Ei. Mielestäni parisuhteessa eläminen on parempaa kuin yksin eläminen. Arjen pikku jutut on kiva jakaa toisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan luonnollista. Kaikki tarvitsevat rakkautta ja hellyyttä.
olen itsenäinen ja omillani pärjäävä sinkku ollut jo monia vuosia. Mutta tottakai kaipaan kosketusta ja arjen jakamista. Pärjään koska on pakko pärjätä. Mutta en ottaisi kumppaniksi henkilöä joka ripustautuisi minuun. Suhteen täytyy antaa molemmille yhtä paljon. Eli ripustautuminen ei ole ok.
Ei. Mutta joku muu on vialla elämässä tai itsessä, ja tämä ihan omasta kokemuksesta. Parisuhteesta voi toki saada suurta plussaa elämään, mutta toinen ihminen ei ikinä voi olla se pelastaja. Tällainen kokemus ajaa huonoihin parisuhteisiin, ja saa jopa hyviä tyyppejä kohtelemaan kaltoin. Kun parisuhde on välttämätön ja sinkkuus pelkästään huonoa, ihminen muuttuu parisuhteessa matoksi ja itsestäänselvyydeksi. Ihan sama mitä toinen tekee tai ei tee, ei ole väliä, koska parisuhteesta riippuvainen pitää siitä kynsin ja hampain kiinni, ja on aina valmis joustamaan. Jos elämä on hyvää myös sinkkuna, on silloin mahdollisuus lähteä parisuhteessa kaltoinkohtelussa ja toinen tiedostaa tämän paremmin. Elämäänsä tyytymätön myös vetää puoleensa tietyntyyppisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mielestäni parisuhteessa eläminen on parempaa kuin yksin eläminen. Arjen pikku jutut on kiva jakaa toisen kanssa.
Kaikki on suhteellista, yksin on parempi kuin huonossa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos elämä on hyvää myös sinkkuna, on silloin mahdollisuus lähteä parisuhteessa kaltoinkohtelussa ja toinen tiedostaa tämän paremmin. Elämäänsä tyytymätön myös vetää puoleensa tietyntyyppisiä ihmisiä.
Allekirjoitan tämän. Ensin pitää osata olla onnellinen yksin, sitten vasta voi olla onnellinen yhdessä.
Mulla puuttuu siis tää luonnollinen tarve haluta parisuhdetta. En halua että kukaan tulee sotkemaan mun vapaudentunnetta :D
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mutta täällä palstalla sanotaan että on
Vahvat pärjää aina yksin. Heikot sortuu sylityksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla puuttuu siis tää luonnollinen tarve haluta parisuhdetta. En halua että kukaan tulee sotkemaan mun vapaudentunnetta :D
N32
Onnellisessa parisuhteessa voi kyllä olla vapaa. Ei ole tullut koskaan sellaista tunnetta, että olisin vankilassa tai en saiis tehdä jotain asiaa jos haluan
Loppupeleissä jokainen kuolee yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä onnellinen parisuhde peittoaa yksinolon, mutta yksinolo peittoaa aina huonon parisuhteen. Aiemminhan kituutettiin ihan hirveissä liitoissa kunnes jompikumpi kuoli. Nykyään ihmiset osaavat olla vähän paremmin yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla puuttuu siis tää luonnollinen tarve haluta parisuhdetta. En halua että kukaan tulee sotkemaan mun vapaudentunnetta :D
N32
Miksi ajattelet, että suhde vie vapauden tunteesi? Se kuulostaa vain epäterveeltä suhteelta. Tuskin sellaista kukaan toivoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vahva ja pärjään yksin. Tuttu ei ollut vahva ja teki itsarin kun parisuhde päättyi eikä kestänyt ilman kumppania.
On se silti heikkoutta. Yksin kuuluu pärjätä.
On se ainakin ongelmallinen asia, jos ei saa kumppania, tai jos ei edes löydä sellaista ihmistä jonka itse haluaisi kumppanikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla puuttuu siis tää luonnollinen tarve haluta parisuhdetta. En halua että kukaan tulee sotkemaan mun vapaudentunnetta :D
N32
Onnellisessa parisuhteessa voi kyllä olla vapaa. Ei ole tullut koskaan sellaista tunnetta, että olisin vankilassa tai en saiis tehdä jotain asiaa jos haluan
Erittäin hyvä kommentti, kiitos siitä. Saattaahan olla että en vain ole vielä kohdannut sitä oikeaa tyyppiä. Mutta en kyllä edes koe että multa puuttuisi yhtään mitään, vaikken ole parisuhteessa. Ajoittain toki olisi kiva nukahtaa toisen kainaloon jne. mutta sitten kun miettii kuinka paljon kompromisseja parisuhde vaatii, niin muistan miksi oon sinkku.
N32
Vierailija kirjoitti:
Olen vahva ja pärjään yksin. Tuttu ei ollut vahva ja teki itsarin kun parisuhde päättyi eikä kestänyt ilman kumppania.
Tuttusi oli kenties epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan luonnollista. Kaikki tarvitsevat rakkautta ja hellyyttä.
olen itsenäinen ja omillani pärjäävä sinkku ollut jo monia vuosia. Mutta tottakai kaipaan kosketusta ja arjen jakamista. Pärjään koska on pakko pärjätä. Mutta en ottaisi kumppaniksi henkilöä joka ripustautuisi minuun. Suhteen täytyy antaa molemmille yhtä paljon. Eli ripustautuminen ei ole ok.
En minä tarvitse rakkautta ja hellyyttä. En ole koskaan tuntenut esim. minkäänlaista "halipulaa" tai muutakaan kosketuksen kaipuuta..
Ei, luonnollinen tarve. Toki on hyvä osata tulla toimeen omillaan, koska mitään takeita ei ole siitä, että kumppani löytyy. Ja vaikka löytyisikin, oma osuutensa on silti osattava hoitaa suhteessakin.