Voiko liekki syttyä tapailussa hitaasti?
Jos tuntuu, että toinen on kaikin puolin mukava ihminen, arvot ja ajatukset kohtaa, mutta kipinä puuttuu? Haluaisin suhteen kehittyvän, mutta voiko se romanttinen yhteys löytyä ajan kanssa?
Kommentit (101)
En usko jos et tunne minkäänlaista romanttista/seksuaalista kiinnostusta tätä ihmistä kohtaan.
Totta kai! Itsellä jäi nopean baari-jutustelun jälkeen hyvä mieli miehestä, vaihdettiin numeroita.
Viikkoa myöhemmin ekoilla virallisilla treffeillä petyin, kun mies ei vastannutkaan odotuksiani. Pukeutuikin ihan hassuihin vaatteisiin..
Käytiin silti vielä uusilla treffeillä, ja vielä uusilla ja uusilla...
Nyt yhdessä 13 v. ja pari lasta + omakotitalo 🤷
Hitaasti syttyvä pieni liekki ei polta itseään heti loppuun.
Olen lukenut, että Intiassa kun on paljon vanhempien järjestämiä avioliittoja niin yleensä aito rakkaus syttyy liiton aikana. Vaikka aluksi se ymmärrettävistä syistä on vähän kiikun kaakun. Kun ei yhtään tunne sitä ihmistä aluksi.
Jos noin samaa ikäluokkaa oleva nainen ja mies asuisi autiolla saarella viisi vuotta yhdessä niin minä ainakin veikkaisin, että romantikkan kipinä syttyisi jossain vaiheessa. Jossei jompi kumpi ole jollain tavalla tosi hankala tyyppi.
Kuinka pitkään sitä liekkiä teistä sitten kannattaa odotella?
Järkkäsin ystävälle sokkotreffit, tapasivat ja sen jälkeen ystäväni totesi että oli mukavaa, mutta mies ei yhtään hänen makuunsa. Lähti kuitenkin toisille treffeille kun mies pyysi ja "ei ollut muutakaan", sen jälkeen sanoi että mies on kyllä tosi kiva, mutta ei hän tunne mitään vetoa... Kuitenkin, koska mukavaa oli, tapailivat aina silloin tällöin ja kerran sitten ystävä totesi että mies alkaa näyttää komealta 😄
Nykyään ovat naimisissa ja heillä on jo monta lastakin. Ystävä on todennut ettei koskaan ole ollut näin hyvässä suhteessa, päinvastoin. Ja ehkä just siksi että mies ei ollut yhtään samantyylinen kuin hänen aiempansa 😄
Hitaasti syttyvä on paras. Minulle kävi niin, että mies oli aivan kaikkea muuta mikä oli ihannemieheni ulkonäköhaaveet. Mies oli vaan niin persoonallinen, että hän sai minut jatkuvasti nauramaan ja hieman hämilleni. Toisilla treffeillä huomasin etä aloin olla miehestä hieman mustasukkainen, niin hurmaava hän oli kaikille. N.4kk päästä olin umpirakastunut. Nyt hän on minulle kaunein, komein ja haluttavin mies mitä tiedän. Ensitapaamisesta on 1.5v.
Vierailija kirjoitti:
Voi
Jos ap on nainen. Jos mies, siinä tapauksessa ei.
Mies ei voi koskaan syttyä hitaasti tai vaikka muuttaa mieltään? Jos miehellä on kipinää, rakkautta ja vetovoimaa naista kohtaan oman kertomuksen mukaan, mitä mieheltä puuttuu, ettei ryhdy suhteeseen?
Kai se voi. Omalla kohdallani ei. Jos pikkuhousut ei pyri tipahtamaan ensi tapaamisella, ne pysyvät jalassa jatkossakin vaikka toinen olisi teoriassa kuinka ihana.
Uskon että jos kipinää ei ole, geenit eivät ole yhteensopivia. Haistamme paljon feromonituoksuja tiedostamattamme.
