Naisystäväni ei ymmärrä viikonloppujen ja jaksamisen rajallisuutta

Dynamiikka ei toimi. Mutta kerro tuntemuksistasi, oikea ihminen huomioi tarpeesi. Jos et uskalla, kärsi ja katkeroidu.

Kuulostaaa jo lähtökohtaisesti siltä että sulla on väärä nainen. Ei kannata jatkaa tämän kanssa jos arvostat omaa rauhaasi ja jaksamistasi huolimatta näistä lapsiajoista. Luuletko että saat olla hetken rauhassa edes sitten kun muksut ovat lentäneet pesästä.

Onko ne teidän kaksin viettämät viikonloput myös täynnä tekemistä? Oletko koittanut ehdottaa että te ette tekisi niille mitään suunnitelmia joka kerta?

Mitä teet naisella? Escortilta saa seksiä silloin kun itselle sopii.

Moni nainen on nykyään rasittava perskärpänen. Kauppaankin pitäisi aina mennä yhdessä, ja kadulla kulkea käsi kädessä, kun siitä miehestä ollaan riippuvaisia. Ennenvanhaan liitot kestivät paremmin, kun naisilla oli omat kaverit ja miehillä omat, eikä roikuttu kokoajan siinä puolisossa kiinni.

Nainen on jo koko kasvatustyön tehnyt ja ollut lapsista vastuussa ilmeisesti jatkuvasti, ellei kerran ole ollut vuoroviikkoja ym. Hän on ilmeisen energinen ja elämäniloinen tehtyään lapset nuorena? Ymmärtäisin asenteesi jos nainen olisi lapseton mutta hänellähän on enemmän kokemusta vanhemmuudesta kuin sinulla kun koko duuni on jo tehtynä. Tottakai hän tietää millaista on olla lasten kanssa, hänhän on aina ollut kun lapset ovat olleet nuoria.

Sinulla sentään on sitä lapsivapaata josta saat vapaasti päättää. Itselläni ei ole säännöllisesti ns lomaa lapsistani, mutta kun on, en todellakaan sovi siihen mitään mitä en ehdottomasti halua tehdä. Et osaa vetää rajoja etkä olla suora tärkeässä asiassa. Vanhemmuus tulee jatkossa olemaan sinulle vielä rankempaa noilla eväillä.

Vierailija kirjoitti:

Dynamiikka ei toimi. Mutta kerro tuntemuksistasi, oikea ihminen huomioi tarpeesi. Jos et uskalla, kärsi ja katkeroidu.

Olen yrittänyt puhua ja keskustelussa ymmärrystä tuntuu tulevan, mutta sitten myöhemmin tulee aina valitusta siitä miten en huomioi tarpeeksi ja ole tukena vaan haluan vain omaa aikaa.

Ehkä turha lokeroida tässä kohtaa naiset sitä miehet tuota , enemmänkin luonteenpiirteitä ja sosiaalisuutta . Minulla on kaksi siskoa jotka tarvitsevat jatkuvia virikkeitä ja toimintaa . Minulle sekä miehelleni on tärkeää saada olla välillä ihan vaan kotosalla ilman mitään suunnitelmia ja aikatauluja .

Ehkä on parasta että naisesi tekisi välillä vaikka ystäviensä kanssa suunnitelmia ja toimintaa ja antaisi sinun olla ajoittain ihan vaikka itseksesi . Voihan sitä tulla vaikka yöksi sitten viereen .

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaaa jo lähtökohtaisesti siltä että sulla on väärä nainen. Ei kannata jatkaa tämän kanssa jos arvostat omaa rauhaasi ja jaksamistasi huolimatta näistä lapsiajoista. Luuletko että saat olla hetken rauhassa edes sitten kun muksut ovat lentäneet pesästä.

Tämä on yksi iso pelko josta olen puhunut hänen kanssaan, mutta en ole varma ymmärtääkö tai haluaako hän ymmärtää asiaa. Hän sanoo ymmärtävänsä, mutta kaikki aika fyysisesti eri paikassa aiheuttaa kiukuttelua.

Voi että meitä naisia!? Parempi olisi ilman meitä. Mutku....sitten ne ihanat lapset olisi jääneet syntymättä.

Päättelet että nainen on kateellinen kun tapaat lapsiasi mutta silti haluaa olla mukana yhdessä tekemässä kaikkea kanssanne? Ei kuulosta kateelliselta, ja miksi hän olisi kateellinen tuosta kun hänellä on omakin perhe/omia lapsia jotka jo isoja? Kuulostaa että tulkkaat kysymättä toisen ajatuksia.

Lisäksi tuo ettet tiedä tai tunne naisen ajatuksia ollenkaan kertoo aika paljon. "Ilmeisesti" sitä ja tätä - etkö ole ottanut tätä asiaa siis puheeksi selkeästi ja avoimesti? Mikset?

