Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin elää pikkulapsiajan uudelleen - kt-lähiössä
19.06.2022 |
Lapset nyt 11, 13, 15. Ollaan asuttu pystyynkuolleella omakotitaloalueella lasten koko ikä. Kahdessa eri kaupungissa. Naapureiden kanssa ei ole syntynyt mitään tuttavuus- tai ystävyyssuhteita. Täällä olen yksin, kun lapset kauempana kavereilla.
Haluaisin aloittaa kaiken alusta, asua pienten lasten kanssa yhteisöllisesti jossain tiiviisti rakennetussa kt-lähiössä jossa piha vilisee lapsia ja nyt minullakin olisi äitinaapureita joiden luona kyläillä, istua iltaisin parvekkeella ja juoda viiniä.
Omakotitaloon muutto oli virhe. Mutta ei minua enää niihin lähiöpihojen äitiporukoihin huolita, kun ei ole lapsia pyörimässä jaloissa.
Kommentit (18)
Tuli mieleen oman lapsuuden kt-idylli. Uusi alue, nuoria perheitä omistusasunnoissaan, lapsille isot pihat ja vielä rakentamattomat pellot ja metsiköt seikkailumaastoina.
Taloyhtiön talkoot, pihapelejä, grillimakkaraa ja pennuille kori jaffaa.
Ihanaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen oman lapsuuden kt-idylli. Uusi alue, nuoria perheitä omistusasunnoissaan, lapsille isot pihat ja vielä rakentamattomat pellot ja metsiköt seikkailumaastoina.
Taloyhtiön talkoot, pihapelejä, grillimakkaraa ja pennuille kori jaffaa.
Ihanaa aikaa.
Oi minulle myös. Oli ihanaa aikaa.
Sitten vanhemmat päättivät muuttaa ok taloon johonkin perähikiään ja kaikki muuttui.
Eihän se ole mikään automaatio, että siellä kerrostalolähiössäkään olisi mitenkään tiiviit välit naapureihin.
Kerrostalo on oikein hyvä, tehokas ja halpa asumismuoto...
JOS naapurit on järkeviä!
Yleensä siellä kuitenkin on myös juoppoja, nistejä, mielenterveyspotilaita ja manneilua.
Myös yksityisellä kun joku valopää kostaa naapuririidan kaikille vuokraamalla asuntonsa tuollaisille!
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen oman lapsuuden kt-idylli. Uusi alue, nuoria perheitä omistusasunnoissaan, lapsille isot pihat ja vielä rakentamattomat pellot ja metsiköt seikkailumaastoina.
Taloyhtiön talkoot, pihapelejä, grillimakkaraa ja pennuille kori jaffaa.
Ihanaa aikaa.
Meillä oli tälläistä omakotitaloalueella, se riippuu ihan alueesta ja ihmisistä, ei niinkään asumismuodosta, miten tiivis yhteisö on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen oman lapsuuden kt-idylli. Uusi alue, nuoria perheitä omistusasunnoissaan, lapsille isot pihat ja vielä rakentamattomat pellot ja metsiköt seikkailumaastoina.
Taloyhtiön talkoot, pihapelejä, grillimakkaraa ja pennuille kori jaffaa.
Ihanaa aikaa.
Tämä kuulostaa ihanalta, voi kun olis tajunnut itse aikanaan muuttaa kerrostaloon.
Ap
Omat vanhemmat osti aikoinaan omakotitalon alueelta, jossa asui vain vanhoja ihmisiä. Aiemmassa asuinpaikassa oli kavereita, mutta olin alle nelivuotias muuton aikaan, joten mitään muistoja heistä ei ole. Olin kyllä yksinäinen.
Ai että minä nautin, kun omien lasten ollessa pieniä taloyhtiön pihalla vipelsi paljon eri ikäisiä lapsia. Varsinkin esikoinen muistaa hyvällä ajat, kun pihalla oli aina kavereita. Kesäpäivät meni pihalla aamuta iltaan, välillä vain huutelin lapset sisälle syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, suurinpiirtein samanikäiset mun kaksi vanhimpaa lasta kuin sulla. Jäi hyvät muistot luhtitalosta isompien lasten ollessa pieniä. Kavereita lapsilla riitti naapurustossa.
Nuorimman lapsen ollessa pieni ollaan asuttu kt ja nyttemmin rivitalossa, kavereita ollut vähemmän.
Paljon vaikuttaa, millainen alue on, onko runsaasti lapsiperheitä jne. Ei yksistään asumismuoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen oman lapsuuden kt-idylli. Uusi alue, nuoria perheitä omistusasunnoissaan, lapsille isot pihat ja vielä rakentamattomat pellot ja metsiköt seikkailumaastoina.
Taloyhtiön talkoot, pihapelejä, grillimakkaraa ja pennuille kori jaffaa.
Ihanaa aikaa.Meillä oli tälläistä omakotitaloalueella, se riippuu ihan alueesta ja ihmisistä, ei niinkään asumismuodosta, miten tiivis yhteisö on.
