Oltiinko 80-luvulla rikkaampia kuin nykyään?
Joka kunnassa oli oma terveyskeskus ja lääkärille sai ajan aina kun oli pienikin vaiva.
Nykyään pahoinvointialueet sulkevat terveyskeskuksia, päivystykset ovat kriisissä ja lääkäriaikaa ei saa ikinä. Mitä on tapahtunut ja miksi?
Kommentit (308)
80-luku oli parasta aikaa kaikin puolin. Onneksi sain elää lapsuuden silloin. Sittemmin kaikki on mennyt huonompaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei.
toki ihan hyviä huomioita.
Oltiin köyhempiä, mutta silti oli varaa kaikkeen sellaiseen, mitä yhteiskunta tarvitsee. Minne 2000- luvulla rahat imuroidaan, kun niitä ei riitä peruspalveluihin?
Vierailija kirjoitti:
80-luku oli parasta aikaa kaikin puolin. Onneksi sain elää lapsuuden silloin. Sittemmin kaikki on mennyt huonompaan suuntaan.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
toki ihan hyviä huomioita.
Oltiin köyhempiä, mutta silti oli varaa kaikkeen sellaiseen, mitä yhteiskunta tarvitsee. Minne 2000- luvulla rahat imuroidaan, kun niitä ei riitä peruspalveluihin?
Silloin vaatimukset oli paljon vähäisempiä. Sairauksia hoidettiin paljon alkeellisemmin ym. Rahaa terveydenhuoltoon käytettiin paljon vähemmän kuin nykyään.
Muistan kun tuli uusia keksintöjä esim. mikro ja videot. En muista ainakaan lapsen näkökulmasta, että puutetta olisi ollut mistään. Tulevaisuuteen luotettiin ja Suomi oli lintukoto. 90-94 vuodet oli epävarmoja ja monen osalta huonoja ja köyhiä vuosia.
silloin oli 3 työntekijää elätettävää kohden, nykyään on 2 elätettävää työntekijää kohden.
80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.
Tosiaan vaatimustaso oli perheillä pienempi. Ei meillä ollut kun yksi vanha auto (kuplavolkkari), jolla ajettiin silloin, kun oli varaa bensaan. Fillarilla kuljettiin harrastuksiin. Ruoka oli halpaa ja herkkuja eli lähinnä pannaria ja omatekoista hilloa oli joskus ja jouluna. Yksi 386 oli talon ainoa tietokone, lisäksi vanha lankapuhelin. Ei käyty ulkomailla tai hiihtokeskuksissa, omat ladut hiihdettiin naapurin pellolle. Vaatteita korjattiin ja käytettiin kaverin/sisaruksen vanhoja. Yhteinen huone mullakin oli veljen kanssa siihen saakka, kun täytin 12.
Terveyskeskukseen ja hammaslääkärille pääsi tarpeen mukaan ja luokkakoko oli suht pieni. Ei voi valittaa. Ysärin lama sitten laski jossain määrin monilla elintasoa ja lainat (korot) olivat oikeasti monille taloudellisesti lopulta se, että muutettiin halvempaan asuntoon jos olikin ollut lainainen omistusasunto.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.
Ei pidä paikkaansa, oli omat huoneet, harrastuksia ja jokaisessa kotitaloudessa auto.
Talous oli ylikuumentunut, pankit tyrkyttivät lainarahaa ja moni ylivelkaantuikin. Rahaa kulutettiin ja uskottiin, että tilanne jatkuu samanlaisena tästä ikuisuuteen.
Seuraavalla vuosikymmenellä sitten maksettiin karvaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.
Ei pidä paikkaansa, oli omat huoneet, harrastuksia ja jokaisessa kotitaloudessa auto.
Talous oli ylikuumentunut, pankit tyrkyttivät lainarahaa ja moni ylivelkaantuikin. Rahaa kulutettiin ja uskottiin, että tilanne jatkuu samanlaisena tästä ikuisuuteen.
Seuraavalla vuosikymmenellä sitten maksettiin karvaasti.
No ei ollut. Juppipiireissä ehkä oli noin, mutta työväenluokkaiset perheet eivät eläneet noin leveästi silloin.
