Olen laiska (vai masentunut?)
Lapsi koulussa ja ip:ssä neljään.
Minä nukun 2-6h päivällä
roikun netissä
syön voileipiä
Mies tekee kaikki kotityöt paitsi ruuan.
Kommentit (7)
Pystytkö halutessasi myös olemaan aktiivinen (eli oletko itse valinnut tuon passiivisuuden) vai eikö energiaa vain todellakaan ole? Masentuneena ei oikeasti pysty tahdonvoimalla saamaan itseään liikkeelle vaan on ihan jumissa.
Paljonko nukut vuorokaudessa yhteensä? Jos menet vasta yöllä nukkumaan, ei ole ihme jos päivällä väsyttää. Masentuneena väsyttää aina vaikka nukkuisi kuinka.
Ei täällä palstalla kukaan pysty sinulle mitään diagnoosia tekemään. Jos oma olotilasi ahdistaa sinua, kehottaisin pikaisesti varaamaan ajan mielenterveystoimistosta, siellä osataan auttaa. Ja jos tuo laiskuus on ns. oma valintasi, niin sitten vaan itseä niskasta kiinni. Uni- ja ruokailurytmi kuntoon, liikuntaharrastus päivisin ja nettiin vaikka tunti päivässä- sääntö.
t. vierailija, jolla on kokemusta vaikeasta masennuksesta
Haluan vaan olla. Ei huvita mikään VARSINKAAN kotityöt.
Raahaudun väkisin suihkuun aamuisin ja ei jaksaisi tehdä mitään.
Pelkän ruuan väsääminen on ylitsepääsemättömän raskasta.
ap
Ihan selvästi tarvitset nyt apua. Jos et itse jaksa varata aikaa lääkärille, niin pyydä miestäsi varaamaan. Anna auttaa itseäsi, on ihanaa kun masennuksesta selviää ja voi taas elää normaalia elämää!!!!!
Tiedän, että muuten vaan nukun lääkärin ohi.
ap
En muuten saa mentyä. Nukun lääkäriajan ohi.
Olen jo tottunut tähän laiskuuteeni ja revin itsestäni joka päivä sen verran irti, että teen ruuan..
Haluaisn kyllä mieluusti olla kuten nuorempana. Olin aktiivinen ja harrastin yms.
ap
Ihan selvästi tarvitset nyt apua. Jos et itse jaksa varata aikaa lääkärille, niin pyydä miestäsi varaamaan. Anna auttaa itseäsi, on ihanaa kun masennuksesta selviää ja voi taas elää normaalia elämää!!!!!
Mulla oli niin, että makasin sohvalla ja itkin ja jaksoin hädin tuskin pitää huolta lapsista. Kaikki ihan tavallisetkin asiat tuntui ylitsepääsemättömän raskailta. Just niinkuin sinulla. En olisi itse jaksanut hankkiutua lääkärin. Mies varasi ajan ja huolehti että menin sinne. Sain kahdet eri lääkkeet ja olen nyt reilun puoli vuotta käynyt viikottain terapiassa.
En itsekään voi uskoa miten jaksoin sitä "entistä elämää" ollenkaan. Lääkkeet ja terapia on auttaneet niin, että olen päässyt jaloilleni. Saan iloita elämästä, harrastaa, touhuta lasten kanssa ja jopa harrastaa taas seksiä miehen kanssa ;)
Nyt kyllä puhut miehellesi jo tänään että hommaa sinut lääkäriin, ei ole mitään järkeä yrittää sinnitellä masennuksen kanssa kun siitä voi päästä eroon!
oletko tyytyväinen ja onnellinen? Etkö itse tiedä oletko masentunut?