Olen ankea ja nihkeä, kun vaadin, että sopimuksista pidetään kiinni?

Muut ei ehkä tulkitse kaikkea samaa sopimukseksi kuin sinä. Siinä kohtaa kun asiasta puhutaan sun kannattaa korostaa että kyseessä on asia jota ei voi perua. Silloin kanssasi ei tehdä epämääräisiä, epärealistisia suunnitemia.

Muut ehkä ottavat tämän vähän rennommin.

Mulla on samoja ongelmia lähinnä työpaikalla, jos pomot pyörtävät puheensa.

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Eiköhän suurinosa toimi noin.

Mulla on ap juuri tuollainen kaveri. Saako kysyä horoskooppimerkkiäsi? Jousimies?

Vierailija kirjoitti:

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Osaan mennä yksinkin ja menenkin usein, mutta siis aloitukseni esimerkissä tarkoitin tilannetta, jossa on nimenomaan sovittu yhteisestä tekemisestä, johon meillä liittyy usein vaikkapa myös lounaalla käynti ja sellainen mukava yhdessäolo. En siis tarkoittanut vain ruokakaupassa kipaisua. Ap

Olen itse miettinyt tätä lupausten pitämisasiaa. Yksi isoimmista lupauksista, joita ihminen voi antaa, on lupaus "tahdon" rakastetulle. Tahdon olla liitossa kanssasi.

Kuitenkaan tätä lupausta ei kovin korkealle arvosteta, kun puolet avioliitoista päätyy eroon. Pitävätkö eronneet muut pienemmät lupaukset paremmin.

Itse olen hyvin varovainen siinä, mitä lupaan kenellekään, koska en halua rikkoa lupauksiani, pidän sitä huonon karman tuottajana.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ap juuri tuollainen kaveri. Saako kysyä horoskooppimerkkiäsi? Jousimies?

News flash: horoskoopit eivät ole totta ja annat itsestäsi tyhmän kuvan, kun niihin uskot.

Edellisen avovaimoni kanssa oli tuota ongelmaa satunnaisesti. Se johtui siitä, että hän totesi jotain ja vaikken vastannut mitään, asia oli hänen mielestään sovittu, ellen sitten painokkaasti kieltäytynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Osaan mennä yksinkin ja menenkin usein, mutta siis aloitukseni esimerkissä tarkoitin tilannetta, jossa on nimenomaan sovittu yhteisestä tekemisestä, johon meillä liittyy usein vaikkapa myös lounaalla käynti ja sellainen mukava yhdessäolo. En siis tarkoittanut vain ruokakaupassa kipaisua. Ap

Miehen käytöksestä voi päätellä, että häntä ei oikeasti kiinnosta nämä yhteiset tekemiset ollenkaan. En ikimaailmassa patistelisi ja hoputtaisi aikuista ihmistä. Kaikenlaista sitä saa lukeakin..

Väärinkäsitykset kirjoitti:

Edellisen avovaimoni kanssa oli tuota ongelmaa satunnaisesti. Se johtui siitä, että hän totesi jotain ja vaikken vastannut mitään, asia oli hänen mielestään sovittu, ellen sitten painokkaasti kieltäytynyt. 

No minä en ole tuollainen, vaan aina varmistan, että onhan varmasti ok, että lähdetään tunnin päästä kuten sovittiin, ja vasta kun toinen vastaa joo niin pidän asiaa selvänä ja sovittuna. Tai sanon asiasta puhuttaessa varmistukseksi että eli lähdetään siis tunnin päästä ja vasta kun toinen sanoo siihen joo niin pidän asiaa sovittuna. Minulle hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Osaan mennä yksinkin ja menenkin usein, mutta siis aloitukseni esimerkissä tarkoitin tilannetta, jossa on nimenomaan sovittu yhteisestä tekemisestä, johon meillä liittyy usein vaikkapa myös lounaalla käynti ja sellainen mukava yhdessäolo. En siis tarkoittanut vain ruokakaupassa kipaisua. Ap

Miehen käytöksestä voi päätellä, että häntä ei oikeasti kiinnosta nämä yhteiset tekemiset ollenkaan. En ikimaailmassa patistelisi ja hoputtaisi aikuista ihmistä. Kaikenlaista sitä saa lukeakin..

Mistä keksit että patistelebön tai hoputan? En tee niin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Osaan mennä yksinkin ja menenkin usein, mutta siis aloitukseni esimerkissä tarkoitin tilannetta, jossa on nimenomaan sovittu yhteisestä tekemisestä, johon meillä liittyy usein vaikkapa myös lounaalla käynti ja sellainen mukava yhdessäolo. En siis tarkoittanut vain ruokakaupassa kipaisua. Ap

Kuulostaa siltä, että "mukava yhdessäolo" kanssasi saa kanssaihmisesi vakavasti harkitsemaan kiskoille heittäytymistä.

Oon samanlainen nipottaja. Samaten minua ketuttaa yli kaiken tyypit, joiden kaikki suunnitelmat on täynnä "ehkä, jos, mahdollisesti, suunnilleen siinä paikkeilla". Nykyään tulkitsen kaikki tuollaiset ehkä-suunnitelmat siten, ettei oo tarkoitus lähteä yhtään mihinkään tai tehdä yhdessä mitään. Toinen siinä vaan pälisee lämpimikseen, että sais itselleen jotku "kylläpäs mä oonkin hyvä frendi" fiilikset, kun suunnittelee innolla yhteisiä juttuja, jotka vois ehkä joskus toteuttaa jos... 

