Talon arvo romahti
Asutaan muuttotappioalueella, pienessä kunnassa. Ostettiin omakotitalo vajaa 10 vuotta sitten 138000 eurolla. Puoliso otti nyt eron vuosi sitten, lähti toisen matkaan.... Talo ei mene kaupaksi, vaikka hinta on hieman alle sadantuhannen.
Välittäjä sanoi, että vaikka talo on ok kunnossa, niin hinta pitäisi pudottaa tuonne 60000 euron tuntumaan, jos yrittäisi nopeammin myydä. Eikä siltikään ole takeita, että menee kaupaksi. Katsojia ei juuri ole ollut.
Kunnan asukasmäärä putoaa joka vuosi usealla kymmenellä. Nyt on alkanut huhuja kuulumaan, että lähivuosina TK saatetaan sulkea keskittämisen myötä ja vanhainkoti ehkä myös, kun ei oo hoitajia. Siinä menee iso osa kunnan työpaikoista sitten samalla.
Jääkö tämä talo nyt meille eronneille käsiin??? En kuitenkaan todellakaan aio puolison osuuttakaan lunastaa itselleni.
Kommentit (62)
Näm on kyllä ikäviä juttuja. Itse harkitsisin sitä lunastamista, tietysti käypään hhintaan eli 60 tuhatta, joten silloin maksaisi 30 tuhatta.
Perusta sinne yritys joka työllistää paljon porukkaa. Nousee talojen hinnat kun tulee uusia asukkaita kuntaan.
Aika kalliin hinnan olette maksaneet 10 vuotta sittenkin, ei silloinkaan maaseutu ollut huudossa.
Maaseudulta ei kannata ostaa mitään muuta kuin järven rannalta, jos joskus aikoo myydä.
Vierailija kirjoitti:
Näm on kyllä ikäviä juttuja. Itse harkitsisin sitä lunastamista, tietysti käypään hhintaan eli 60 tuhatta, joten silloin maksaisi 30 tuhatta.
Käypä hinta on tällä hetkellä nolla, jos ei kerran kelpaa kellekään.
Myy Petäjälle talo , hän sen sopankin keitti
No sellaista elämä on. Tulee kaikenlaisia yllätyksiä. Jommankumman varmaan kannattaisi lunastaa toisen osuus pois ja jäädä siihen asumaan. Tai sitten vaan myytte halvalla ja jatkatte elämää vapaina lintuina.
Hinnan pitää olla sellainen että joku paikallinen tai paluumuuttaja ostaa, ei maalta muuten mitään saa myydyksi. Eli markkinat on kyllä tosi pienet.
Vierailija kirjoitti:
Näm on kyllä ikäviä juttuja. Itse harkitsisin sitä lunastamista, tietysti käypään hhintaan eli 60 tuhatta, joten silloin maksaisi 30 tuhatta.
Joo siis ositusta ajatellen asia on juuri noin, asunnon arvo on se, minkä siitä saa, kun se myydään, ei se, minkä sen arvon ajatellaan olevan. Mutta, en halua ostaa puolison osuutta, haluan itsekin pois täältä. Ei minulla ole täällä enää mitään, kun puoliso teki temppunsa, tuskaa nähdä heitä kylällä silloin kun näkee. Haluaisin jatkaa elämääni muualla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Perusta sinne yritys joka työllistää paljon porukkaa. Nousee talojen hinnat kun tulee uusia asukkaita kuntaan.
Mitä järkeä ottaa velkaa yritystä varten kunnassa, jossa rollaattorit on yleisin kulkupeli?!
Myykää nyt johonkin hintaan jos vielä menee kaupaksi. Aikaa kuluu, talo vanhenee ja kylä kuolee. Kohta se jää oikeasti käsiin eikä sitä huoli kukaan.
Kokeilkaa nostaa talon hintaa ihan reippaasti. Jostain syystä tuo toimii toisinaan, vaikka siinä ei sinänsä ole järkeä. Ei se varma keino ole, mutta tiedän tapauksia, joissa hinnan nostamisen jälkeen talo meni kaupaksi.
Menettäisitkö mielummin terveytesi? Asiat kannattaa laittaa perspektiiviin.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulta ei kannata ostaa mitään muuta kuin järven rannalta, jos joskus aikoo myydä.
Mikä takuu tuokaan sitten on? Nykynuoret eivät ole valmiita mökkien työleireille eikä rahaa niiden ostoon. Vanhuksilta jää mökkejä koko ajan lastensa käsiin ja vaivoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusta sinne yritys joka työllistää paljon porukkaa. Nousee talojen hinnat kun tulee uusia asukkaita kuntaan.
Mitä järkeä ottaa velkaa yritystä varten kunnassa, jossa rollaattorit on yleisin kulkupeli?!
Riippuu siitä, mikä se yritys on. Suurkanalaa ei kannata perustaa kaupunkikeskustaan tai jotain pöllyävää maansiirtofirmaa tai jätelaitosta.
Jos todellakin haluat myydä, niin myykää jos saatte edes sen 60.000 tai ehkä yli. Jos haluat pitää asunnon, niin maksa mies ulos, mutta miehelle siis 30.000 euroa, minkä siitä saisi vieraaltakin.
Meillä oli perikunnalla rivari myynnissä. Itse olisin halunnut myydä heti äitimme kuoltua, välittäjä arvioi 80.000 euroa ja saimme tarjouksen 65.000 euroa. Ostajaehdokas korotti vielä 67.500 euroon.
Siskoni väänsi ja intti, kun äitimme oli siitä maksanut yli 100.000 euroa, että ainakin se pitää saada. Eipä kuunnellut ei.
Arvaatte varmaan, kulut siitä kuitenkin juoksi koko ajan. Tarjouksia tuli, mutta aina vaan pienempiä. Lopulta 50.000 euron kohdalla ilmoitin siskolleni, että vaadin osuuteni pesästä ja hän voi voi suostua myyntiin tuolla hinnalla tai sitten maksaa minut ulos ja pitää asunnon.
ei se ole romahtanut vaan todennäköisesti laskentu tasaisesti koko ajan kun olette siinä asuneet. Ja huumassa vielä todennäköisesti alunperinkin maksaneet liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika kalliin hinnan olette maksaneet 10 vuotta sittenkin, ei silloinkaan maaseutu ollut huudossa.
Jälkikäteen ajatellen, kyllä. Toisaalta ei tämä oo mikään rintamamiestalo, hyväkuntoinen 90 luvun lopun talo, jota oli remontoitu ja pidetty kunnossa. Ei tarvinnut tehdä mitään. Pidettiin itsekin talosta huolta.
Mutta joo, talo maalta oli virhe, kuten myös ex oli virhe. Näistä virheistä sitten maksaa näköjään.
Ap
Ei tuossa paljoa tehtävissä oo, muutakuin hinnalla pelata. Sori vaan.