Tilanne eskaloitu viime viikonloppuna ja nyt sitten ero tulossa seksin vuoksi
Eli tavallinen tarina. Keski-ikäinen pari, parikyt vuotta oltu yhdessä, pari lasta ja seksiä todella niukasti suhteessa. Muuten elämässä kaikki kunnossa, terveys, talous, lapsilla menee hyvin jne. Minä tämän suhteen mies ja kärsinyt seksin puutteesta jo monta vuotta, mutta jotenkin aina vaan jaksanut uskoa, että se on väliaikaista ja tilanne tulee paranemaan jossain vaiheessa. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että ei tähän parannusta ole tulossa. Minusta seksi ja kaikenlainen läheisyys olisi ihana lisä elämään, enkä ymmärrä miksi sitä ei hyödynnettäisi, kun kerran pariskunta ollaan. Haluan edelleen vaimoa todella paljon, hän on kaunis ja pitänyt itsestään kaikin tavoin hyvin huolta.
Viime lauantaina, kun oli aika mennä saunaan yhdessä, sanoinkin, että taidan saunoa tällä kertaa yksin. Vaimo oli ihan puulla päähän lyöty ja ihmetteli, että mistä minä nyt mökötän. Sanoin, että haluan saunoa rauhassa ja en kestä katsella häntä enää alasti, koska en saa koskettaa tai millään lailla osoittaa haluani. Vaimo suuttui tietenkin ja sanoi, että olen lapsellinen. Mutta en antanut periksi ja saunottiin sitten erillään. Saunassa päätin, että yritän kerran vielä keskustella asiasta vaimon kanssa ja yritin löytää parhaat mahdolliset keinot ja sanat asian käsittelyyn. Kysyin vaimolta mm. että miten hänestä olisi suotavaa, että minä ilmennän ja toteutan seksuaalisuuttani? Ja että seksuaalisuuteni ja haluni ei katoa mihinkään vaikka hän haluaa aina haudata nämä keskustelut. Olen keski-ikänen mies, jolla on vielä paljon haluja enkä ole valmis olemaan loppuikääni puutteessa. Vaimo ei keksinyt oikein mitään vastausta ja sanoi sitten, että minun pitää varmaan sitten vaihtaa naista. Ja minä totesin siihen, että näin se varmaan sitten on. Loppuilta totaali hiljaisuus.
Seuraavana aamuna sanoin, että en ole unohtanut eilistä keskustelun aihetta, että haluaako hän yrittää vielä keskustella vai aletaanko miettiä miten eroa lähdetään järjestelemään. Näin se tilanne sitten näköjään eskaloitui. Ei ollu varsinaisesti tarkoitus ero-korttia vielä lyödä pöytään, vaikka olen sitä useasti miettinytkin. Mutta en yksinkertaisesti keksi enää mitään keinoa, jos toinen ei asiasta halua keskustella. Oisko täällä muita haluttomia vaimoja, miten vastaisitte tuohon kysymykseen, että miten miehen sitten pitäisi seksuaalisuuttaan toteuttaa, jos te kieltäydytte siitä täysin?
Kommentit (239)
Ottakaa tuumaustauko. Vuosi, pari erillään voisi tuoda happea suhteeseen. Sen jälkeen mietitte jatkoa. Mikä tauolla tehdään, se tehdään luvan kanssa.
Ikävä voi hyvinkin yllättää ja herättää halut.
Itselläni oli todella seksitön latenssivaihe, kun lähenevät vaihdevuodet ilmoittivat itsestään n. 45-vuotiaana. Se on luonnon luomaa eikä sille voi mitään.
Energia keskittyy lasten viimeisistä kasvatusvuosista selviämiseen ja keho ei tahdo enää uutta raskautta, arvaan.
Ero on iso asia jos kaikki on muuten hyvin.
Vaihtamalla paranee. Ei kannata luopua seksuaalisuudestaan.
Te lienette noin nelikymppisiä tai vähän yli?
Omalla naisellani halut pomppasivat yhtäkkiä kattoon, kun hän alkoi käyttää estrogeenivoidetta. Jopa siinä määrin, että annostusta piti vähentää, ja nyt on hyvä tasapaino löytynyt.
Suosittelen siis ottamaan puheeksi ja kokeilemaan, jos naisesi olisi kuitenkin halukas olemaan halukas.
