Mitä tapahtuu jos perheen vanhemmat kuolee, lapset jää eloon ja perheellä on ollut esimerkiksi asuntolaina?
Käsittääkseni lainaa maksetaan realisoimalla omaisuus elikkä siis myydään talo. Jos rahaa jää, lapset perii loput. Mutta jos ei rahat riitä lainan maksuun, niin velkaa ei voi periä. Oletan että velka jotenkin mitätöidään? Lapset saa oletettavasti pitää tavarat.
Menikö oikein?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Väärin. Noista ainoastaan auto on sellainen mitä voidaan edes harkita myytäväksi. Muuta myytävää omaisuutta voisi olla juurikin rekisteröidyt kulkuneuvot ja arvoltaan suuremmat esineet. Mitään merkkilaukkuja äidin vaatekaapista ei tosiaan lähdetä myymään.
Antiikkitaulukokoelma kuulostaa lähinnä teorrettiselta esimerkiltä, koska sellaista löytyy äärimmäisen harvasta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?
Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Siis yleensähän asunto on lainan vakuutena, ja pankki ottaa sitä kautta omansa pois vaikka kuolinpesän tapauksessa.
Kannattaa ottaa henkivakuutus vanhemmille niin lapsille jää vähän pesämunaa jos käy ikävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Joko asunto tyhjennetään ennen myyntiä (jolloin irtaimisto myydään ammatikseeen kuolinpesiä ostavalle ja siivoavalle henkilölle) tai sitten asunto myydään irtaimistoineen (tämä on harvinaisempaa).
Tutuilla kävi noin. Perheen toinen vanhempi kuoli, minkä jälkeen paljastui tämän velat, jotka yhteensä ylitti perheen talon arvon siten, että jäi joitain tuhansia tai kymmeniätuhansia vielä velan puolelle, laina oli alunperinkin vaan tämän kuolleen nimissä.
Muun perheen hommaksi jäi talon tyhjentäminen. Ei siellä kukaan ollut kiinnostunut irtaimistosta vaan ainoastaan siitä, että talo saadaan myyntiin ja tyhjäksi.
Lapset maksavat asuntolainan tai muuttavat lastenkotiin.
Lapsille määrätään edunvalvoja, joka realisoi varallisuuden ja tallettaa sen lasten tileille. Tästä vähennetään perintöverot.
Edunvalvoja tekee vuosittain selvityksen varojen käytöstä.
Lapsesta tulee lepakonsiipinen yön kostaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Joko asunto tyhjennetään ennen myyntiä (jolloin irtaimisto myydään ammatikseeen kuolinpesiä ostavalle ja siivoavalle henkilölle) tai sitten asunto myydään irtaimistoineen (tämä on harvinaisempaa).
Höpö höpö.
Asunto tyhjennetään kyllä, mutta irtaimistoa ei todellakaan aleta myymään mihinkään kuolinpesiä ostaville romukauppiaille.
Kodin tavallinen irtaimisto, huonekalut, vaatteet jne. ei kuulu velkojille, eli yleensä pankille, vaan perheen lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Siis yleensähän asunto on lainan vakuutena, ja pankki ottaa sitä kautta omansa pois vaikka kuolinpesän tapauksessa.
Meneekö sanotaan 150k arvoinen asunto pankin toimesta myyntiin vaikka sanotaan 75k:lla, jos asuntolainaa on tuon verran jäljellä? Toisin sanoen, kiinnostaako pankkia odotella velkaansa miten pitkään?
Aika usein ihmisillä on henkivakuutus tai lainavakuutus.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa henkivakuutus vanhemmille niin lapsille jää vähän pesämunaa jos käy ikävästi.
Mutta jos vanhemmilta jää huomattavasti velkaa (tuhansia euroja) niin voiko vakuutuksella siirtää lapsille varoja/ rahaa/ tai muun vakuutussaatavan ohi velkojien? - Toinen asia on se, että lapsi voisi saada kuolleiden vanhempiensa johdosta jotain "orvon tukea"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Joko asunto tyhjennetään ennen myyntiä (jolloin irtaimisto myydään ammatikseeen kuolinpesiä ostavalle ja siivoavalle henkilölle) tai sitten asunto myydään irtaimistoineen (tämä on harvinaisempaa).
Höpö höpö.
Asunto tyhjennetään kyllä, mutta irtaimistoa ei todellakaan aleta myymään mihinkään kuolinpesiä ostaville romukauppiaille.
Kodin tavallinen irtaimisto, huonekalut, vaatteet jne. ei kuulu velkojille, eli yleensä pankille, vaan perheen lapsille.
Kaikki kuuluu kuolinpesälle. Alle 15 vuotias ei voi omistaa mitään ja vasta 15 vuotias omalla työllään ansaittua omaisuutta. Se on eri asia että ottaako ulosottomies lelun itkevän lapsen kädestä. Tuskin ottaa mutta lain mukaan lapsi ei voi omistaa mitään.
Oletettavasti ei ole rahanarvoista tavaraa, jonka lapset voivat pitää. Perukirjaan merkitään yleensä "koti-irtaimisto, arvoton", kun oikeasti kukaan ei halua ostaa kokonaista kuolinpesän irtaimistoa, jos siihen ei sisälly mitään todella arvokasta. Edes taulutelevisiota ei lasketa sellaiseksi.
Lasten edunvalvojan asia on huolehtia siitä, että 150 k€: n arvoinen asunto ei mene myyntiin 75 k€:lla, jos se on vakuusvelan määrä eikä muuta velkaa ole.
"Konkurssipesään ei kulu omaisuus, jota ei saa ulosmitata. Ulosmittauskelvotonta omaisuutta on esimerkiksi tavanomainen koti-irtaimisto ja henkilökohtaiset tavarat, välttämättömät opiskelu- ja työvälineet ja henkilökohtaiset tavarat joilla on suurta tunnearvoa, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi."
https://www.minilex.fi/a/omaisuusselvitys-konkurssissa
Tavanomainen kodin irtaimisto ei kuulu ulosmitattaviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Joko asunto tyhjennetään ennen myyntiä (jolloin irtaimisto myydään ammatikseeen kuolinpesiä ostavalle ja siivoavalle henkilölle) tai sitten asunto myydään irtaimistoineen (tämä on harvinaisempaa).
Höpö höpö.
Asunto tyhjennetään kyllä, mutta irtaimistoa ei todellakaan aleta myymään mihinkään kuolinpesiä ostaville romukauppiaille.
Kodin tavallinen irtaimisto, huonekalut, vaatteet jne. ei kuulu velkojille, eli yleensä pankille, vaan perheen lapsille.
Kaikki kuuluu kuolinpesälle. Alle 15 vuotias ei voi omistaa mitään ja vasta 15 vuotias omalla työllään ansaittua omaisuutta. Se on eri asia että ottaako ulosottomies lelun itkevän lapsen kädestä. Tuskin ottaa mutta lain mukaan lapsi ei voi omistaa mitään.
Kodin tavanomainen irtaimisto ei kuulu ulosmitattaviin.
Siispä mikään ulosottomies ei todellakaan ota leluja lapsen kädestä.
Todennäköisesti velkainen asunto tai talo menee pakkohuutokauppaan.
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.