Totta! Mutta jotenkin ajattelen, että kerrostaloalueella yhteisöllisyys tulee luontevammin. Meidän okt-alue on todella tiiviisti rakennettu, on lapsiperheitä, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Silti täällä ei kukaan tee keskenään mitään, ei toivoakaan että tutustuisi muihin. Kun kaikki on vaan omilla pienillä pihoillaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama rivitaloyhteisössä. Sitten muutimme omakotitaloon ja kaikki muuttui. Onneksi lapset olivat jo niin isoja, että ei tarvinnut kökkiä hiekkalaatikon reunalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen oman lapsuuden kt-idylli. Uusi alue, nuoria perheitä omistusasunnoissaan, lapsille isot pihat ja vielä rakentamattomat pellot ja metsiköt seikkailumaastoina.
Taloyhtiön talkoot, pihapelejä, grillimakkaraa ja pennuille kori jaffaa.
Ihanaa aikaa.Tämä kuulostaa ihanalta, voi kun olis tajunnut itse aikanaan muuttaa kerrostaloon.
Ap
Siinä olisi voinut käydä niinkin, että lapset olisivat olleet muutamaa vuotta vanhempia eikä heistä olisi ollut sinun lapselle kavereiksi. Tämä omakin taloyhtiö hiiljeni kymmenessä vuodessa, pihalla ei ollut vuosiin ketään, kun teineillä oli muuta puuhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No me asutaan kerrostalossa, mutta eipä täälläkään enää hirveästi yhteisöllisyyttä ole. Toki pienet lapset välillä leikkii hiekkalaatikolla yhdessä, mutta ei mitään small talk-tuttavuuksia syvempää yhteisöä ole löytynyt.
Milloinkahan rakennusfirmat keksii tällaisen kerrostalokonseptin lapsiperheille. Kuten nyt markkinoidaan yhteisöllistä asumista senioreille, niin eikö voisi rakentaa kokonaisen taloyhtiön yhteisöllisyyttä kaipaaville lapsiperheille? Ehkä tällaisia jo onkin, mutta ei täällä keskisuomessa.
Kun lapset muuttaa pois kotoa muutan johonkin eläkeläisten aktiivisen kt-kommuuniin itsekin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten saisit kestää sitä kun joku niistä ihanan läheisistä äitikavereista tuuppaa jatkuvasti lapsensa teille kun itse pitää päästä ryyppäämään, koko ajan joku lainaamassa rahaa, joutuisit keskellle lapsellisia riitoja kun kaksi naapureistasi ei tule keskenään toimeen, kevät ja syystalkoot päättyy aina tappeluun, jonkun kakara rikkoo taloyhtiön lapsille yhdessä ostetun trampoliinin jne. Ihanaa idylliä :)
Vierailija kirjoitti:
Milloinkahan rakennusfirmat keksii tällaisen kerrostalokonseptin lapsiperheille. Kuten nyt markkinoidaan yhteisöllistä asumista senioreille, niin eikö voisi rakentaa kokonaisen taloyhtiön yhteisöllisyyttä kaipaaville lapsiperheille? Ehkä tällaisia jo onkin, mutta ei täällä keskisuomessa.
Kun lapset muuttaa pois kotoa muutan johonkin eläkeläisten aktiivisen kt-kommuuniin itsekin.
Ap
Pitäisikö sieltä sitten muuttaa pois kun lapset kasvaa teineiksi vai miten toimisi?
Joo, yhdellä tai kahdella blogistilla on tuollaista ja niistä toinen taitaa asua omakotitalossa. Lopuilla ihmisillä on ihan samanlaista asuipa kerrostalossa tai ok-talossa lähiössä, hyvällä tuurilla saattaa sattua perhekerhossa tai puistossa tai naapurissa kohdalle joku samanhenkinen ihminen, jonka kanssa vietetään aikaa ja ystävystytään tai sitten ei. Ja monet näistä kaverisuhteista loppuvat kun toinen muuttaa, lapset kasvaa jne.
Eli se sun kuvitteellinen ihanne-elämä kerrostalossa olisi todennäköisesti ollu ihan samaa kuin siellä lähiössä, ei vaan olis ollu omaa pihaa ja naapurin kolinat ja örinät olisi kuuluneet seinien läpi (ja joku olisi valittanut lasten mekkaloinnista sisällä).
Kokemusta on kummastakin ja pari ystävää on pikkulapsivuosilta jäänyt, vaikka nykyään asutaan kaikki ihan eri suunnilla, kuitenkin tosi monta silloin ystävältä tuntunutta on jäänyt pois kuvioista, riippumatta missä asuu.
Jos et ole omakotitaloaluella onnistunut ystävystymään kenenkään kanssa, miksi kerrostalo olisi eri asia?
Alue: Aihe vapaa
Siis haluaisit sellaiset välit naapurin äiteihin, että voisit iltaisin istua heidän kanssaan parvekkeella ja juoda viiniä? Olet kyllä aika rohkea. Kerrostalonaapureihin kannattaa pitää etäiset välit. Hiekkiksellä voi jutella vaikka tunnin toki.