Hmm. minä olenainakin 20 vuotta ollut niin halukas, ettei mies jaksa (ehkä) aina..mutta nyt jaksaa jokapäivä. En ymmärrä noita hormoonijuttuja,mutta mulla onkin korvaushoito, kun ei ole kohtua eikä munasarjoja...mieskin steriloitu, joten ei mitään muuta kuin menoksi. Vaikea siis neuvoa, valitan. Puhuminen tietty on se avain, ihan varmasti, ja seHYVÄ seksi vaimollekin.
Tässä on kovasti oma tilanne lähestymässä samaa. Vaimon mielestä kaikki on hyvin, koska joillakin toisilla menee huonommin. En tiedä, toimiiko avoin suhde. Sitten tietty vähän ihmetyttäisi, jos vaimoa alkaisi seksi kiinnostaakin jonkun toisen kanssa. Kärvistelen nyt vielä hetkisen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kovasti oma tilanne lähestymässä samaa. Vaimon mielestä kaikki on hyvin, koska joillakin toisilla menee huonommin. En tiedä, toimiiko avoin suhde. Sitten tietty vähän ihmetyttäisi, jos vaimoa alkaisi seksi kiinnostaakin jonkun toisen kanssa. Kärvistelen nyt vielä hetkisen.
Älä kärvistele. Suhde on muutakin kuin seksiä.
Kokeilkaa erillään asumista hetki, jos siihen on mahdollisuus. Se saattaa selventää ajatuksia. Päättäkää vasta sitten.
"Sinun pitää varmaan sitten vaihtaa naista."
Jos tämä on parasta, mitä vaimosi pystyy verbalisoimaan esitettyäsi mielestäni erittäin asiallisesti ja rakentavasti itsellesi tärkeän parisuhteeseenne liittyvän asian, niin suosittelen sinua eroamaan. Varsinkin kun asia ei selvästikään ollut esillä ensimmäistä kertaa.
Tuollainen vastaus osoittaa kyllä täydellistä piittaamattomuutta sinun tarpeitasi ja haluistasi. Vaimosi ei ilmeisimmin ole valmis seksin suhteen minkäänlaisiin kompromisseihin.
Mies54 kirjoitti:
"Sinun pitää varmaan sitten vaihtaa naista."
Jos tämä on parasta, mitä vaimosi pystyy verbalisoimaan esitettyäsi mielestäni erittäin asiallisesti ja rakentavasti itsellesi tärkeän parisuhteeseenne liittyvän asian, niin suosittelen sinua eroamaan. Varsinkin kun asia ei selvästikään ollut esillä ensimmäistä kertaa.
Tuollainen vastaus osoittaa kyllä täydellistä piittaamattomuutta sinun tarpeitasi ja haluistasi. Vaimosi ei ilmeisimmin ole valmis seksin suhteen minkäänlaisiin kompromisseihin.
Jos mies painostaa liikaa seksin kanssa, kuka tahansa väsyy.
Jotkut ihmiset vaan on tommosia että ei puolison tarpeet kiinnosta vaikka ehkä kannattaisi. Olihan sun vaimolla vuosia aikaa ajatella asiaa muistakin näkökulmasta, vaan ei.
Meillä oli toisinpäin ja miehellä matala libido johtuen luultavimmin stressistä ja alipainosta. Ihmeellistä miten pitkälle on valmis venymään ja joustamaan pelastaakseen avioliittonsa, mutta lopulta tuli se päivä kun en enää empinyt vaan sain tehtyä päätöksen erota. Aivot kääntyivät siihen asentoon, että en enää tahdo pelastaa mitään sen ihmisen kanssa enkä rakasta miestä, joka ei vuosiin pysty miettimään minun, vaimonsa, onnellisuutta eikä anna arvoa ajatuksilleni. Ratkaisevasti viimeisenä oli pari viikkoa putkeen sellaista tylytystä ja päälle ratkaiseva viikonloppu, jona mies tuhosi käytöksellään kaiken. Teki ratkaisevat viimeiset väärät valinnat.
Mies ei kuitenkaan tahtonut erota ja sovimme viimeisestä mahdollisuudesta. Hän yritti vielä järjestää enemmän yhteistä aikaa, elokuvailtoja ym. ja osoittaa siten hellyyttä. Ei kuitenkaan voinut toteuttaa toiveitani vaan tuputti omiaan. Seksiäkään ei edelleenkään voinut haluta kuin omasta aloitteestaan kerran viikossa. Kehtasi vielä väittää, ettei halunnut seksiä kun kanssani ei saanut sellaista, mitä tahtoi. Vaikka minulle sopi oikeastaan kaikki, seksimme oli monipuolista ja huomioin miestä ja hänen fantasioitaan paljon. Kropasta ja naamastakaan se ei ollut kiinni. Vielä olisi pitänyt olla hänelle parempaa, jonkin. Kehtasi valittaa kuinka tiesi minun nauttivan yhdynnästä ja hän ei tahtonut sitä yhtä usein/paljon. Joten oli päättänyt yksipuolisesti, että olemme molemmat kokonaan ilman?? Niin typerä asenne, ettei sitä pysty käsittämään, kuin minun pitäisi huolehtia yksin kaikesta ja kannatella sitä paskaliittoa. Tajusin, etten tahdo häntä enää edes vaikka muuttuisikin.