Sairauksien hoitaminen oli 80-luvun teknologialla paljon halvempaa. Tämä toki näkyi hoitotuloksissakin. Erikoissairaanhoito on nykyään todella kallista, mikä näkyy kaikessa terveydenhoidossa. Lisäksi ihmiset ovat todella paljon lihavampia, mikä tarkoittaa, että he ovat todella paljon sairaampia kuin 40 vuotta sitten, eli hoidettavia on paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
silloin oli 3 työntekijää elätettävää kohden, nykyään on 2 elätettävää työntekijää kohden.
Mitä ihmeen elätettävä?
Kyllä on varma verrata, mutta sanotaan näin. Omaisuuden jako oli tasaisempaa. Asunnon omistaminen on nyt harvinaisempaa kuin silloin. Maata, metsää, kiinteistöjä, yhtiöiden osakkeita on kasautunut rikkaille.
Sanotaan näin. Todellisissa asioissa oltiin rikkaampia. Useimmat asiat ovat kehittyneet, mutta parempi auto ei loppupelissä ihan niin paljon paina.
Silloin sodista oli vielä vähän aikaa. Puskettiin paremmin yhteen hiileen ja haluttiin luoda ja ylläpitää hyvinvointivaltiota. Ihan poliitikotkin ja tehtaanjohtajat. Oltiin siitä ylpeitä kun aiemmat sukupolvet olivat nähneet muutakin.
Nyt on jo 80 luvulla syntyneitä mummoja, jotka on aina saaneet kaiken eikä kukaan enää välitä. Suomi on suomalaisista pas ka maa ja oma napa on tärkein. Tämä näkyy niin yritysmaailmassa kuin politiikassakin. Kaikki mulle, kaikki mulle -ajattelu. Köyhyys nähdään ihmisen omana syynä, samoin rikkaus omana ansiona, vaikka ois suvun rahoja peritty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
toki ihan hyviä huomioita.
Oltiin köyhempiä, mutta silti oli varaa kaikkeen sellaiseen, mitä yhteiskunta tarvitsee. Minne 2000- luvulla rahat imuroidaan, kun niitä ei riitä peruspalveluihin?
Silloin vaatimukset oli paljon vähäisempiä. Sairauksia hoidettiin paljon alkeellisemmin ym. Rahaa terveydenhuoltoon käytettiin paljon vähemmän kuin nykyään.
Silti ihmiset olivat onnellisempia eikä ollut sellaista kiirettä ja stressiä kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
silloin oli 3 työntekijää elätettävää kohden, nykyään on 2 elätettävää työntekijää kohden.
80-luvulla ei ollut paljoa työttömiä, koska melkein kaikille oli älyään vastaavia hommia: apupoika ojentamassa nauloja rakennustyömaalla, aputyttö syöttämässä ja kylvettämässä potilaita ja sihteeri kirjoittamassa saneluita. Nyt lääkärien ja hoitajien pitää tehdä kaikki itse.
Tiedä häntä, mutta olin 40 vuotta nuorempi silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla tyydyttiin vähempään. Ei silloin ollut kaikilla lapsilla omia huoneita ja kalliita harrastuksia. Ei pidetty mitenkään köyhänä jos ei käyty ulkomailla tai omistettu autoa.
Ei pidä paikkaansa, oli omat huoneet, harrastuksia ja jokaisessa kotitaloudessa auto.
Talous oli ylikuumentunut, pankit tyrkyttivät lainarahaa ja moni ylivelkaantuikin. Rahaa kulutettiin ja uskottiin, että tilanne jatkuu samanlaisena tästä ikuisuuteen.
Seuraavalla vuosikymmenellä sitten maksettiin karvaasti.
No ei ollut. Juppipiireissä ehkä oli noin, mutta työväenluokkaiset perheet eivät eläneet noin leveästi silloin.
No, isäni oli hitsaaja ja äitini päiväkodissa hoitajana ja kyllä meillä nämä oli.
Sen kyllä myönnän, että vaatimustaso oli alhaisempi kuin nykyään, mutta ei sitä nyt liioitella tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
silloin oli 3 työntekijää elätettävää kohden, nykyään on 2 elätettävää työntekijää kohden.
Mitä ihmeen elätettävä?
Vauvoja syntyi silloin enemmän kuin nyt.
Ei.
toki ihan hyviä huomioita.