Mitä tapahtuu jos perheen vanhemmat kuolee, lapset jää eloon ja perheellä on ollut esimerkiksi asuntolaina?
Käsittääkseni lainaa maksetaan realisoimalla omaisuus elikkä siis myydään talo. Jos rahaa jää, lapset perii loput. Mutta jos ei rahat riitä lainan maksuun, niin velkaa ei voi periä. Oletan että velka jotenkin mitätöidään? Lapset saa oletettavasti pitää tavarat.
Menikö oikein?
Kommentit (48)
Ottakaa henkivakuutus joka kattaa nykyiset velat + about vuoden nettotulot siihen päälle!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Joko asunto tyhjennetään ennen myyntiä (jolloin irtaimisto myydään ammatikseeen kuolinpesiä ostavalle ja siivoavalle henkilölle) tai sitten asunto myydään irtaimistoineen (tämä on harvinaisempaa).
Höpö höpö.
Asunto tyhjennetään kyllä, mutta irtaimistoa ei todellakaan aleta myymään mihinkään kuolinpesiä ostaville romukauppiaille.
Kodin tavallinen irtaimisto, huonekalut, vaatteet jne. ei kuulu velkojille, eli yleensä pankille, vaan perheen lapsille.
Höpö, höpö itsellesi. Tällaisissa tapauksissa toimitaan sen mukaan, mikä on lasten kannalta paras. Matille 3v ja Liisalle 6v ei välttämättä ole järkevää säilyttää pyykkikonetta ja ruokailuryhmää sekä mittavaa ja sekalaista kodin irtaimistoa kokonaisuudessaan sillä aikaa kun asuvat missä asuvatkaan ja saavuttavat aikuisuuden, vaan sieltä kodista otetaan lapsille tärkeitä asioita ja loput voidaan myydä edunvalvoja toimesta asuntojen irtaimistoja ostavalle yritykselle. Rahat talletetaan lasten tilille. Se on lapsienkin edun mukaista ja usein tärkeiden asioiden säilytyksestä vastaa joku lapsen lähisukulainen, jonka tai joiden kanssa valinnat tehdään yhdessä.
Sehän on lasten edunvalvojan ja lasten itsensä, jos tarpeeksi vanhoja osallistumaan päätöksentekoon, asia, mitä sille kodin irtaimistolle tehdään.
Mutta mihinkään velvojalle tai ulosmitattavaksi se kodin irtaimisto ei kuulu.
Niinhän minä juuri sanoin. Tehdään sen mukaan, mikä on lasten kannalta paras ja joskus se on irtaimen myyminen pääosiltaan. Tällaisia tapauksia joka tapauksessa ja onneksi on todella vähän, että lapset jäävät alaikäisinä kuolinpesän haltijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Sitä varten pankit vaativat lainalle vakuudet, joilla maksetasn pankille lainan loppuosa.
Joskus niitä vakuuksia ei ole, jos talon arvo onkin laskenut nopeammin kuin lainaa on maksettu.
Sitten se jää pankin tappioksi, jos lainanottajat kuolleet, eikä muuta omaisuutta ole.
Pankki kyllä odottaa vuosiakin saadakseen omansa. Kaikki mikä vaan voidaan ottaa, otetaan. Jos näiden vainajien kuolinpesään tulee vaikkapa perintörahoja, pankki ottaa ne jne.
Koskaan ei pidä olla tilanteessa, jossa lainaa on enemmän kuin omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikkä loppuviimein siinä käy niin, että on esim 500000e arvoinen koti , josta velkaa vaikka 350000e ,niin jää 150000e lapsille. Oletetaan ettei ole henkivakuutuksia eikä lainavakuutuksia.
Menikö oikein?Sillä ei ole merkitystä, minkä arvoinen koti, vaan mikä hinta sillä saadaan pakkohuutokaupassa.
Tiedän tapauksen 90-luvulta, jossa talon pakkohuutokauppasi 20% hintaan, mikä oli sen todellinen markkina-arvo.
Normaalissa kuolemantapauksessa asunto myydään ihan tavallisesti eikä missään pakkohuutokaupassa. Siis mikäli asunto pitää myydä. Aivan tavanomainen myynti.
