Laittaisitko päiväkotiin 1,5-vuotiaan?

Kaikki kolme olen laittanut, tosin joka kerta olen itse lähtenyt tuolloin töihin.

Up!

Ei tähän ole kyllä-/ei-vastausta. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että alle 3-vuotias ei tarvitse mitään virikkeitä, mitä kotonakin ei voitaisi tarjota. Päiväkodin 12-lapsinen pienten ryhmä on todellisuudessa liian suuri alle 3-vuotiaalle, eikä kukaan lapsi tarvitse 1,5-vuotiaana niin montaa kaveria tai 9 tunnin hoitopäivää. 

Joissain tapauksissa 1,5-vuotiaan vieminen päiväkotiin on kuitenkin perusteltua. Pienin lapsi, jonka olen nähnyt aloittavan päiväkodin, on ollut aloittaessaan 9,5 kuukautta. 

Jos vanhempien on esim. taloudellisesti välttämätöntä palata töihin tai opiskelemaan, päiväkoti on sitä varten. Jos lapsenne aloittavat päiväkodin esim. elokuussa tai ensi tammikuussa, en ottaisi kumpaakaan sieltä kokonaan pois kolmannen lapsen syntyessä. Kun lapsi on aloittanut päiväkodin, hän saa sieltä oman yhteisön, virikkeitä, kavereita ja tuttuja, huolehtivia aikuisia. Jos uuden vauvan syntyessä lapsi otetaankin päiväkodista kokonaan kotiin, hän menettää tärkeän osan omaa arkeaan. Myös päiväkotiin palaaminen myöhemmin voi olla vaikeaa.  

Usein vanhemmat ajattelevat, että mitä pidempään lapsi on hoidossa päivittäin, sitä enemmän lapsi hyötyy. Tämä ei pidä paikkaansa. Kenelle tahansa lapselle päiväkotipäivän pituudeksi riittää 4-5 tuntia. Tätä pidemmät päivät lähtevät vanhempien tarpeista. Vanhemmat ehkä hyötyvätkin. 

Toinen, mitä vanhemmat ajattelevat, on nelipäiväinen viikko. Että "ei tehdä tästä niin rankkaa meidän pienelle". Siinäkin tarkoitus voi olla hyvä, mutta toteutus palvelee enemmän aikuista kuin lasta. On jonkin verran rutiineja rikkovaa, jos lapsi on 4 päivää hoidossa ja sitten 3 kotona.

Suurin osa lapsista hyötyy varhaiskasvatuksesta eniten, jos heidät viedään päiväkotiin viitenä päivänä viikossa klo 9:ään mennessä ja haetaan kotiin 4-5 tunnin kuluttua. 

Tämä siksi, että päiväkodissa ns. pedagoginen, ohjattu toiminta painottuu aamupäivään. Klo 9:n jälkeen päiväkotiin menevä lapsi ei ehdi toimintaan mukaan samalla tavalla kuin ne lapset, jotka ovat paikalla jo aiemmin. Siinä 8.30-9:n välillä lapset alkavat jo muodostaa päivän leikkiporukoita ja orientoitua päivän toimintaan. 

Jos teillä ei ole pakottavaa syytä pitää 3- ja 1,5-vuotiaita lapsia hoidossa pitkiä päiviä, ehdottaisin näin yleisellä tasolla, että laitatte molemmat lapset päiväkotiin, mutta pidätte hoitopäivät lyhyinä. Onko se sitten 8-12 tai 9-14 (vai jotain muuta aamuun painottuvaa), mutta säännöllinen rytmi, joka sitten varmaankin tukee sekä isompien lasten kehitystä että myös sinun jaksamistasi kotona uuden vauvan ja isompien lasten kanssa. 

Onko tämä juuri teidän perheellenne oikea valinta? En tiedä, mutta perusperiaatteena mielestäni hyvä runko. Ajattelen myös, että on isompien lasten oikeus saada tutustua myös uuteen vauvaan. Jos hoitopäivät ovat lyhyempiä, voisitte kenties saada ns. parhaat palat molemmista. :) 

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin, jos ap haluat sellaisia esittää. 

T. varhaiskasvatuksen opettaja, tällä hetkellä alle 3-vuotiaiden ryhmässä

Osan viikosta

Riippuu todella paljon päiväkodista. Kuinka iso ryhmä, pääsisikö samaan ryhmään sisaruksen kanssa, paljonko henkilökuntaa, onko hlökunta vaihtuvaa vai pysyvää, onko muut lapset normilapsia vai oireilevia erityislapsia jne.