Nuorena rakastuin niin hurjasti, että sanoin ystävälleni: tätä en kestä. Sattuu olla yhdessä, kipeää olla erossa. Ihan järkyttävä ikävä oli kaiken aikaa. Mies ei varmaan tajunnutkaan miten rakastunut olin. Yhteinen kesä, ja syksyllä ero. Oltiin 23v. Vieläkin itkettää joskus, siitä on 40v aikaa. Yhteiltiin vuosien varrella. Mies kuoli. Nyky puoliso on kiva, yhteinen arki, sama huumorintaju. Yhdessä jo 30v. Kyllä, hitaasti alkoi kiintymys, ei vienyt jalkoja alta. Oli tuttu ja turvallinen.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei voi koskaan syttyä hitaasti tai vaikka muuttaa mieltään?
Mieltään voi varmasti muuttaa mutta silloin se kipinä on ollut jo alunperin olemassa ja jostain muusta syystä mies ei ole halunnut ryhtyä naisen kanssa suhteeseen. En ole koskaan kuullut sellaisesta että mies ei olisi heti tuntenut naiseen vetoa mutta myöhemmin olisi. Ehkä näin voisi käydä jos nainen muuttuisi ulkonäöltään jotenkin radikaalisti tms. Saa toki korjata jos olen väärässä.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä, ei voi. Toiseen voi tottua ja kiintyä, joo, mutta mitään liekkiä sieltä ei kyllä syty jos sitä ei alkuunkaan ole. Olen pari kertaa antanut mahdollisuuden mukavalle ja fiksulle miehelle, mutta se on ollut sitten sellaista kaverillista loppuun asti. Semmoinenkin voi tietysti olla ihan mukavaa, kunnes sitten jompikumpi kohtaa suhteen ulkopuolisen henkilön jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa. Silloin astuu katkeruus suhteeseen.
Voi. Mulla meni pari vuotta työkaverina ennen kuin ihastuin mieheeni. Ensimmäinen ajatus kun näin oli että onpa koomisen ruma mies. Lyhyt, kuivakka, vanhanaikaiset rillit, pappamaiset vaatteet, iso nenä ja kaljuuntuva pää. Mutta pahus osoittautui todella hauskaksi ja älykkääksi tyypiksi, joten aloin nauttia työkaveruudesta tosi paljon, oikein odottaa työpäivää että pääsee taas juttelemaan. Mutta kauan se kesti, että tajusin että haluan häntä myös seksuaalisesti ja muutakin kuin kaveruutta. Alkoholi pikkujouluissa sen lopulta ratkaisi, että päädyttiin samaan petiin, ja sitten se oli menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei voi koskaan syttyä hitaasti tai vaikka muuttaa mieltään?
Mieltään voi varmasti muuttaa mutta silloin se kipinä on ollut jo alunperin olemassa ja jostain muusta syystä mies ei ole halunnut ryhtyä naisen kanssa suhteeseen. En ole koskaan kuullut sellaisesta että mies ei olisi heti tuntenut naiseen vetoa mutta myöhemmin olisi. Ehkä näin voisi käydä jos nainen muuttuisi ulkonäöltään jotenkin radikaalisti tms. Saa toki korjata jos olen väärässä.
Olet kyllä väärässä. Paljon tapahtuu sitä, että vaatimattomamman näköisiin naisiin ei ihastuta todellakaan heti, vaan juttu kehittyy pelkän kaveruuden kautta myöhemmin seksuaaliseksi. Olen itse sellainen rumanpuoleinen nainen, eikä kukaan ole koskaan ihastunut minuun ensinäkemältä. Mutta olen elämässäni silti ollut 4 kertaa pidemmässä parisuhteessa, joista viimeisin jo 8 vuotta kestänyt avioliitto. Kaikki jutut alkaneet niin, että kumpikaan ei ole voinut kuvitella toisen kanssa kuin pelkkää platonista kaveruutta, mutta niin sitä on vaan ajan kanssa ihastuttu puolin ja toisin.
Voi