Niin silloin kun kuolleen vanhempien kuolinpesä pystyy maksamaan asuntolainavelvoitteet, mutta se mihin kommentoin, ei näin ollut, vaan pankki oli realisoimassa lainan vakuutta ja vakuutena oli ollut ssunto, jolloin ei enää ole tavanomainen myynti, vasn asunto on jo siinä vaiheessa pankin halussa ja haettu velalliset ulosottoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa henkivakuutus vanhemmille niin lapsille jää vähän pesämunaa jos käy ikävästi.
Mutta jos vanhemmilta jää huomattavasti velkaa (tuhansia euroja) niin voiko vakuutuksella siirtää lapsille varoja/ rahaa/ tai muun vakuutussaatavan ohi velkojien? - Toinen asia on se, että lapsi voisi saada kuolleiden vanhempiensa johdosta jotain "orvon tukea"
Kuolleiden vanhempien "orvon tukea" lapset saavat vanhempiensa työeläkkeestä, ellei työeläkettä ole niin Kelalta ja eläkettä lapselle maksetaan 18v asti tai niin kauan, kun hän kokopäiväisesti opiskelee.
Tai jos vanhemmat kuolevat onnettomuudessa, silloin lapset saavat eläke/elatusturvan vakuutusyhtiöltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Sitä varten pankit vaativat lainalle vakuudet, joilla maksetasn pankille lainan loppuosa.
Joskus niitä vakuuksia ei ole, jos talon arvo onkin laskenut nopeammin kuin lainaa on maksettu.
Sitten se jää pankin tappioksi, jos lainanottajat kuolleet, eikä muuta omaisuutta ole.
Pankki kyllä odottaa vuosiakin saadakseen omansa. Kaikki mikä vaan voidaan ottaa, otetaan. Jos näiden vainajien kuolinpesään tulee vaikkapa perintörahoja, pankki ottaa ne jne.
Koskaan ei pidä olla tilanteessa, jossa lainaa on enemmän kuin omaisuutta.
Ne velat siirtyvät ulosottoon ja säilyvät niin kauan, kun ne vanhenevat, jonka jälkeen velka kuoletetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mennyt oikein. Lapset saavat pitää oman omaisuutensa ja kuolinpesä haetaan konkurssiin. Lapsille jää siten lelut ja muut lahjaksi saadut asiat, mutta auto, antiikkitaulukokoelma ja merkkilaukut ovat kuolinpesän omaisuutta ja ne myydään.
Konkurssin jälkeen kyllä kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi.
Yleensä tosin kuolinpesän vaan todetaan olevan varaton ja sillä selvä. Kiinteistö tai asunto myydään yleensä yhtenä kokonaisuutena, ei siellä mitään merkkilaukkuja oleta erottelemaan, tai muitakaan tavaroita.
Vai mitä oikeasti meinasit kenenkään tekevän jonkun Romppanaisen perheen vuoden 2010 sohvalla?Ja kuka tuollaisen asunnon ostaa, joka on täynnä muiden tavaroita?
Joko asunto tyhjennetään ennen myyntiä (jolloin irtaimisto myydään ammatikseeen kuolinpesiä ostavalle ja siivoavalle henkilölle) tai sitten asunto myydään irtaimistoineen (tämä on harvinaisempaa).
Höpö höpö.
Asunto tyhjennetään kyllä, mutta irtaimistoa ei todellakaan aleta myymään mihinkään kuolinpesiä ostaville romukauppiaille.
Kodin tavallinen irtaimisto, huonekalut, vaatteet jne. ei kuulu velkojille, eli yleensä pankille, vaan perheen lapsille.
Kaikki kuuluu kuolinpesälle. Alle 15 vuotias ei voi omistaa mitään ja vasta 15 vuotias omalla työllään ansaittua omaisuutta. Se on eri asia että ottaako ulosottomies lelun itkevän lapsen kädestä. Tuskin ottaa mutta lain mukaan lapsi ei voi omistaa mitään.
Kyllä vauvaikäiset voivat omistaa varallisuutta, jopa syntymätön lapsi perii kuolleen vanhemman ja omistaa varallisuutta, jos lapsi on saanut alkunsa ennen vanhemman kuolemaa. Näitäkin on useampi vuodessa.