Mun on pakko laittaa syksyllä 1,5v hoitoon kun menen töihin. Ahdistaa, mutta minkäs teet. Sydämessäni tunnen, että hänen paikkansa olisi kyllä vielä luonani kotona ja virikkeitä ja muita lapsia näkee puistoissakin ja omien ystävieni kautta. Lisäksi hirvittää ajatella sitä infektioiden määrää, joita kulkeutuu sitten meille 2 eri päiväkotiryhmästä kun yhdenkin takia olla useita kertoja vuodessa kipeänä.

Miksi tehtailet lapsia tuohon tahtiin kun et ehdi niitä edes hoitamaan?

laittaisin heidät molemmat päivähoitoon syksyllä, jos olisin töissä. Eihän siinä ole vaihtoehtoja. Jos taas olisin kotona vauvan syntymään saakka, en laittaisi kumpaakaan. Enkä tietenkään sen jälkeenkään, sähän olet silloin kotona.

Ei lapsi tarvitse niin paljon virikkeitä kuin luulet, vaan tunnetta siitä, että on joku joka välittää juuri hänestä. Sisarukset saavat toisistaankin seuraa, kun hoidat vauvaa. Luota itseesi! Sinun ei tarvitse olla koko ajan "tarjoamassa virikkeitä", vaan olla yksinkertaisesti ihminen ihmisille.

Tietysti jos koet suhteesi lapsiin huonoksi, saattaa olla hyvä ajatus "delegoida" ja antaa lapset osaksi päivää pois. 

Ota myös huomioon, että tarhoissa on nykyään suunnitelma (VaSu), jonka mukaan lapsille pyritään opettamaan psykologisia arvoja. Oletko valmis allekirjoittamaan nämä arvot?

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehtailet lapsia tuohon tahtiin kun et ehdi niitä edes hoitamaan?

Tämä! Ihan rehellisesti sanottuna minusta tuntuisi aivan kamalalta laittaa 1,5v päiväkotiin uuden vauvan tieltä. Aktiiviteettia lapsille voi järjestää kotihoidossakin. Perhekerhoihin ja avoimeen päiväkotiin ovat myös äiti ja vauva tervetulleita. Lisäksi on kerhoja mihin isommat lapset voi viedä pari kertaa viikossa. Seurakunnalla esimerkiksi.

Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....

Vierailija kirjoitti:

Riippuu todella paljon päiväkodista. Kuinka iso ryhmä, pääsisikö samaan ryhmään sisaruksen kanssa, paljonko henkilökuntaa, onko hlökunta vaihtuvaa vai pysyvää, onko muut lapset normilapsia vai oireilevia erityislapsia jne.

Näitä asioita et voi tietää etukäteen. 

Ensinnäkin on päiväkoti- ja kuntakohtaista, miten ryhmät jaetaan. Itse olen töissä Espoossa, jossa suurin osa päiväkodeista noudattaa jakoa alle 3-vuotiaisiin, 3-5-vuotiaisiin ja eskareihin. 

TIedän, että Helsingin puolella monissa päiväkodeissa ryhmät ovat ennemmin 1-2 v., 3-4 v. ja 5 v (eli viskarit). Molemmissa kaupungeissa on harvinaista, että 3- ja 1,5-vuotiaat sisarukset "pääsisivät" samaan ryhmään. Lisäksi olen sitä mieltä, että tämäkin on usein ennemmin vanhempien kuin lasten tarve. Olen opettanut monia eri-ikäisiä ja erilaisista perheistä tulevia sisaruksia, jotka ovat olleet ryhmässäni yhtä aikaa tai eri aikaan, mutta yhtä kaikki: en ole vielä koskaan tavannut sisarusparia, joka ei olisi hyötynyt siitä, että kumpikin on omassa ryhmässään. Jos jossain talossa on ns. sisarusryhmä, jonka ikähaarukka on 1-5-vuotiaat, se on todella haastava pedagogisen tarkoituksenmukaisen toiminnan ja oppimisympäristön kannalta. 1-2-vuotiaan ja 4-5-vuotiaan tarpeet ovat keskenään aivan erilaiset. Koskee jossain määrin myös 1,5- ja 3-vuotiasta. 