Lähdin, en enää halunnut miestä elämääni. Hän tahtoisi vielä palata yhteen, mutta liian vähän, liian myöhään. Se juna meni jo. Olen lähes loputtomattoman joustava ihminen, joten yllätyin itsekin kun päätäni ei enää pystynyt kääntämään. Sellaisen ihmisen, jonka kanssa täytyy vuosia joustaa ja luopua omista toiveistaan toisen välittämättä, kanssa ei lopulta tahdokaan jatkaa. Sitä vaan tajuaa, että viihtyy paremmin ilman puolisoa, mikä on tietysti surullista ja masentavaakin.
Asumme nyt molemmat lähellä lasten koulua ja lapset näkevät kumpaakin vanhempaa melkein joka päivä. En ole koskaan ollut täysin masentunut aiemmin, mutta nyt eron jälkeen asiat painavat mieltä eri tavalla kun optimistinen yhteisen tulevaisuuden ajattelu on poissa. Olen samalla iloinen, että voin elää sellaista elämää kuin tahdon ilman rajoittavaa parisuhdetta, jossa oli pakko joustaa ja pettyä, saan elää myös ilman torjutuksi tulemista. Samalla suren sitä, etten saanut vastakaikua, mitä kauan kaipasin.
Elämä ei kuitenkaan ole niin pitkä, että sitä kannattaisi virua toivottomassa suhteessa. Lapset voi hoitaa yhtä hyvin eronkin jälkeen.
Jos aloittaja on vielä linjoilla, niin kerrohan mitä ehkäisyä vaimo käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja on vielä linjoilla, niin kerrohan mitä ehkäisyä vaimo käyttää?
Selibaattia
Minä veronmaksajana kustannan teille parisuhdeterapian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja on vielä linjoilla, niin kerrohan mitä ehkäisyä vaimo käyttää?
Selibaattia
Loistava vastaus!
Lusikat jakoon ja uutta matoa koukkuun. Ihan turha tuhlata elämäänsä tuollaisen kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mies54 kirjoitti:
"Sinun pitää varmaan sitten vaihtaa naista."
Jos tämä on parasta, mitä vaimosi pystyy verbalisoimaan esitettyäsi mielestäni erittäin asiallisesti ja rakentavasti itsellesi tärkeän parisuhteeseenne liittyvän asian, niin suosittelen sinua eroamaan. Varsinkin kun asia ei selvästikään ollut esillä ensimmäistä kertaa.
Tuollainen vastaus osoittaa kyllä täydellistä piittaamattomuutta sinun tarpeitasi ja haluistasi. Vaimosi ei ilmeisimmin ole valmis seksin suhteen minkäänlaisiin kompromisseihin.Jos mies painostaa liikaa seksin kanssa, kuka tahansa väsyy.
Buuuu, surkea kommentti. Ei tässä ole kyse mistään painostamisesta. Mies haluaa selkeästi keskustella asiasta.
Itse asiaan. Olen itse alle 40v mies. Entisen kumppanin kanssa oli viimeisen vuoden aikana seksiä n. kerran kahdessa kuukaudessa. Otin asiaa puheeksi, ei auttanut. Ei kuulemma vaan tee mieli ja voisi elää kokonaan ilman seksiä. No, erohan siitä tuli ja hyvä niin. Nykyään olen parisuhteessa itseäni yli 10v nuoremman, aivan ihanan neidon kanssa. Elämäni parasta seksiä ja ihanaa läheisyyttä. Ainoa mikä harmittaa, olisi pitänyt erota aikaisemmin.
Aloittajan tilanne kuulostaa hyvinkin tutulle omalla kohdalla. Itse aluksia jätin seksin ehdottelun vähiin, koska se oli painostamista. Sitten aloin haluta keskustelua meidän parisuhteesta ja sen kehittämisestä, yllätys yllätys sekin oli painostamista. Keskusteluissa oli rouvan mielestä sopivia asioita hänen työnsä, kaverinsa ja harrastuksensa. No tietysti normaalit arkijutut ruuasta ja muusta toimi. Lusikathan meni jakoon kun ilmoitin, että meidän on puhuttava meistä.