Itselläni on lapset käytännössä aina, ovat toki jo isoja koululaisia. Tapailin aiemmin miestä jolla oli lapset vain joka toinen viikko, puolet on todella vähän yhdessäoloa omien lasten kanssa kun toisen puolen hoitaa kokonaan joku muu, mutta hän oli niin väsynyt aina siitä huolimatta että 50% työn ulkopuolisesta ajasta omaehtoista, karjui lapsilleen ja vaati huomiota kun hänellä oli niin rankkaa. Yhteiset ajat olivat sitä että olin hommannut omille lapsilleni yökyläpaikan ja halusin iloisena viettää vapaata aikaa. Miehellä oli moni lapsiviikonloppu sellainen että kelkkoi lapset mummolaan ja valitti miten on raskasta, vaikka edellinen ja seuraavakin viikonloppu oli vapaata lapsivastuusta. Yhteinen aika olisi pitänyt olla sitten jatkuvaa seksiä eli hänen peniksen ihailemista tai kaljanjuontia. Yök.

Jos omista lapsista ja seurustelukumppanista väsyy niin paljon eikä mikään suju, ongelmia on isosti omassa toiminnassa, asioita ei ole hoidettu ja suunniteltu järkevästi.

Olette vain erilaisia. Ei teidän tarpeet siitä muutu, vaikka kuinka ymmärtäisitte toisianne. Olisiko yksi syy alkuperäiseen eroon ollut sinun tarpeesi olla omissa oloissaan? Tämä ei siis ole hyvä/huono asia, vaan yksilöllinen ominaisuus ja samanlaiset pärjää kimpassa parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Voi että meitä naisia!? Parempi olisi ilman meitä. Mutku....sitten ne ihanat lapset olisi jääneet syntymättä.

Ei aloittaja puhunut meistä naisista, vaan ihan pelkästään naisystävästään. Yksilöstä.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on jo koko kasvatustyön tehnyt ja ollut lapsista vastuussa ilmeisesti jatkuvasti, ellei kerran ole ollut vuoroviikkoja ym. Hän on ilmeisen energinen ja elämäniloinen tehtyään lapset nuorena? Ymmärtäisin asenteesi jos nainen olisi lapseton mutta hänellähän on enemmän kokemusta vanhemmuudesta kuin sinulla kun koko duuni on jo tehtynä. Tottakai hän tietää millaista on olla lasten kanssa, hänhän on aina ollut kun lapset ovat olleet nuoria.

Sinulla sentään on sitä lapsivapaata josta saat vapaasti päättää. Itselläni ei ole säännöllisesti ns lomaa lapsistani, mutta kun on, en todellakaan sovi siihen mitään mitä en ehdottomasti halua tehdä. Et osaa vetää rajoja etkä olla suora tärkeässä asiassa. Vanhemmuus tulee jatkossa olemaan sinulle vielä rankempaa noilla eväillä.

En nyt sanoisi näinkään, minulla on enemmän lapsia ja olen ollut aktiivisesti heidän elämässään mukana ja lapset ovat asuneet luonani välillä pitempiä aikoja. Eivät minunkaan lapseni enää mitään pikkuisia taaperoita ole.

Meillä on myös hyvin erilainen tapa käsitellä stressiä, naisystäväni ikävä kyllä turhan usein purkaa stressiään muihin ihmisiin kun taas minä yritän käsitellä sitä muilla tavoin omassa rauhassa.

Olen samanlainen kuin sinä. Olisitpa mieheni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaaa jo lähtökohtaisesti siltä että sulla on väärä nainen. Ei kannata jatkaa tämän kanssa jos arvostat omaa rauhaasi ja jaksamistasi huolimatta näistä lapsiajoista. Luuletko että saat olla hetken rauhassa edes sitten kun muksut ovat lentäneet pesästä.

Tämä on yksi iso pelko josta olen puhunut hänen kanssaan, mutta en ole varma ymmärtääkö tai haluaako hän ymmärtää asiaa. Hän sanoo ymmärtävänsä, mutta kaikki aika fyysisesti eri paikassa aiheuttaa kiukuttelua.

I feel you. Minulla oli ihan sama tilanne entisen miesytäväni kanssa. Hän ei ymmärtänyt aikani rajallisuutta ja toisaalta myös omanajantarvettani. Keskustelimme asiasta useasti ja hän vakuutti ymmärtävänsä, mutta tämä ei näkynyt käytänössä.

Meille tuli tämän asian takia lopulta ero. Joskus kumppani ei vaan sovi omaan elämään, vaikkei hänessä muuten mitään vikaa olekaan. Joku toinen voi olla sopivampi.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on jo koko kasvatustyön tehnyt ja ollut lapsista vastuussa ilmeisesti jatkuvasti, ellei kerran ole ollut vuoroviikkoja ym. Hän on ilmeisen energinen ja elämäniloinen tehtyään lapset nuorena? Ymmärtäisin asenteesi jos nainen olisi lapseton mutta hänellähän on enemmän kokemusta vanhemmuudesta kuin sinulla kun koko duuni on jo tehtynä. Tottakai hän tietää millaista on olla lasten kanssa, hänhän on aina ollut kun lapset ovat olleet nuoria.