No, mua nyt ketuttaa muut ihmiset ihan muutenkin jatkuvasti. Tää on vain yksi monista asioista. 

Itsehän olen täydellinen, lol. (No en ole, olen keskivertoa enemmän p4skapää.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Osaan mennä yksinkin ja menenkin usein, mutta siis aloitukseni esimerkissä tarkoitin tilannetta, jossa on nimenomaan sovittu yhteisestä tekemisestä, johon meillä liittyy usein vaikkapa myös lounaalla käynti ja sellainen mukava yhdessäolo. En siis tarkoittanut vain ruokakaupassa kipaisua. Ap

Kuulostaa siltä, että "mukava yhdessäolo" kanssasi saa kanssaihmisesi vakavasti harkitsemaan kiskoille heittäytymistä.

Miksi kuulostaa siltä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Muut ei ehkä tulkitse kaikkea samaa sopimukseksi kuin sinä. Siinä kohtaa kun asiasta puhutaan sun kannattaa korostaa että kyseessä on asia jota ei voi perua. Silloin kanssasi ei tehdä epämääräisiä, epärealistisia suunnitemia.

Muut ehkä ottavat tämän vähän rennommin.

Mulla on samoja ongelmia lähinnä työpaikalla, jos pomot pyörtävät puheensa.

Näin. Ei kannata jättää tulkinnanvaraa, vaan laittaa vastapuoli puhumaan totta reilusti, eikä antaa mahdollisuutta sluibailla. Itse sanon aina suoraan että Onko nyt siis niin, että me lähdemme kauppaan tasan kello 14, että kun minä olen kengät jalassa eteisessä menossa niin sinä olet sitä myös?

Sama pätee töihin. Kannattaa laittaa vastapuoli selväsanaisesti ilmaisemaan itseään. Työpaikka ei ole paikka jossa puhutaan lööperiä ja läpiä päähän minkä keretään, vaan siellä tulee pomojenkin ymmärtää olla asiallinen ja viestiä järkevästi eikä maalaillen epämääräisyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ap juuri tuollainen kaveri. Saako kysyä horoskooppimerkkiäsi? Jousimies?

News flash: horoskoopit eivät ole totta ja annat itsestäsi tyhmän kuvan, kun niihin uskot.

Newsflash for you, my Dear; Minuapa ei kiinnosta mitä muut minusta ajattelevat. Horoskoopeissa on vinhaa perää, vaikkei niitä ihan otsa rypyssä tulkitsisikaan.

Minä koen samoin, ap. Jos jotain sovitaan, se pitää pitää. Tietysti, jos sairastuu tms, niin silloin tietysti joutuu perumaan, mutta muuten.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse miettinyt tätä lupausten pitämisasiaa. Yksi isoimmista lupauksista, joita ihminen voi antaa, on lupaus "tahdon" rakastetulle. Tahdon olla liitossa kanssasi.

Kuitenkaan tätä lupausta ei kovin korkealle arvosteta, kun puolet avioliitoista päätyy eroon. Pitävätkö eronneet muut pienemmät lupaukset paremmin.

Itse olen hyvin varovainen siinä, mitä lupaan kenellekään, koska en halua rikkoa lupauksiani, pidän sitä huonon karman tuottajana.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään että siinähän ei oikeastaan luvata mitään. Kysymys on tahdotko, ja vastaus on tahdon. Ja se varmaan useimmille onkin siinä hetkessä totta, että tahtoo, silloin, että rakastaa myötä-ja vastamäessä. Mutta sitähän ei tiedä toteutuuko. Ei kysytä lupaatko vielä 30 vuoden päästäkin tai voitko vannoa että vielä 50 vuoden päästä rakastat, vaikka nyt tahdotkin.

Moni meistä tahtoo 20-30-vuotiaana asioita joiden toteutuminen ei ole heidän lupauksistaan tai haluamisistaan kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on sovittu, että tunnin kuluttua lähdetään kauppaan eikä mies ole lähtövalmis, osaan mennä yksinäni. Tosin silloin jää miehelle herkut ostamatta, mistä minä tiedän, mitä hän tänään olisi halunnut.

Osaan mennä yksinkin ja menenkin usein, mutta siis aloitukseni esimerkissä tarkoitin tilannetta, jossa on nimenomaan sovittu yhteisestä tekemisestä, johon meillä liittyy usein vaikkapa myös lounaalla käynti ja sellainen mukava yhdessäolo. En siis tarkoittanut vain ruokakaupassa kipaisua. Ap

Kuulostaa siltä, että "mukava yhdessäolo" kanssasi saa kanssaihmisesi vakavasti harkitsemaan kiskoille heittäytymistä.

Tätä samaa mietin minäkin. Jos oikeasti olisi puolisonkin mielestä yhtä mukavaa, hän taatusti olisi valmiina ajoissa. Ei vaikuta nyt siltä.

Mitä mieltä olet ap siitä, että jos taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä lukee vesimaksun perimisperusteena *asunnossa asuvien henkilöiden lukumäärä*, niin onko silloin oikein periä jokaisesta asunnosta vähintään yksi vesimaksu? Vaikka asunto olisi tyhjillään, eikä siellä käydä tai asuta?