Meidän on puhuttava meistä.
Tämä on yllättävän hankalaa naisten kanssa. Se keskustelunaihe kun ei aina ole kivaa. Ja kompromissejakin joutuu tekemään, buu.
Osan kohdalla ero auttaa, pistää asiat kontekstiin. On muitakin kuin sinun tyylisi ja väärät tyylit.
Joidenkin - miesten sekä naisten - kohdalla ei auta mikään. Samaa kaavan toistamista suhteesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. minä olenainakin 20 vuotta ollut niin halukas, ettei mies jaksa (ehkä) aina..mutta nyt jaksaa jokapäivä. En ymmärrä noita hormoonijuttuja,mutta mulla onkin korvaushoito, kun ei ole kohtua eikä munasarjoja...mieskin steriloitu, joten ei mitään muuta kuin menoksi. Vaikea siis neuvoa, valitan. Puhuminen tietty on se avain, ihan varmasti, ja seHYVÄ seksi vaimollekin.
Kysymys kuului: "Onko täällä muita haluttomia vaimoja...."
Ja sinä vastasit "meillä on ihanaaseksiä ihanjokapäivä".
Ei yllätä, koska saman vastauksen tuuttaat ilmoille vaikka kysymys kuuluisi että "Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia mielestänne liioiteltu?"
Kunhan tämä yksi molomaisteri vielä ilmestyy paikalle öyhäämään piilohomoista, vässyköistä ja vaimonsa mankelipilluorgasmeista, niin vakiokaarti onkin jo koolla, kun minäkin jo olen.
Toivottavasti AP saa ihan oikeita vastauksia heiltä joilta asiaa kysyikin.
En ole ikinä itse onneksi ajautunut tilanteeseen että en seksiä säännöllisesti haluaisi, joten en osaa sanoa juuta tai jaata mitä vaimosi mielessä liikkuu. Minulle seksi miehen kanssa on yksi läheisyyden muoto ja rakkauden osoitus. Kuihtuisin ilman sitä, en haluaisi olla kämppis.
Näen mielessäni seuraavia vaihtoehtoja:
- Jos naisesi ratkaisu asiaan on oikeasti se että sinun pitää etsiä uusi nainen, niin se kielii että hänelle ei edes ole motivaatiota ratkaista asiaa ja se taas kielii että hän ei ehkä arvosta suhdetta ja sen pelastamista. Ellei hän sitten vaan testaa reaktiotasi. mutta onhan tuo aika kylmä vastaus häneltä. ELI yksi ratkaisu voisi olla avata suhdetta että sinä saat toteuttaa seksuaalisuuttasi suhteen ulkopuolella. Tämä voi toimia joillekin mutta toisaalta usein myös päättyy karusti.
- Ero. Jos naisella ei ole motivaatiota etsiä ratkaisuja haluttomuuteen niin ei sinun mielestäsi tarvitse elää kärsimyksessä vaan etsiä joku seksuaalisesti sopivampi. Parisuhteessa tulisi ottaa huomioon toisen osapuolen seksuaaliset tarpeet tai edes olla kiinnostunut niistä ja ongelmien korjaamisesta.
- Jatkaa samaan malliin ja elää uskossa että joku joskus muuttuu. Voi hyvinkin olla että ei muutu ja sitten huomaat katkeroituneesi ja turhautuneesi seksuaalisesti mutta saat mahdollisesti pitää vaimosi.
Lisään vielä että seksi on todella tärkeä osa parisuhdetta se ei ole kaikki kaikessa silloin kun se toimii, mutta kun se ei toimi, koko suhde on vaarassa varsinkin jos halut ovat aivan eri paria. Minusta seksiä suhteessa ei tulisi ikinä vähätellä.
Olipa hyvä, koskettava kirjoitus. Itsekin erosin nelisen vuotta sitten, ja pitkälti juuri seksihalujen eriparisuuden vuoksi, vaikkei siitä noin suoraan puhuttukaan.
Itsellä on nyt sitten 4 vuoden jälkeen tilanne, jossa seksi naisystävän kanssa on loistavaa. Hän on halukas ja kiihkeä jne, ja luonteeltaan tietysti myös mukava jne. Emme tosin asu yhdessä, mutta se voi olla hyväkin asia, eipähän pääse suhde arkipäiväistymään, ja tietysti myös "oma tupa, oma lupa", jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Perhe kyllä hajosi tämän eron takia, mutta näkeehän niitä lapsia silti 2 päivää viikossa...
Tsemppiä sinulle, bro!
M48