Sinulla sentään on sitä lapsivapaata josta saat vapaasti päättää. Itselläni ei ole säännöllisesti ns lomaa lapsistani, mutta kun on, en todellakaan sovi siihen mitään mitä en ehdottomasti halua tehdä. Et osaa vetää rajoja etkä olla suora tärkeässä asiassa. Vanhemmuus tulee jatkossa olemaan sinulle vielä rankempaa noilla eväillä.

Toiselta on viety mahdollisuus viettää normaalia arkea lastensa kanssa.. Hanki sinä vaan itse lomaa lapsistasi 🙄

Onko ongelma siinä, että nainen haluaa nähdä sinua viikonloppuisin vai siinä, että nainen haluaa myös tehdä samalla jotain mielestään kivaa? Näettekö muuten kuin viikonloppuisin?

Vierailija kirjoitti:

Päättelet että nainen on kateellinen kun tapaat lapsiasi mutta silti haluaa olla mukana yhdessä tekemässä kaikkea kanssanne? Ei kuulosta kateelliselta, ja miksi hän olisi kateellinen tuosta kun hänellä on omakin perhe/omia lapsia jotka jo isoja? Kuulostaa että tulkkaat kysymättä toisen ajatuksia.

Lisäksi tuo ettet tiedä tai tunne naisen ajatuksia ollenkaan kertoo aika paljon. "Ilmeisesti" sitä ja tätä - etkö ole ottanut tätä asiaa siis puheeksi selkeästi ja avoimesti? Mikset?

Itselläni on lapset käytännössä aina, ovat toki jo isoja koululaisia. Tapailin aiemmin miestä jolla oli lapset vain joka toinen viikko, puolet on todella vähän yhdessäoloa omien lasten kanssa kun toisen puolen hoitaa kokonaan joku muu, mutta hän oli niin väsynyt aina siitä huolimatta että 50% työn ulkopuolisesta ajasta omaehtoista, karjui lapsilleen ja vaati huomiota kun hänellä oli niin rankkaa. Yhteiset ajat olivat sitä että olin hommannut omille lapsilleni yökyläpaikan ja halusin iloisena viettää vapaata aikaa. Miehellä oli moni lapsiviikonloppu sellainen että kelkkoi lapset mummolaan ja valitti miten on raskasta, vaikka edellinen ja seuraavakin viikonloppu oli vapaata lapsivastuusta. Yhteinen aika olisi pitänyt olla sitten jatkuvaa seksiä eli hänen peniksen ihailemista tai kaljanjuontia. Yök.

Jos omista lapsista ja seurustelukumppanista väsyy niin paljon eikä mikään suju, ongelmia on isosti omassa toiminnassa, asioita ei ole hoidettu ja suunniteltu järkevästi.

Olet oikeassa siinä, että en ehkä tiedä mitä hän eri tilanteissa ajattelee, mutta se johtuu osin siitä ettei hän ajattele loogisesti vaan joidenkin omien koodistojensa mukaan jotka ovat muotoutuneet elämänsä aikana tai tulleet sukuperintönä.

Esimerkkinä nyt vaikka se, että hänestä on ihan ok koko porukan ahtautua pieneen asuntoon epämukavasti kunhan vaan saadaan olla yhdessä. Sitten kun esitän epäilyksiä siitä miten asiat sujuvat tuollaisessa tilanteessa niin ei tule mitään järkevää vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Päättelet että nainen on kateellinen kun tapaat lapsiasi mutta silti haluaa olla mukana yhdessä tekemässä kaikkea kanssanne? Ei kuulosta kateelliselta, ja miksi hän olisi kateellinen tuosta kun hänellä on omakin perhe/omia lapsia jotka jo isoja? Kuulostaa että tulkkaat kysymättä toisen ajatuksia.

Lisäksi tuo ettet tiedä tai tunne naisen ajatuksia ollenkaan kertoo aika paljon. "Ilmeisesti" sitä ja tätä - etkö ole ottanut tätä asiaa siis puheeksi selkeästi ja avoimesti? Mikset?

Itselläni on lapset käytännössä aina, ovat toki jo isoja koululaisia. Tapailin aiemmin miestä jolla oli lapset vain joka toinen viikko, puolet on todella vähän yhdessäoloa omien lasten kanssa kun toisen puolen hoitaa kokonaan joku muu, mutta hän oli niin väsynyt aina siitä huolimatta että 50% työn ulkopuolisesta ajasta omaehtoista, karjui lapsilleen ja vaati huomiota kun hänellä oli niin rankkaa. Yhteiset ajat olivat sitä että olin hommannut omille lapsilleni yökyläpaikan ja halusin iloisena viettää vapaata aikaa. Miehellä oli moni lapsiviikonloppu sellainen että kelkkoi lapset mummolaan ja valitti miten on raskasta, vaikka edellinen ja seuraavakin viikonloppu oli vapaata lapsivastuusta. Yhteinen aika olisi pitänyt olla sitten jatkuvaa seksiä eli hänen peniksen ihailemista tai kaljanjuontia. Yök.

Jos omista lapsista ja seurustelukumppanista väsyy niin paljon eikä mikään suju, ongelmia on isosti omassa toiminnassa, asioita ei ole hoidettu ja suunniteltu järkevästi.

Oletko koskaan introvertista ihmisestä kuullut?