Henkilökunnan saatavuus erityisesti pääkaupunkiseudulla on ongelma, mutta sillä perusteella taloa on lähes mahdoton "valita". Samoin näitä "erityislapsia" on nykyään lähes jokaisessa ryhmässä. Mitä tässä edes mahdetaan tarkoittaa "oireilevalla erityislapsella"? Tuen tarpeitakin on hyvin erilaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehtailet lapsia tuohon tahtiin kun et ehdi niitä edes hoitamaan?

Tämä! Ihan rehellisesti sanottuna minusta tuntuisi aivan kamalalta laittaa 1,5v päiväkotiin uuden vauvan tieltä. Aktiiviteettia lapsille voi järjestää kotihoidossakin. Perhekerhoihin ja avoimeen päiväkotiin ovat myös äiti ja vauva tervetulleita. Lisäksi on kerhoja mihin isommat lapset voi viedä pari kertaa viikossa. Seurakunnalla esimerkiksi.

Joka paikassa ei ole perhekerhoja, avoimia päiväkoteja tai kerhoja.

Ohis.

Olet siis itse kotona ja viet lapset hoitoon. Just joo.

Vierailija kirjoitti:

Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....

Mä jouduin laittamaan 10kk ikäisen päiväkotiin koska ei ollut perhepäivähoitajaa.

Meillä lasten suhteen sama tilanne. Kesällä syntyy kolmas ja sisarukset ovat 1,5- ja 3-vuotiaita. Kukaan ei mene päiväkotiin kerta itse olen kotona.

Ei meillä silti kotosalla maata, vaan yhdessä mennään ja tehdään. Arkiaamuisin on monesti perhekerhoja ja iltapäivisin puistoillaan. Lisäksi käydään kylpylässä, hoplopissa, ja lapsille sopivissa museoissa sekä messuilla. Vieraillaan kaikissa mahdollisissa tapahtumissa mitä lähistöllä järjestetään ja tietenkin satunnaisesti matkustellaan kauemmas sukulaisille tai ulkomaille.

Itse aina haaveilin omista lapsista keille saan näyttää maailmaa ja viedä eri paikkoihin. Elän siis unelmaani.

Toki 3-vuotiaan ilmoitin syksyllä alkavaan muskariin, niin pääsee ilman äitiäkin jonnekin. Ensi talvena tarkoitus kahden vanhemman kanssa aloittaa vielä sirkus, kun pääsevät sitten samaan ryhmään.

Siis kysyttiinkö tässä sitä, että kun vauva syntyy, kaksi pientä sisarusta olisi ja jatkaisi silloin päiväkodissa? 

Nyt on pakko kysyä, että miksi? Miksi repiä pienet lapset väsyneinä ja kiukkuisina aamuisin sängystään ja raahata jossain räntäsateessa päiväkotiin. Siellä sitten kaikenlaista sijaisen sijaista yritetään haalia, että olisi joku, joka massoja siellä vahtisi, päiväkodeissahan on hirveä pula koko ajan henkilökunnasta. 

Miksei lapset saa olla kotona? Nykyisinhän on kaikenlaista puistoa ja kerhoa, minne voi viedä lapset vaikka muutaman kerran viikossa ja itsekin tavata muita äitejä.

Voi muistelen lämmöllä sitä aikaa, kun omat lapset oli ihan pieniä. Minulla oli kaksi ystävää samassa tilanteessa kotona. Arkipäivistä ma ja pe oltiin omien lasten kanssa, siivottiin, pestiin pyykkiä, käytiin kaupassa jne. Ti, ke ja to vietettiin yhdessä aina jonkun kotona tai pihalla. Eli yksi kutsui koko konkkaronkan kotiinsa ja laittoi ruoan kaikille. Lapset leikkivät keskenään ja me aikuiset vahdittiin ja seurusteltiin keskenämme. Se lounaan valmistaminen yli kymmenelle vaati aina vähän ponnistusta, mutta sitten ei kahteen päivään tarvinnut tehdä itse sitä ollenkaan. Ja saihan sitä rauhassa korjata tiskejä ja siivota keittiön sen jälkeen, kun oli kaksi muuta aikuista lapsia vahtimassa.

Tutkimusten mukaan paras ikä lapsen viemiseksi päiväkotiin on kolme vuotiaana. Silloin ryhmä tulee hänen omaa kehitystään.

Typerästi muotoilit kyssärin. En tietenkään laittaisi ketään päikkyyn, jos olisin itse kotona. Mutta olen laittanut, koska menin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tehtailet lapsia tuohon tahtiin kun et ehdi niitä edes hoitamaan?

Juuri näin. Prl...