Miten toimia sellaisen vanhemman kanssa, joka sekaantuu aikuisen lapsen elämään?
Olen lähes 50-vuotias nainen. Ongelma on isäni, joka kokee edelleen oikeudekseen tehdä minun elämääni koskevia päätöksiä asioissa, joista hänellä on minua enemmän kokemusta.
Esimerkkinä nyt vaikka sellainen, että isä on minua viisaampi sijoitusasioissa. Minulla on raha-asiat hyvällä tolalla, olen hyvätuloinen ja säästöjä on kertynyt. Sijoitan joskus osakkeisiin, mutta suurin osa varoista on säästötilillä. Tiedostan, että inflaation vuoksi säästötili on huono vaihtoehto rahoilleni ja että menetän rahaa, kun en sijoita enemmän. TÄMÄ EI HAITTAA MINUA. Säästöni ja kiinteä omaisuuteni riittävät loppuelämäkseni eikä tavoitteeni ole ansaita sijoittamalla niin paljon kuin mahdollista.
Isäni ei pysty hyväksymään tätä valintaa vaan jankuttaa ja painostaa minua toimimaan toisin varojeni kanssa. Minulla on aivan erilaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet kuin isälläni, aivan erilaiset huolet ja voimavarat. Tämän yritän hänelle selittää ja sanoa, että hänen mielipiteensä on kuultu, minä teen omat päätökseni. Hän ei vain lakkaa tuputtamasta minulle neuvojaan :-(
Minua tämä ahdistaa kolmesta syystä. Ensimmäinen on se, että pidän epäkunnioittavana, että isäni ei hyväksy sitä, että teen omat päätökseni. Toinen on se, että on epämiellyttävää sanoa tiukasti isälle vastaan. Kolmas on se, että jankuttamisellaan isä saa minulle syntymään ikävän tunteen, että pitäisikö nyt sitten kuitenkin yrittää tehdä jotain tämänkin asian suhteen, vaikka en yhtään, yhtään jaksaisi.
Vinkkejä? Kuinka saan neuvojaan tuputtavan vanhemman pysymään kurissa?
Kommentit (45)
No nyt olet tietämäni ensimmäinen viisikymppinen, jolla on ongelmallinen vanhempi-lapsisuhde. :D
Odotin lukevani max. kolmekymppisestä äidin helmoissa kiinniolevasta pojankoltiaisesta.
Sinun täytyy selvästikin vetää rajat entistä tiukemmin. Selitykset olet jo selittänyt, nyt on tiukkojen rajojen vedon aika. Sanot, ettet enää keskustele raha-asioista isäsi kanssa.
Miksi ikäisesi ihminen ylipäätään puhuu raha-asioistaan vanhempiensa kanssa?
Totuus on tarua ihmeellisempää näissä.
Miksi kerrot isällesi raha-asioistasi? Olisit vaan hiljaa, etkä puhu mitään talouteen liittyvistä asioista.
Miksi ihmeessä sinä puhut isäsi kanssa raha-asioistasi?
Voit kysyä että minkä ikäisenä isäsi oma isä neuvoi häntä raha-asioissa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ikäisesi ihminen ylipäätään puhuu raha-asioistaan vanhempiensa kanssa?
Mietin ihan samaa. Tai minkä kokee tuputtamiseksi.
Poikani harrastaa treidaamista ja kertoo minulle usein, miten kannattaisi tehdä, mutta en minä koe, että hän tuputtaa minulle ohjeitaan, hän vain kertoo siitä, mitä tekee. Eikä kävisi edes mielessä kysyä vaikka siskolta, että paljonko sinulla on rahaa säästötilillä ja miksi et osta osakkeita.
Aikuistu.
Lopeta lapsekas lörpöttelysi ja ala joskus elämään sitä ihan ikiomaa elämääsi.
Jos et siihen kykene, vaan jatkat isin pikkutyttönä, niin se on sitten oma vikasi ja et voi syyttää siitä muita kuin itseäsi.
Kasvat aikuiseksi ja annat isän jankutusten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai sitten vain et kerro isällesi asioitasi.
Miten te päädytte noihin keskusteluihin?
Oletko sanonut isällesi, ettet jaksa tai pysty miettimään sijoittamista, koska sinulla ei ole siihen voimia? Ymmärtääkö hän, miksi makuutat rahojasi, kun tiedät että sijoittaen saisit sitä lisää? Kerro se vielä uudelleen, niin että isäsi ymmärtää. Hän kokee olevansa oikeassa (niin kuin rahan suhteen onkin), mutta ei varmastikaan ymmärrä, miksi olet valinnut toimia näin.
Entäpä jos antaisit isäsi hoitaa sijoituksiasi jollain summalla? Onnistuisiko se? Se voisi tehdä isäsi onnelliseksi ja sinulle lisää rahaa.
Miksi sinä lörpöttelet isällesi tuollaisia asioita?
Isäsi on sen verran iäkäs, että helpoimmalla pääset kun myötäilet puheissa, mutta teet oman pääsi mukaan käytännössä. Etkä tietenkään kerro isälle, miten ole toiminut.
Minä hain laajennetun lähestymiskiellon.
Vierailija kirjoitti:
Oletko sanonut isällesi, ettet jaksa tai pysty miettimään sijoittamista, koska sinulla ei ole siihen voimia? Ymmärtääkö hän, miksi makuutat rahojasi, kun tiedät että sijoittaen saisit sitä lisää? Kerro se vielä uudelleen, niin että isäsi ymmärtää. Hän kokee olevansa oikeassa (niin kuin rahan suhteen onkin), mutta ei varmastikaan ymmärrä, miksi olet valinnut toimia näin.
Entäpä jos antaisit isäsi hoitaa sijoituksiasi jollain summalla? Onnistuisiko se? Se voisi tehdä isäsi onnelliseksi ja sinulle lisää rahaa.
No ei helvetissä isälle valtaa lapsen raha-asioihin!
Siis häh? Miksi aikuinen ihminen kertoo isälleen sijoituksistaan?
Kuulostaa oudolta, että keski-ikäinen nainen selittää vanhalle isälleen kaikki talousasiansa.
Lähes 50-vuotiaana pitäisi olla jo aikuinen. Hopi-hopi ap!
Ei tuossa auta oikein mikään. Olen ollut samassa tilanteessa.