Yli nelikymppinen eikä yhtään kerrytettyä omaisuutta.
Tunnen itseni epäonnistuneeksi. Mahdollisuudet olivat, mutta tuli tyrittyä ja tehtyä liian impulsiivisia päätöksiä. Sitten avioero vei loputkin. Säästössä nolla euroa ja omaa omaisuutta jonkun tuhannen euron edestä. Ei puhettakaan omasta talosta tai sijoitusasunnoista tai osakesalkusta.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Uuteen nousuun!
Tiedän, että näin pitäisi ajatella, mutta tuntuu ihan liian työläältä. Ei jaksa, kun on jo menettänyt tämän asian kanssa 20 vuotta. Ap
Muuta kehitysmaahan, niin tunnetkin olevasi rikas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuteen nousuun!
Tiedän, että näin pitäisi ajatella, mutta tuntuu ihan liian työläältä. Ei jaksa, kun on jo menettänyt tämän asian kanssa 20 vuotta. Ap
Jos et tee mitään, niin murehdit samaa 20 vuoden kuluttuakin. Tee itsellesi taloussuunnitelma, niin huomaat, että ei se mahdotonta ole.
Vierailija kirjoitti:
Muuta kehitysmaahan, niin tunnetkin olevasi rikas.
No tässäpä olisi taas yksi impulsiivinen päätös, joka oikeasti houkuttelisi. Taitaa kuitenkin lapset ankkuroida Suomeen vielä pitkäksi aikaa.
Katse eteen ja ylöspäin! Menetin pari kuukautta sitten koko omaisuuteni konkurssissa. Ei edes puhelinliittymää ole omissa nimissä. Mutta täältä mä vielä nousen.
Mihin ne 40 tonnia, joista puhuit, katosi?
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne 40 tonnia, joista puhuit, katosi?
No kyl sä tiedät, kännissä velatkin muuttuu saataviksi.
Joku voisi olla tyytyväinen ihan siihen vaan, että on terve.
Eipä tuossa ihmeitä tehdä jos ei tee töitä 80 vuotiaaksi asti. Tuskin kestää terveys eikä kukaan pidä töissä. Aika ei vain millään riitä. Tiedän tunteen. Tietysti pienikin säästö on parempi kuin ei mitään mutta jos yhtään osaa laskea niin ymmärtää ettei mainittavia summia ehdi saada kasaan.
Ymmärrätkö jotain osakekaupoista ja rahastosijoittamisesta? Oletko ikinä säästänyt tavoitteellisesti, että saisit oman talon ja sijoitusasunnon? Oletko opiskellut, mitä asuntosijoittamiseen liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö jotain osakekaupoista ja rahastosijoittamisesta? Oletko ikinä säästänyt tavoitteellisesti, että saisit oman talon ja sijoitusasunnon? Oletko opiskellut, mitä asuntosijoittamiseen liittyy?
Nämä vaatii rahaa kaikki ja paljon. Joo voi säästää vaikka kympin kuussa mutta ei siitä mitään kerry ennenkuin kuolo korjaa. Helppo säästää jos ministerin tulot. Tonnista ei paljon säästellä.
Vierailija kirjoitti:
Katse eteen ja ylöspäin! Menetin pari kuukautta sitten koko omaisuuteni konkurssissa. Ei edes puhelinliittymää ole omissa nimissä. Mutta täältä mä vielä nousen.
Voi ihana.... tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö jotain osakekaupoista ja rahastosijoittamisesta? Oletko ikinä säästänyt tavoitteellisesti, että saisit oman talon ja sijoitusasunnon? Oletko opiskellut, mitä asuntosijoittamiseen liittyy?
Nämä vaatii rahaa kaikki ja paljon. Joo voi säästää vaikka kympin kuussa mutta ei siitä mitään kerry ennenkuin kuolo korjaa. Helppo säästää jos ministerin tulot. Tonnista ei paljon säästellä.
Ei. Eivät vaadi yhtään rahaa. Kirjastosta saa kirjoja, netissä on blogeja, videoita ja podcasteja. Ala opiskella.
Et pääse yhtään mihinkään jos jäät voivottelemaan että sinulla ei ole "ministerin tuloja". Ja tietenkin opiskelujen lisäksi käyt töissä ja säästät. Niin me muutkin olemme tehneet.
Ei käärinliinoissa mitään taskuja ole.
56 eikä enää kerry omaisuus, päin vastoin syön vanhuuspäiville tarkotettuja säästöjäni. Työttömyyskorvaus 800 e kuussa ja siinä kaikki.
Ei ole minullakaan, eikä tule ikinä olemaan. Asun pienessä vuokra-asunnossa yhteiskunnan tukemana ja kallein omistamani asia on pitkän säästämisen kautta ostamani polkupyörä. Tällä mennään jatkossakin. Kyllähän tämä elämää rajoittaa ja maailmaa pienentää. Ei voi oikein ystäviäkään pitää tai ihmeellistä harrastaa. Ruoka on yksinkertaista ja useana kuukautena ei ole siihenkään varaa. Kateellisena ja häpeävänä katson oman ikäisiäni ihmisiä, jotka asuvat isoissa omakotitaloissa, ajavat uusilla autoilla ja matkustelevat. Itse en osaa edes kuvitella millaista tuollainen elämä voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuteen nousuun!
Tiedän, että näin pitäisi ajatella, mutta tuntuu ihan liian työläältä. Ei jaksa, kun on jo menettänyt tämän asian kanssa 20 vuotta. Ap
Miksi noita nyt pitäisi olla? Jos kuitenkin pystyt elämään normaalia elämää? Ei täältä kuitenkaan mitään mukaansa saa.
Olenko ainoa jota ei kiinnosta kerryttää omaisuutta? Minulla on paljon ystäviä, ihanat lapset, tärkeitä harrastuksia (jotka ovat edullisia tai ilmaisia). Eikö elämään voi keksiä muuta sisältöä ja tarkoitusta, kuin omaisuuden kerryttäminen? Mitä sillä edes tekee?
Uuteen nousuun!